Ladataan...
Herkuleen Urotyöt

Jatketaan listaa, eli 100 asiaa joista pidän osa 2 (21-40)

21. Supernatural

En uskaltanut katsoa sarjaa, kun se alkoi vuonna 2005. Kuten olen jo aikaisemmin maininnut, pidän säikähdyksistä, mutta en halua olla peloissani. pelkäsin Supernaturalin saavan minut pelkäämään, ja olinkin osittain oikeassa. Vuonna 2014 annoin sarjalle mahdollisuuden ja koukutuin välittömästi. Aivan mahtava sarja ja siinä on niitä säikähdyksiäkin ihan riittämiin. Ja aika messeviä painajaisiakin olen saanut aikaiseksi tän sarjan myötä, mutta en välitä. Sarjan 12. kausi päättyi keväällä ja mä otin sen nyt katseluun, sillä katson mieluummin sarjoja maratooneina (yli 10 jaksoa päivässä tahtiin).

 

22. Villasukat

Mielellään mummun tekemät (äipänkin tekemät käy). Rakastan villasukkia, ne hengittää ja lämmittää kylmällä ilmalla. Käytän villasukkia myös kesällä, vaikka hiukan ohuempia ja hiukan harvemmin. Normaalisti käytän villasukkia syyskuusta maaliskuuhun tai milloin ilmat sitten lämpenevätkään.

23. Youtube

Youtube on madonreikä. Menet sinne katsomaan jonkun musiikkivideon ja viisi tuntia myöhemmin katsot opetusvideota siitä miten kirahvi saadaan puhumaan ranskaa. Tai jotain muuta yhtä älytöntä. Siksi youtube onkin niin pahuksen hauska. Sen lisäksi olen löytänyt sieltä paljon uutta kuunneltavaa ja bändejä joista en olisi muuten varmaankaan ikinä kuullutkaan.

24. The Addams Family

Kuva yläpuolella kertoo kaiken oleellisen. Sen lisäksi Morticia ja Gomez ovat valloittavia, rakkaus ja intohimo roihuaa vuosien ja kahden lapsen jälkeenkin, he tukevat lapsiensa harrastuksia ja lahjakkuuksia, perhe on heille tärkeä (asuuhan Gomezin veli Fester ja heidän äitinsä heidän luonaan). Haluaisin joskus rakkauden joka on Mortician ja Gomezin rakkauden kaltainen.

Ensi kosketukseni Addamsin perheeseen taisi olla The New Addams Family joka muistaakseni pyöri vuosituhannen vaihteessa telkkarissa myös täällä suomessa. Sen jälkeen näin elokuvat joissa Morticiana oli Anjelica Huston, mutta suurin rakkauteni on 1960-luvulla pyörinyt TV-Sarja, jossa Morticiata esitte Carolyn Jones ja Gomezia John Astin.

25. Perunamuusi (ja jauhelihakastike)

Lapsuuden suosikki joka pitää edelleen pintansa. Se nyt vaan on niin hyvää.

26. Vanhat kartanot

Niin suomessa kuin ulkomaillakin, tosin paikan päälle olen päässyt vain suomessa. Mutta vanhoissa kartanoissa onvain jotain viehättävää ja aina parempi jos niissä asustaa kummitus tai pari.

27. Vanhat opetustaulut

Nämä olen saanut eräältä ystävältäni joka tuntee tyyilini erittäin hyvin. Vanhoissa opetustauluissa on sitä jotakin. Tietenkin kaikki näistäkään ei ole luotu tasaarvoisiksi, esimerkiksi veden virtauksista kertovat taulut ei vät innosta ollenkaan samalla tavalla kuin nämä.

28. Alice Cooper

Mies tekee pahuksen hyvää musiikkia ja on showmies viimeisen päälle. Olen pari kertaa nähnyt miehen live shown, kerran Sonispheressä Porissa, missä yleisö seisoi myrskyn jälkeen mudassa ja Cooper esiintyi muistaakseni Slayerin soittimilla. Se 5 minuutin myrsky teki aikamoista tuhoa. Mutta olipahan kokemus. Toisen kerran Alice esiintyi Olympia stadionilla ennen Iron Maidenia ja veti taas loistavan keikan.

Muita tärkeitä bändejä minulle on Metallica (fani 11-vuotiaasta), Mötley Crüe, Kiss, Sisters of Mercy, The Cure, Siuxie and the Banshees... ja näit' riittää.

29. Nightmare Before Christmas ja Tim Burtonmaiset jutut

This is Halloween toimii aina ja Tim Burton osaa luoda elokuviinsa tietynlaisen tunnelman jota ei pysty kopioimaan. Nykyään liitän esim. mustavalkoraidalliset verhot Tim Burtoniin ja niin tekee moni muukin.

30. Syreeni

Alkukesän ilta, ilmassa tuoksuu kenties sade ja syreenin tuoksu täyttää aistit. Voiko parempaa olla?

31. Orvokki

Lempikukkani jo parikymmentä vuotta. Parasta on, että orvokit ovat myös syötäviä sen lisäksi, että ne ovat hirmu nättejä.

32. Hautausmaat

Silläkin uhalla, että kuulostan kliseeltä, rakastan hautausmaita ja niiden tunnelmaa. Hautausmaat ovat kauniita ja rauhallisia paikkoja ja siellä rauhoittaa väkisinkin. Meinasin sanoa, että sielu lepää... bad pun. Mieleenpainuvin kokemus hautausmaasta oli kaverin kanssa, kun hänen piti viedä läheisen haudalle kuusen oksia myöhään syksyllä, suojaamaan kasveja kylmältä. Oli ilta, en muista oltiinko jo marraskuussa, mutta pimeää oli ja myrskysi. Silloin olin onnellinen, osittain innoissani ja osittain peloissani, koska mielikuvitus laukkaa sellaisella ilmalla väkisinkin.

33. Syksy

Voisin kirjoittaa syksyn ihanuudest loputtomiin. Monille se on ankeaa aikaa, koska valo vähenee ja mennään pimeää kohti. Itselleni se on ainoa aika vuodesta jona todella tunnen olevani elossa. Pidän syksyn tuoksusta, jossa sekoittaa kypsyvien omenoiden kirpeäkin tuoksu maan mutaiseen tuoksuun, johon kesän kasvit pikkuhiljaa kuolevat ja asettuvat odottamaan seuraavaa kevättä ja kesää.

Mielikuvissani olen aina jossakin muualla missä syksyllä on oikea ruska, lämpöä vielä hieman, mutta kuitenkin kirpeä ilma, juuri sopiva villapaidalle. Suomen syksy on mielikuviin verrattuna pienoinen pettymys, vaikka onkin ehdottomasti paras vuodenaika. Asun rannikolla, jossa talvisin ei juuri ole lunta vaan lähinnä sentti pari loskaa ja syksyisin sataa lähes aina. Ruskasta ei ole tietoakaan, ellei ruskeita lehtiä lasketa. Koivuissa saattaa olla muutama keltainen lehti ruskeiden seassa. Maisemaa saattaa piristää muutama vaahtera ja haapa väriloistollaan... Ja silti kaikesta huolimatta rakastan syksyä sen kaikessa ankeudessakin ja ainaisessa sateessa.

34. Vihreä väri

Parempaa väriä ei ole.

35. Doctor Who. 

Kuvassa ylhäällä sanotaan, "We are all stories in the end" Gallifreyn kielellä (Cicular Gallifreyan). Hurahdin Docto Who sarjaan 2012-2013 vuoden vaihteessa. Kudon(/neulon) itselleni Tardis peittoa ja se onkin ollut vuosien projekti ja jatkuu edelleen. 

Katsoin ensin niin sanotun "New Whon" eli 9. tohtorista eteenpäin (alkoi vuonna 2005), sen jälkeen siirryin alkuun ja olen nähnyt suurimman osan "Classic Whosta" joka alkoi vuonna 1963 ja jonka viimeinen jakso esitettiin vuonna 1989. Vuonna 1996 esitettiin elokuva, joka jäi 8. tohtorin ainoaksi esiintymiseksi.

Olen "Whovian", sana löytyy myös Oxfordin kuuluisasta sanakirjasta.

36. Nemi

Suomessa vuodesta 2003 (muistaakseni) julkaistu sarjakuva hahmo, joka on mimmi minun makuuni. Rakastaa raskasta musiikkia, mustia vaatteita, synkkiä linnoja, lohikäärmeitä jne. Sarjakuvia julkaistaan mm. Ilta-Sanomissa. Hahmon loi norjalainen Lise Myhre.

37. Muoti

Muoti on hauskaa seurattavaa, vaikka tiedän että suurinpaan osaan vaatteita en mahdu (enkä halua). Mutta muodista voi kehittää itselleen sopivan tyylin, kun ottaa jonkun jutun ja heittää toisen menemään.

Muoti on muotia ja tyyli on jotain aivan muuta. Muodikas saattaa kulkea minihameessa kolmenkymmenen asteen pakkasessa koska se on muodikasta. Tyylikäs taas, on pukeutunut asiallisesti vaikka olisikin asiaton.

38. Yksin olo

On eriasia olla yksin ja olla yksinäinen. Minä rakastan olla yksin, mutta en ole yksinäinen. Menen, teen ja koen ystävieni kanssa, mutta se käy hermoon pidemmän päälle ja on pakko päästä kotiin jossa voin olla yksin ja ladata akkuja. Toisaalta jatkuva yksin olo puuduttaa yhtälailla pidemmän päälle. Olen vuosia ja vuosia luonnehtinut itseäni sosiaaliseksi erakoksi, mutta tänään löysin sille sanan, ambivertti. Tyyppi joka on jossakin ekstrovertin ja introvertin välissä. Rakastan olla huomion keskipisteenä, mutta en ikuisesti, haluan olla yksin jotta saan akkuni ladattua ja sitten mennään taas.

39. Kirjoittaminen

Jo koulussa rakastin kirjoittaa aineita. Ja jos aihe oli vapaa ne sijoittivat yleensä synkkään linnaan, jossa oli synkkä ja myrskyinen yö. Niissä oli verta ja kummituksia. Saatoin olla synkiö jo silloin. :D Kirjoittaminen on ollut monesti minulle henkireikä ja haaveenani on joskus kirjoittaa ihan oikea kirja eikä vain osallistua NaNoWriMoihin (Nation Novel Writing Month... googlaa se jos kiinnostuit) tai kirjoittaa fanfickeja. 

40. Kynttilät

Kynttilät luovat tunnelmaa ja tuoksuvat pahuksen hyville jos niissä tuoksu on. On tietenkin kynttilöitä jotka haisevat aivan helkkarin pahalle. Syksy on minun kynttilän polttoni kulta-aikaa, samoin talvi. Kesällä niitä ei vain polta niin paljoa, kun valoa on muutenkin. Sadepäiviin sopivat silti mainiosti, kesälläkin.

 

Share

Ladataan...
Herkuleen Urotyöt

Toxic Tears youtubesta aloittaa tämän tagin, kertomalla 100 asiaa joista hän pitää.

 

Todellakin siis törmäsin Toxic Tearsin videoon eilen youtuben ihmeellisessä maailmassa, ja koska en itse tee videoita vaan katselen muiden tekeleitä, niin teen saman asian tänne blogin puolelle. Miksi? Koska halusin. Maailma on täynnä skeidaa, joten pieni suodaan pieni hetki asioille, jotka tekevät meidät onnellisiksi.

Ja koska kukaan ei jaksa lukea (enkä minä kirjoittaa) 100 asiaa kerralla, joten olen päättänyt jakaa tämän 20 asian jaksoihin, joita siis ainakin minun matematiikallani tulisi siis kaikean kaikkiaan olemaan viisi.

Mutta sen suuremmitta lörpöttelyittä, aiheeseen!

Nämä ei muuten ole missään sen kummemmassa järjestyksessä.

1. Uiminen

Uimisesta pidän ja olen aina pitänyt. Muksuna minua ei olisi pois vedestä saanut millään ja siksi minua kai kutsuttiinkin vesipedoksi. Nykyään tulee uitua harvemmin vaikka siitä pidänkin, mutta ikinä ei viitsi lähteä... on muka niin paljon muuta. Ennen polkaistiin pyörillä rannalle (asutaan kahden järven välissä mukavan matkan päässä) ja oltiin siellä päivä. Mukana saattoi olla jotain juotavaa ja evästä hiukan. Nykyään ei tahdo muka viitsiä edes autolla. Mutta kun veteen pääsen, niin ei mua sieltä helpolla vieläkään pois saa.

2. Jaffan jouluomena ja Pepsi Maxin Cappuccino limpparit

Näitä kahta en viitsinyt erikseen laittaa, mutta ehdottomia lemppari limsoja ovat molemmat. Harmi tosin, että tuo Jaffan jouluomena on kausi tuote jota saa lokakuun alusta joulukuun loppuun (tosin yleensä kaikkialta loppuunmyyty ennen joulua). Se vaan on niin poskettoman hyvää ja joka vuosi sitä odotan kuin kuuta nousevaa. 

Jälkimmäinen eli Pepsi Maxin Cappuccino poistui valikoimista vuosia ja vuosia ja vuosia sitten ja edelleen kaipaan. Suurin osa jengistä oli siä mieltä, että tuo on ihan skeidaa, mutta minä ja kummipoika vedeltiin tota kuin vettä. Otin muuten tästä joskus firmaan yhteyttä suomessa ja mulle kerrottiin, että dream on, oli hetken tuote ja ei ole tulossa takaisin. En kyllä vieläkään ole luopunut toivosta.

3. Korpit.

Korppi on mun voimaeläimeni. Korpeista liikkuu paljon tarinoita, kuinka ne ova kuoleman sanansaattajia ja niin edelleen. Mutta en voi kuin ihailla kyseisiä tirppoja. Olen muutaman nähnyt läheltä ja ne olivat hienoja kokemuksia. Kannattaa muuten lukea Mika Honkalinnan Korppiretki. (Koen myös sielujen sympatia variksia kohtaan.)

4. Kirjastot

Kirjasto on minulle sekä paikka jossa viihdyn asiakkaana vallan mainiosti sekä työpaikka, jossa saan tehdä työtä jota rakastan. Kirjasto on minulle kuin toinen koti ja kaverini ovat joskus vitsailleet, että he voisivat kääntää postini kirjastoon ja se löytäisi siitä huolimatta oikein hyvin perille.

Kirjasto on niin paljon muutakin kuin vain paikka jossa on kirjoja hyllyillä, tiedän, että monille se on juuri sitä... mutta minulle kirjasto on pakopaikka pahalta maailmalta, portti erilaisiin maailmoihin, tiedon lähde ja kirjastokorttini ovat avaimeni onneen. Kuulostan varmaankin ihan kajahtaneelta, mutta kirjasto on aina ollut sydäntäni lähellä.

Seuraavan kerran kun menet kirjastoon, kulje kaikessa rauhassa hyllyjen välissä, sulje silmät ja kuuntele kirjojen kuisketta. Minulle ne kuiskivat kodikkuutta ja rauhaa. Mitä sinä kuulet?

5. Ihmissudet

Tarinat ihmisistä jotka pystyvät tai tässä tapauksessa joutuvat muuttamaan täydenkuun aikaan muotoaan, ovat aina kiehtoneet mieltäni. Ja myös pelottaneet. Mutta joku juju näissä legendoissa on, en vain ole ikinä osannut sitä nimetä. Diggaan vain ihmissusista, eipä sitä kai sen kummemmin tarvitse spekuloida. Suosittelen lukemaan Elina Pitkäkankaan Kuura trilogiaa (2 osaa ilmestynyt, Kuura ja Kajo).

6. Halloween

Ei siis kekri, eikä vainajien muistopäivä vaan Halloween joka on AINA, siis AINA 31.10. Aivan sama milloin suomessa sitä juhlistetaan, virallisesti se on aina 31.10.

Halloween on gootin joulu, kai sen niinkin voisi ilmaista. Silloin saa hankittua loistavia koristeita ympärivuotiseen sisustukseen ja vaikkapa joulukuuseen. Halloweenina mennään bileisiin tai istutaan kotona katsomassa kauhuelokuvia tai vaikkapa Hokkus Pokkusta. Kuunnellaan kauhuteemalla musiikkia jne.

Mistä saadaan loistava aasinsilta seuraavaan...

7. Kauhutarinat

Kummistus ja muut kauhutarinat saavat aina kuulijoita ja lukijita mikäli ne ovat kirjallisessa muodossa. Ihminen yrittää selittää tapahtumia joita ei ymmärrä vaikkapa siten, että ne ovat kummituksia jotka saavar aikaan tiettyjä tapahtumia. En tykkää olla peloissani, mutta tykkään säikähdyksistä. Se saa adrenaliinin virtaamaan ja pakko se on myöntää, että se tuntuu hyvältä aina silloin tällöin.

8. Vampyyrit

Kaikkia vampyyreja ei vain ole luoto tasavertaisiksi. Jokainen tehköön siitä omat johtopäätöksensä. Mutta pidän siitä huolimatta vampyyreista kovin. Romantisoidut tarinat ikuisesti elävästä ja verta juovasta pedosta kiihottaa mieltä ja miksei muutenkin. Ei ole kaikkien juttu ja niin edelleen. Jotkut vievät viehtymyksensä vieläkin pidemmälle ja hankkivat itselleen vampyyrin hampaat jotka ovat vartavasten heille luotuja, jotkut menevät sitäkin pidemmälle ja juovat verta jne. oikeasti. 

Henk.koht. en ymmärrä, mutta jos he ovat varovaisia ja se tekee heidät onnellisiksi ja kaikki osallistujat ovat siellä vapaasta tahdostaan, niin kuka minä olen heitä tuomitsemaan. Itse pidän enemmän fiktiivisestä sortista. 

9. Kutominen (joka kai virallisesti on neulomista, mutta meilläpäin kudotaan kun heilutetaan esim. sukkapuikkoja, joten sillä mennään)

Minuun pätee sanonta "I knit so I don't kill people". Kutominen rauhoittaa hermoja ja stressaavan päivän jälkeen se auttaa nukkumaan. Tai ainakin minulla toimii kutominen niin. Eipä kai kaikilla. Monesti olen myös ouikkoja heilutellassa pohtinut, että kuka ihme on ensimmäisen kerran keksinyt, että kun laitan lankaa tähän tikulle tietyllä tavalla ja teen silmukan jne. niin siitä tulee jotakin muuta. 

Tiedän, minulla on liikaa aikaa miettiä kaikkea kummaa.

10. Tee

Tee on kuin halaus kupissa. Tee sopii parhaiten pimeisiin syksyisiin iltoihin, jolloin on mukava olla sisällä kynttilän valossa ja nauttia olostaan teekupposen kera. Kahvi on enemmän sellanen, että nyt lähtee ja vauhdilla. Tee taasen on lempeämpi vaihtoehto. Itse pidän kovasti teapigsin kofeiinittomista teelaaduista (joita muuten suomessa myy mandragora.fi). Lemppari tee tällä hetkellä on minttu/&lakritse tee, juurikin teapigsilta. Suosittelen.

11. Meikki

Joskus oli aika jolloin käytin meikkiä jonkin verran, varsinkin niin sanotussa baby bat vaiheessa, jossa vasta pikkuhiljaa tutustuin goottikulttuuriin ja kaikkeen mitä se piti sisällään. Pikkuhiljaa meikkaus jäi, aamuisin oli kiire joko kouluun tai töihin ja ukuin mieluummin hiukan pidempään. Ja kuka nyt kotona ollessaan jokapäivä jaksaa meikata? En ainakaan minä. Joten meikit jäi unholaan, paitsi juhlapäivinä. Oli hienoa laittautua kun oli oikeasti menossa jonnekin.

Viime kesänä meikit tulivat takaisin ja otin meikkaamisen osaksi aamurutiineitani. Huomasin juovani aamukahvia samalla kun meikkasin ja se oli minulle tietynlaista terapiaa. Sitten huomasin meikkimääräni kasvavan, ennen se oli puuteri, kevyt silmämeikki ja joskus huulipunaa ja menoksi. Nyt huomaan kosteuttavani ihoa, laitan primeria ja pohjustusta, jopa luomivärille, peitän ja laitan silmiä ja huulia. Vielä en ole perehtynyt varjostukseen enkä korostukseen. Ja jahtaan niitä täydellisiä kissansilmiä, joissa eyelinerit ovat täydelliset.

 

12. Pääkallot

Ei ole väliä onko ihmisen vai eläimen vai fantasiahahmon. Omista koristeesineenä vampyyrin- ja ihmisen kallon. Nimesin ne Markiksi ja Fitzwilliamiksi (Fitz tuttavallisemmin). Kuka keksii miksi juuri nämä nimet? Miksi juuri pääkallot? Kuka tietää, mutta tykkään kovin. Kenties se on se, että ne edustavat aina kuolemaa enkä osaa nähdä kuolemaa isona mörkönä. Ja ennenkuin kenenkään kukkahattu menee vinksalleen niin, ei en ole itsemurhaa hautova. Rakastan elämää joten that's it.

13. Lepakot

Katso nyt tuota kuvaa ja sano ettei se ole söpö.

14. Goottityyli (ja kaikki muu mitä alakulttuuri pitää sisällään)

Rakastan tätä musiikkia, kirjallisuutta, elokuvia ja muotia. Mustat lampaat muodostavat oman laumansa ja näkev't kauneutta siellä, minne muut eivät uskalla katsoa. Kukaan ei osaa eksaktisti sanoa, mitä gootti on, kokeile vaikka googlata. Näkemyksiä on niin paljon kuin alakulttuurissa on ihmisiä mukana. Se on kuin jatkuvassa muutoksessa oleva, elävä organismi.

15. Kirjat ja lukeminen

Kirjastojen yhteydessä jo mainitsin miten kirjasto on portti muihin maailmoihin. Kirjojen sivuilta löytyvät nuo muut maailmat ja kaikki tiedon jyvät. Kirjojen lukeminen kehittää ymmärtämystä niin maailmasta kuin kielellistäkin. Ihminen joka lukee, osaa myös kuvitella helpommin erilaisi asioita. Tai näin ainakin luulen. En minäkään ole kaikkea lukenut vaikka paljon luenkin. :D

16. Sherlock Holmes

En lue juurikaan dekkareita, mutta Sherlockeja olen lukenut monta ja tarinat ovat tuttuja myös filmatisointeina, niin klassisena Granada sarjana jossa oli iki-ihana Jeremy Brett kuin modernisoituina versioina, joissa Sherlockia esittää Benedict Cumberbatch.Sherlockissa on vain sitä jotakin, jota on myös...

17. Hercule Poirot

Rakastan tuota pientä belgialaista, jolla on munan muotoinen pää ja harmaat aivosolut vailla vertaa. Ja on vain yksi ja ainoa oikea Poirot, nimittäin näyttelijä David Suchet. Olen tänä keväänä katsonut lähes kaikki 70 elokuvaa joissa Suchet esiintyy Poirotina. Viittä vaille valmis. Olen katsonut 65 jaksoa ja ai että... <3

18. Koirat

Koira on ihmisen paras ystävä tai ainakin uskollisin, luulisin. Olen pienestä pitäen ollut koirien kanssa tekemisissä ja olen huomannut, että ne ovat vallan mainoita tapauksia.

19. Kissat

Varsinkin omaani rakastan mielettömästi. Tuo kissa tuossa kuvassa on mun karvalapseni, Basso. Basso täytti tänä vuonna kuusi vuotta ja voi jössses kuinka se aika rientää. Juuri se oli kouraan mahtuva pieni pallo ja naukui sisaruksiaan matalammalla äänellä. Siitä se nimi tulikin, viskibasso josta Basso jäi nimeksi. Taidanpa mennä paijaamaan tätä petoa.

20. Kahvi

Kahvi kahvi kahvi kahvi kahvi.

Tarvitseeko muuta?

 

Share

Ladataan...
Herkuleen Urotyöt

 

Juhannus lähestyy uskomatonta vauhtia ja viikon päästä se on jo ohi. Juhannukseen liittyy perinteitä runsaasti. On taikoja ja grillausta, kokoja ja saunomista, ruokaa ja hyvää seuraa.

Meille, siis äipälle ja mulle, juhannukseen kuuluu ehdottomasti se, että viikkoa ennen noin pestään sauna ja pyyhkeet yms. jotta jussina saadaan kylpeä kunnolla. Äippä tekee vihdat, yhden juhannukseksi ja toisen jouluksi. Jälkimmäinen pakastetaan ja jouluna nautitaan kesän tuoksuisesta vihdasta saunassa. Perinne sekin.

Perinteisiin kuuluu myös grillaus (aivan sama satoiko vaiko paistoiko), Kivikylän pihvit tulille ja salaatteja pöytään, ja leipää ja paljon muuta. Se on kuin joulu vaikka ruoka on kevyempää on sitä yleensä yhtä paljon.

Monena vuonna meillä oli jengiä kuin pipoa aattona, oli äippä, minä, äipän mies, äipän sisar miehen ja lapsen kanssa sekä serkkuni oman miehensä kanssa. Kaikki olivat ystäviä ja me lapset sovittiin mukaan kohtalaisesti. Ensin porukasta jäi pois serkkuni miehensä kanssa. Serkku sairastui ja taudista ei ole parannusta. Eivät jaksaneet ylimääräisiä vaan kaikki energia meni arjesta selviämiseen.

Sitten äiti ja mies erosivat, vaikka mies on edelleen ollut tervetullut juhliin. Ei toista voi yksin jättää, vaikka ensin se tuntui oudolta... Pari vuotta sitten äidin sisaren poika jäi pois. Mies jo iältään, oli omia menoja, sekin tuntui hiukan oudolta, olihan se jätkä ollut mukana melkein sen 18 vuotta. Viime vuonna oli ensimmäinen kerta kun olimme kolmistaan, äippä, mies ja minä. Saunottiin, syötiin ja lähdettiin ajelulle. Käytiin katsomassa kokkoa ja ajeltiin kesäyössä siellä sun täällä. Ja mä kehitin itselleni migreenin tapaisen hedarin. Joten yö katkaistiin lyhyeen ja mut kiikutettiin kotiin. 

Ja tässä on syy miksi en juo olutta enkä juuri sidukoita. Se hedari yhden tölkillisen jälkeen ei vain ole sen arvoista.

Juhannuspäivä on yleensä ollut päivä muiden joukossa, paitsi edellisen päivän jämiä on ollut vaikka muille jakaa. Viime vuonna veljeni, olkoon hän hobitti (nimeen liittyy tarina, josta ehkä joskus lisää), kutsui mut ja äipän exän (saman jonka kanssa oltiin jo aattona hengattu) luokseen syömään ribsejä ja voi hyvä luoja... voisin kirjoittaa rakkausrunon niille ribseille. Vieläkin kihoaa vesi suuhun, kun ajattelenkin niitä. Hobitti tekee poskettoman hyvää safkaa muutenkin.

Siinä se juhannus. Perinteet on ja pysyy, vaikka hiukan saattavat vuosien saatossa elää ja joustaa.

Hyvää Juhannusta ja sen odotusta kaikille.

ps. Joidenkin mielestä saatamme olla hirveää jengiä, mutta veikkaamme joka juhannus isommalla tai pienemmällä jengillä hukkuneiden määrää.
Tänä vuonna mä veikkasin kolmea ja äippä neljää. Toivottavasti ollaan kumpikin väärässä ja hukkuneita on 0 ja muitakaan kuolemia ei tulisi.

Olkaa varovaisia ja katsokaa kaverin perään kanssa.

Share

Pages