Ladataan...
Ihana meri

Tänä lauantaina tunsin herätessäni pohjatonta väsymystä ja lievää päänsärkyä, vaikka olin nukkunut ihan hyvin. Oli sellainen olo, ettei jaksa tehdä tänään yhtään mitään. 

Onneksi päätin jo aikaisemmin viikolla sottaista huushollia katsellessani, että viikonloppuna siivoan. 

Niinpä vaihdoin lakanat, varasin pyykkituvan huomiselle, imuroin, pesin lattiat, lajittelin tuoleilla ja sohvalla lojuneet vaatteet pyykkiin/takaisin kaappiin, pesin astiapinon ja hellan, sekä vessan. Vein kaikki täydet roskikset ja pesin oksennusrefleksiä pidätellen biojätteen. Putsasin roskiskaapin ja pyyhin keittiön pinnat muutamista murusista. 

Ulkona oli lempeät 24 astetta lämmintä ja olin pelkkää hikeä, kun vihdoin raahauduin suihkuun. Poistin jalkakarvat, mutta jätin tukan pesemättä tarkoituksena värjätä se myöhemmin. Rasvasin itseni kevyesti sävyttävällä vartalovoiteella. Laitoin punaista huulirasvaa ja kulmageeliä. Puin päälle shortsit ja t-paidan ja lähdin kauppaan. 

Ostin haukea, ylikalliita mutta superhyviä kookosjogurtteja, jätskiä, kaurasipsejä (saa nähdä, ovatko mistään kotoisin...), herneitä, kahta erilaista aurinkorasvaa, dödön ja mansikoita. 

Keitin iltapäiväkahvit ja söin eilistä kesäpyttipannua. Makasin parvekkeen sohvalla ja kuuntelin Eppu Nuotion Mutta minä rakastan sinua. Liikutuin. En pyytänyt ketään ulos, enkä kaivannut seuraa. Söin jäätelöä ja pohdiskelin, pääseekö hauki pataan tänään vai huomenna. Nuuskin uusia aurinkorasvojani, joista toinen tuoksui ihanalta. Paljastus: olen tuoksuihminen henkeen ja vereen. Rakastetut jaksavat aina ihmetellä tarvettani tuoksutella heidän ihonsa jokainen neliösentti päästä varpaisiin. I call it heaven. 

Tiskatessa soi Vesta ja Coco Rosie. "Vittu hiljaa!" huusin kirkon kelloille ja paiskasin ikkunan kiinni. Mietin eikö jonossa mansikkakojulle takanani seissyt seurakunnan työntekijä tunnistanut minua vai eikö hän vain halunnut tervehtiä. Hänellä oli pieni tytär mukanaan, minulla paljaat jalat ja niin iso huppari, että shortsini peittyivät sen alle. Työminä on asiallinen, ulospäinsuuntautunut ja sopivan neutraali, siviiliminä keski-ikäisten kummeksuvien katseiden kohde ja mielipiteiden jakaja. Sellainen olen aina ollut. 

Tällaisina päivinä rakastan yksinoloa, vedän sitä keuhkoihini kuin puhdasta ilmaa metsässä. 

Kesäillat ovat listan kärjessä, kun listaan ihania asioita. Pastellitaivas ja puissa pienet vihreät lehdet, hämärä joka maalaa kaupungin sinisellä. Lyhentyneet helmat ja lahkeet, rentoutuneet hartiat, piknikit ja puistobisset ja autiot rannat, paljaat jalat, elän välittömästi kevyemmin ja paremmin, kun lämpötila kohoaa ja valo lisääntyy. Herään ja ihastelen luontoa, teen vihdoin uuden soittolistan. Ajattelen villivihannesten keräämistä ja uutta uimapukua. Miehiä ja naisia, kuuta ja aurinkoa. Valkoinen matchaa niin nätisti mustan kanssa. Valo pimeän.

Suljen silmät, kun lämmin hyvän olon aalto kulkee lävitseni. Vapaus on paras asia, johan sen Tuutikkikin tiesi. 

Soittolista

Hurray For The Riff Raff - The Body Electric

SOAK - B a noBody

Isobel Anderson - Waiting For You

Jess Morgan - Modern World

Benjamin Francis Leftwich - In the Open

Ryan Adams - Come Pick Me Up

ja muita loistavia listasta nimeltä Infinite Indie Folk

PST.! Musiikkia monipuolisesti ja järjettömän hauskasti käsittelevä verkkojulkaisu Nuorgam (http://www.nrgm.fi/) on auki toukokuun loppuun saakka. Tämä on riippumatonta, vapaaehtoisvoimin pyörivää musiikkijournalismia, joka on poikkeuksellista Suomessa. Menkää tsiigaan.

Ladataan...

Ladataan...
Ihana meri

On ahdistanut enemmän kuin pitkään aikaan - olen istuskellut suihkussa meditoimassa, hyppinyt paikallani, napsutellut kuminauhalla rannetta ja pitänyt jäistä pakastepussia niskassa. Hölmöä, etten ollut vielä joitakin kuukausia sitten kuullut koskaan oheisista apukeinoista. Tässä ahdistuksessa on muutakin uutta verrattuna männävuosiin, en nimittäin enää pelkää sitä. Osaan tunnistaa hetket, joissa se todennäköisimmin iskee ja silloin tiedän mitä tehdä. Sanon myös ääneen jos olen ahdistunut tai minulla on paniikkikohtaus. Teen siitä olemassaolevan ja hyväksyttävän asian, en hysterisoi. Joskus voi vain odottaa, mutta sekin on helpompaa kun tietää että 20 tai 25 minuuttia ja kaikki on hyvin.

Lisäksi tiedän ettei tämä ole mitään pysyvää. Reagoin aina näin muutoksiin, tällä hetkellä lähestyvään muuttoon ja koulun loppumiseen. 

Muutosta puheen ollen asunto johon muutan, on ihana. Siellä on lautalattia ja parveke ja suihkukaappi, eli kaikki mitä tarvitsee.

Ympärillä räiskyvä kevät Aurinkoineen ja sateineen tuntuu hyvältä. Tunnen olevani uuden ja mukavan elämänvaiheen kynnyksellä. Kypsempi ja vanhempi, kuin koskaan aikaisemmin. Ja silti valmis seikkailemaan, oppimaan kaikkea uutta kaikesta. Tietysti.

Sunnuntaina kävimme koskella ja istuimme autossa liian kauan. Kokkailimme tomaattikeittoa. Ostin taas lisää teetä, tosin vain alennuksen takia. Ulkona pystyi seisomaan ilman takkia paleltumatta. Sellaiset päivät ovat lemppareita. 

Yöllä kävellessäni tuttua reittiä kotiin, olin tyytyväinen että sain puhuttua mieltä painaneesta asiasta. 

Eilinen oli hiukan synkempi päivä. Sydän pamppaili kurkussa saakka varmaan puoli tuntia, jännitin ja odotin, onneksi vain hetken aikaa. Olin päättänyt viikkoa aikasemmin ryhtyä tipattomalle, mutta soin itselleni lopulta illalla yhden breezerin helpottamaan kiristynyttä tunnelmaa. Onneksi asioilla on tapana järjestyä - ennemmin tai myöhemmin.

Soittolista

Talking Heads - Stop Making Sense, This Must Be The Place, Take Me To The River, Slippery People

The Radio Dept. - Your True Name, Heaven's On Fire, Where Damage Isn't Already Done, Lost and Found, Why Won't You Talk About It?

Yuck - Southern Skies, Get Away

The Head And The Heart - Rivers And Roads, Summertime

Litku Klemetti & Tuntematon numero - Badding

Anni Lahe - Maistan sut

Mercedes Bentso - Viimeinen koulupäivä

Ladataan...

Ladataan...
Ihana meri

Noin neljä kuukautta jaksoin kasvattaa omaa väriä takaisin ja haaveilla vaaleista kutreista. Tällä hetkellä juurikasvua on vähän alle 10 senttiä ja vihaan niistä jokaista. Ehkä innostun joskus viemään projektin loppuun tai sitten en. Tuntui joka tapauksessa älyttömän hyvältä napata luonnontuotekaupasta mukaan tuttu kirkkaanpunainen hennajauhe.

Viime aikoina olen laittanut paljon vähemmän ruokaa kuin yleensä ja ne ruoat, joita olen kokkaillut, ovat olleet lähinnä simppeleitä pastoja ja keittoja. Välillä olen havahtunut epämääräiseen huimaukseen ja heikkoon oloon tajuten etten ole syönyt koko päivänä muuta kuin aamupalan. Tätä käy meikäläiselle aina toisinaan jos on paljon muistettavaa tai stressaan. Sitten vain syödään ja mieluiten epäterveellisesti ettei päivän kalorimäärä jää liian alhaiseksi. Olen yrittänyt herätellä syksyn liikuntainnostusta uudelleen ja viime viikolla kävinkin kertaalleen uimassa, sekä lenkillä. Eiköhän tästä vielä hyvä tuu...

Onnellisuus alkaa siitä kun yo-kokeiden loppu häämöttää edessä. On jopa hassua, miten isot paineet kokeisiin latautuu ja kuinka ne sitten ovat hujauksessa ohi. 

Viikonloppuna tapahtunutta: missasin lemppariartistin keikan koska en ostanut lippua ajoissa (myivät loppuun, eikä ihme). Ryntäsin viittä vaille yhdeksän ostamaan kaljaa ja lisäsin sen myötä merkintöjä velkakirjaan. Kirjastossa oli vihdoin vapaana Haruki Murakamin novellikokoelma Miehiä ilman naisia ja lainasin sen. Kirjoitin kaksi uutta runoa. Väittelin saunassa vähemmistöjen oikeuksista. Pyörin lumihangessa ja pidin siitä. Ajelimme autolla ja kuuntelimme musiikkia liian kovalla. Hukkasin pyörän renkaasta tehdyn korvakorun, joka löytyi seuraavana päivänä. Etsiskelin sopivaa taidetta tulevan kodin seinälle; haluan sinne ainakin jonkun feministisen ja sävyltään iloisen printin. Frances Cannon on vahva ehdokas.

Maanantaina tapahtunutta: ostin lakritsiteetä, hiusvärin ja kulmakynän, jolla saan kulmistani sen näköiset että oikeasti tekisinkin niille jotain. Tilillä on tällä hetkellä varmaan 10€, koska olen ostanut hirveitä määriä teetä ja lainannut rahaa kavereille. Tee ei kaduta koska ihanaa kun on monta vaihtoehtoa, mutta kaverit olisivat kyllä voineet maksaa joskus itsekin. Onneksi torstaina on tilipäivä. 

Soittolista

Mike Will Made-It, Miley Cyrus, Wiz Khalifa, Juicy J - 23

Patti Smith - Dream of Life, Because the Night, People Have the Power, Gloria: In Excelsis Deo

Katy Perry - koko tuotanto

Ladataan...

Ladataan...
Ihana meri

Se on kuulkaas kevät ja se meinaa itselle aina yhtä tiettyä juttua. Nimittäin fiilistä, että olisi tosi kiva seurustella. Jotenkin tänä keväänä asia tuntuu vielä ajankohtaisemmalle, koska olen ollut vuoden sinkku.

Eikä siinä mitään, hauskaa on ollut. Olen plärännyt Tinderiä ja käynyt treffeillä, jutellut diippejä tuntemattomien kanssa. Viettänyt paljon aikaa ystävien kanssa ja pitänyt siitä ihan hulluna. Syksyllä ostin jopa salikortin ja yhdessä vaiheessa harrastin sen myötä liikuntaa jopa 4-5 kertaa viikossa, joka on entiselle liikunnanvihaajalle uutta. Aloin käydä välillä myös uimahallissa aamuisin ja huolehtia terveellisestä syömisestä aiempaa tarkemmin. Vuosi on ollut rankka mutta antoisa, eikä sinänsä mitään ole puuttunut.

Silti eksyin taas jostain syystä pähkäilemään tuon kirotun deittisovelluksen uudelleenlataamista ja tungin yhteystietoni erääseen seuranhakupalveluun. Aivan kuin nyt taikaiskusta elämän rauhoittuessa hiljalleen ja asettuessa uusiin uomiin, olisi nopeasti saatava joku. En halua olla ihminen, joka ei osaa olla yksin tai ei viihdy yksin. Nykyisellään on kuitenkin myönnettävä, että kaipaan ihan hirveästi jotakuta kenen kanssa jakaa oma elämä kokonaisuudessaan. Ehkä janoan osittain myös vaan sitä kokemusta arjen jakamisesta ja rakastumisesta - siitäkin kun on jo aikaa.

Deittailu on siitä hauskaa, että pääsee tapaamaan uusia ihmisiä ja yleensä myös sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita juuri sinusta. Huomio tuntuu hyvältä ja miellyttävältä, muttei ole lähelläkään sitä tunnetta kun on henkisesti ja fyysisesti alasti toisen ihmisen edessä ja tulee hyväksytyksi sellaisenaan. Deittailu on vittumaista arpapeliä, jossa toinen ihminen voi olla paras tai idiootti tai ei yhtään mitään omissa silmissä. Lisäksi riskinä on aina pettymys, mikä voi olla suurikin, jos itse halusi kovasti mennä eteenpäin toisen kanssa. Omalla kohdalla tiedän ja tunnen selkeästi kun ihastun, enkä koskaan ihastu vain osittain. Se on kaikki tai ei mitään ja saatan jäädä miettimään piiiiiitkäksi ajaksi sitä spessua tyyppiä, joka sai varpaat kipristelemään. Ja harvat saavat.

On hyödytöntä yrittää täsmädeittailua laatimalla pitkä lista ominaisuuksia joita toiselta toivoo. Paitsi että juuri kukaan ei voi täyttää kaikkia toiveita, ei sitä kuitenkaan ihastu järjellä ja helposti nimettävillä toivomuksilla. Oikeastaan etenkin rakastumiseen liittyy aina pieni mysteeri, eikä toisaalta kukaan ihminen ole vain ominaisuuksiensa summa. Siksi on mahdollista pitää ärsyttävistä tyypeistä ja sellaisista, joiden profiiliin vaikkapa siellä somessa ei tavallisesti kiinnittäisi mitään huomiota. Nettideittailu rajaa ikävästi ihmisiä jolloin ohi saattaa mennä paljonkin kivoja ja wörttejä tyyppejä.

Herää kuitenkin kysymys missä niitä uusia ihmisiä sitten tapaisi ellei Tinderissä ja muissa sen kaltaisissa? En minä ainakaan oikein missään ja sekös harmittaa. En liiemmin käy baareissa (tai ainakaan viihdy niissä), tunnen jo kaverieni kaverit enkä ole ihan niin smooth että sujuisi helposti keskustelun aloittaminen vaikkapa museossa. Ulkomailla kyllä, mutta ehei Suomessa missä ilmapiiri on jäykkä ja individualistinen.

Kai tämä minun deittailuelämäni on vähän umpikujassa. Yhden illan jutut ovat no-no ja tuntuu ylipäänsä aivan helvetin tyhmältä lähteä tapaamaan jotakuta vain sillä periaatteella että olisikohan tuo uusi kumppani. Siinä menee usein ihan alusta lähtien metsään, koska tutustuminen tai mikään muukaan ei tapahdu luonnollisesti ja itsestään. Kyllä kai monet ovat sieltä toisen ihmisen vierelleen löytäneet mutten itse pidä sitä kovin todennäköisenä.

Olen muutenkin vähän old school näissä asioissa. Odotan sitä oikeaa jne. Ei oo kiire (vaikka siltä tuntuu ja näyttää).


 
Soittolista
 
Scandinavian Music Group - Valmis
Bring Me the Horizon - That's the Spirit 
Yona - Matka
Heli Kajo - Elämäsi suloisin virhe

Ladataan...

Ladataan...
Ihana meri

En oo sheivannut kainaloita puoleen vuoteen. En jaksa käyttää aikaa moiseen, etenkään kun karvat kasvaa kainaloissakin ihan syystä.

Mary A. Jalavan Puisto-sukkikset on lempparit. 

Gin ginger tonic oli sairaan hyvää. Yksiö oli kaunis ja ihmiset kivoja.

Äärettömät pöhinät siitä miten Aurinko laskee horisonttiin ja tuo valoa vaikka pakkasta on yli 10 astetta. Kävellä vain eteenpäin, koska pysähtyä ei voi ja pelätä hetken että järvi imaisee sisäänsä. Kokea sininen hetki. Hengittää niin syvään kun voi ennen kylmän kipua. Tuntea nälkää ja pelkoa mutta enemmän iloa ja riemua.

Ladataan...

Pages