Introvertti, oletko kyllästynyt kuulemaan näin?

Herkkää Elämää

Me Naisten -artikkelin pohjalta intouduin pohtimaan myös omaa elämääni. (Http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/puhuisit-vahan-enemman-ja-9-muuta-lausetta-jotka-introvertti-on-kyllastynyt-kuulemaan)

Introvertti. Oletko kyllästynyt kuulemaan hiljaisuudestasi?  Oletko kyllästynyt kysymykseen: " Oletko aina noin hiljainen?" tai toteamukseen: "Puhuisit enemmän."? Niin minäkin! Itselleni ei tulisi koskaan mieleenkään mennä arvostelemaan muiden persoonaa. Jokaisella on vapaus (ja kohtalo) olla luonteeltaan juuri sitä mitä on. Miksei minulla ole vapautta olla ujo, hiljainen, introvertti ja erityisherkkä. Koska muuksi en voi koskaan muuttua. Etenkään muiden mieliksi ja sen vuoksi, että he toivoisivat minun muuttuvan. Miksi kaikkien pitäisi olla ekstrovertteja? Vain sen takia, että valtaväki on? Monesti sanotaan myös, että mun täytyisi päästä yli mun ujoudestani? Mutta miksi? Mitä se on keneltäkään pois, jos olen erilainen kuin muut?

"You are stoneface." "Näytät vakavalta, onko kaikki hyvin?" Se on vain perusilmeeni, joka tulee kuin huomaamatta. Monesti annan myös huonon ensivaikutelman muille, koska jännitän uusia kohtaamisia valtavasti. En hallitse kevyttä small talkia yhtään. Tarvitsen paljon aikaa tutustuakseni uusiin ihmisiin. Onnekseni kuitenkin muutama sinnikäs ihmeinen on jaksanut pitää minuun sinnikkäästi yhteyttä. Heistä on tullut minulle tärkeitä ystäviä, joille uskallan jo avautua elämäni iloista ja suruista. He ovat mahtavia!

Monesti myös ihmetellään sitä, kuinka hyvin oikeastaan viihdynkään yksin. Ja sitä, kuinka paljon enemmän yksinäisyyttä tarvitsen. Ilman sitä muutun helposti äkäiseksi ja pinna on niin sanotusti lyhyt. Tiuskin helposti aivan turhaan, enkä jaksa enää keskittyä mihinkään. Sen vuoksi mun on oltava enemmän yksin. Koska sosiaalisuus vie puolet enemmän energiaa kuin muilla.

Myös suuret tilaisuudet ahdistaa, jos paikalla on paljon vieraita ihmisiä. Huh, kuinka ahdistavaa se onkaan.. En hallitse niitä tilanteita yhtään. Muutun aivan liian helposti sellaiseksi tylsäksi, hiljaiseksi seinäruusuksi. Varsinkin selvinpäin. Siksi aikoinaan onkin kulunut alkoholia jokunen lasi liikaa, noita tilanteita helpottamaan. Tutumpien seurassa osaan sanoa vastaan, eikä mustakaan nyt kuitenkaan aina tylsää saa!

"Etkö voisi olla vähän enemmän kuin tuo ekstrovertti?" No kun en voi! Olen introvertti. Ja vain oma itseni. Halusit tai et. Mutta voisitko hyväksyä minut näin? Minäkin hyväksyn sinut noin! Voisiko tämä olla vastavuoroista!

Minä kiitän ja kumarran.

 

 

Share

Kommentit

Mju (Ei varmistettu)

Ihanaa huomata, että samanlaisia ihmisiä on olemassa ❤ T: Ylpeästi introvertti

MimosaChristina

Voi että, kylläpä kuulostaa tutulta. Etenkin nuorempana sai kuulla tuollaisia kommentteja, nyt vanhempana ne on (onneksi) jostain syystä vähentyneet. Hyvä kuitenkin, että introverttiydestä ja erityisherkkyydestä puhutaan nykyäään enemmän ja itsekin on välillä tullut aihetta käsiteltyä. Se on vähän sama kun ekstrovertille sanottaisiin, että olisit välillä hiljaa, josta taas saa vaikutelman, että jutut on epäkiinnostavia. Miksei siis introverteilläkin olisi yhtä hyvin oikeus olla omia hiljaisenpia itsejään. 

VilHei
Herkkää Elämää

jep :)

Kommentoi