Kosovolaissuomalaisessa kodissa

Minulla on ollut jo pidempään mielessä kirjoittaa tästä aiheesta mutta nyt vasta pääsin asian ytimeen. Miehenihän on tosiaan Kosovosta ja vaikka hän on muuttanut Suomeen nuorena, kosovolaisuus näkyy hänestä vahvasti. Jo alkuun täytyy tietysti todeta, ettei kaikki hänessä ole peräisin Kosovosta vaan perheestä jossa hän on kasvanut. Olemme monen asian sekoitus. Meidän koti on ihan tavallinen suomalainen koti mutta on joitain asioita joista näkee, että olemme sekoitus kahta kulttuuria ja kieltä.

Mieheni puhuu lapsillemme vain ja ainoastaan albanian kieltä ja minä suomea. Miehelleni mutta myös minulle on tärkeää, että lapset oppivat isänsä kielen ja tietävät mistä ovat puoliksi kotoisin. Minäkään en halua jäädä salakielen ulkopuolelle joten olen itsekin oppinut albanian kieltä jonkin verran.

Kossutee. Mieheni voisi juoda kossuteetä eli kosovolaista teetä koko kannullisen ja juokin. Ymmärtääkseni samaa tai samankaltaista teetä juodaan myös Turkissa joten en tiedä mikä olisi oikea nimitys tälle teelle. Kyseessä on siis musta irtotee jota haudutetaan pitkään erillisessä teepannussa jonka alapuolella toisessa pannussa porisee kuuma vesi. Kossutee juodaan sitruunan ja usein sokerin kanssa. Teen juominen on Kosovossa osa jokaista päivää. Se on seurajuoma. Sitä ei juoda sohvalla viltin alla vaan keskustellen innokkaasti ja ehkä samalla raksuttaen suolapähkinöitä tai -siemeniä. Teetä tarjoillaan vanhan perinteen mukaan käsi sydämellä ja itsekin usein laitan käden sydämelle vähän vitsikkäästi. Kossutee ei ole itsepalvelujuoma eli yhden pitää tarjoilla se koko porukalle. Istua ei ehdi koska pienet teekupit tyhjenevät nopeasti. Kun puhumme ”kossuteestä” ihmisten ilmoilla unohdamme usein, miltä se kuulostaakaan!

Kosovolainen ruoka on aivan ihanaa mutta olen oppinut kopioimaan vain pari anoppini resepteistä (reseptejä ei siis ole). "Kossuruoan" (taas huvittava sanavalinta) kanssa syödään usein fetan tyylistä juustoa ja hapankaalia tai -paprikaa. Kohta pääsen paikan päälle Kosovoon testailemaan kaikki ruoat niin kerron teille sitten lisää.

Rakas anoppini äitienpäivänä ja Florian.

Vaikka luonteenpiirteet ja ihmisen ominaisuudet eivät ole suoraan sidoksissa siihen mistä on kotoisin voisi sanoa, että Kosovolaisilla on hyvä itseluottamus eikä mieheni ole poikkeus! Onko kyse kotikasvatuksesta, yleisistä asenteista ja yritteliäisyydestä vai mistä? Se on hieno asia ja vaikuttaa elämässä laajalle alueelle. Lisäksi mieheni osaa puhua; niin kotona, televisiossa ja radiossa kuin häntä ei jännittäisi tippaakaan. Ihailen hänen taitoaan. Myös hänen rohkeutensa sanoa asiat niin kuin ne ovat on arvostettavaa. Siinä on minulla opettelemista mutta onneksi paras ope on koko ajan lähelläni. Selvitämme aina kaikki ikävämmät asiat heti etteivät ne jää muhimaan pinnan alle. Tämän olen oppinut yhdessäolomme aikana häneltä ja hänen perheeltään ja se on mielestäni hieno taito jota opettelen joka kerta vieläkin kun sellainen tilanne tulee. Asian käsittely heti, eri tavalla kuin miten olen elämäni aikana tottunut ei tunnu sillä hetkellä helpoimmalta mutta samalla se tuntuu ainoalta oikealta ratkaisulta. Olen sitäpaitsi ihminen jonka on pakko puhua kurkkua kuristava tunne ulos jotta voin jatkaa päivää kevyemmin. Rehellisyys on se juttu.

Minusta olemme hyvä esimerkki siitä miten kaksi kulttuuria voi yhdistyä. Emme mekään ole yhdistyneet ilman tärkeitä keskusteluja, väittelyitä ja asioiden sopimista. Harvoin kahden kulttuurin ja sen lisäksi vielä kahden erilaisen ihmisen yhdistyminen sujuu mutkitta. Jokainen suhde vaatii työtä mutta kaksi eri kulttuuria tuo vielä pienen ekstratyön, olen sitä mieltä. Meille ei kuitenkaan tullut mieleenkään luovuttaa missään vaiheessa ja nyt saamme seistä tukevalla alustalla läheistemme kanssa jotka ovat ihan uskomaton tukiverkosto mitä ikinä kukaan päättääkään elämässä tavoitella. Sen voimaa ei voi aliarvioida. 

Tästä voit katsoa perhe Hetemajn dokumenttielokuvan trailerin jossa minäkin vilahdan ja puhun pari sanaa albaniaa (elokuvassa siis). Koko dokumenttielokuvan voit katsoa YLE Areenalta 26.5 klo 18:30 ja YLE 1:ltä 28.6 klo 21:30.

 

 

Kommentit

Roquesita

Kivaa lukea muiden kokemuksia kaksikulttuurisesta kodista! Meillä ei ehkä saksalaisen poikaystäväni kanssa ole niin isot kulttuurierot, mutta tämän reilun viiden vuoden aikana ovat ne aika ajoin esiin tulleet. Omalla kohdalla kuumimmat aiheet on varmasti huumori, asenne töitä kohtaan ja small talk. Hmm, ehkä tästä inspiroidun ja kirjoitan oman näkemykseni asiaan. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä! :)     

wilmatheyogini

Heippa! Kiitos kommentistasi! Varmasti eroja löytyy paljonkin vaikka ei olisi kaksi NIIN erilaista maata ja kulttuuria. Varsinkin tuon small talk osuuden uskon, heh! Kirjoita ihmeessä aiheesta! Se kiinnostaisi minua ja monia muita! Alkoikin nyt kiinnostamaan, miten tuo asenne töitä kohtaan ilmenee saksalaisissa? :) Mukavaa päivää!

Saranda
Tyhjä ajatus

Aina tosi mielenkiintoista lukea muiden kokemuksia meistä kosovolaisista. :) Ja toi teenimitys on kyllä hankala! Koska albanialaisittain sehän on çai ruse (venäläistä teetä?) mutta kyseisen teen kulttuuri on selvästi Turkista peräisin. Mutta mekin lisätään aina kaikkeen kossu-liite - kossuruokaa, kossutavat, jopa kossunenä. :D

wilmatheyogini

Hahaha ihana kommentti Saranda! Kossu-liite on just hyvä. Onpa muuten mielenkiintoista kuulla, että tuolla teellä onkin tuollainen nimi! Mistä vaan vetoa niin mieheni ei todellakaan tiedä sitä:D Te kossut olette ihania <3

Saranda
Tyhjä ajatus

<3 :D

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.