Ladataan...
iivents

Slush 2014 started today with a big lazer show and music that was over the boarder! Prime Minister of Finland Alexander Stubb gave his opening speech, after that the stage was open for several speakers who were so amazing and talented! This is my first Slush ever, so keep you posted what I see and hear. Superduper excited!! 

Tykki aloitus Slush 2014 -tapahtumaan vai mitä?! Laservalot leiskuivat ja musa pauhasi tänään Messukeskuksessa, kun Slush 2014 starttasi! Avajaispuheen piti pääministeri Alexander Stubb, josta siirryttiin kansainväliseen ministeritason tervehdykseen Kiinasta. Tämän jälkeen messarin lavat pulppusivatkin mitä upeampia puheita ja puhujia. 

Messukeskus pullisteli avajaispuheen aikana liitoksistaan! 

Stay tuned! :)

Share

Ladataan...
iivents

Marraskuun musta taivas vetää vireystilan nolliin ja tuntuu, ettei jaksa muuta kuin  raahautua sorvin ääreen ja kotiin, sorvin ääreen ja kotiin.. ai mikä päivä se tänään olikaan?! Joko taas on torstai!? Onneksi tänään oli odotettavissa rentoa jazz-musaa isäpapan kanssa Malmitalon hämyisessä salissa. 

Kirjoittelin taannoin, kuinka annan isänpäivälahjaksi konsertin - yhdessäolon lisäksi. Aloin kotimatkalla miettimään, kumpi meistä sai enemmän eläkeläinen vai oravanpyörässä rullaava työläinen. Taidettiin kumpikin saada aimo annos energiaa, soljuvan keinahtelevan jazz soundin kautta elämäämme. 

 

On pakko todeta, ties monettakohan kertaa, että musiikki parantaa. Se on vaan kumma, miten stressin keskellä piipahdun musiikin maailmaan voi antaa niin paljon! Live-musaa ei voita mikään. 

Severi Pyysalon taiturimainen vibrafonin soitto on tullut jo aikoinaan vappukonserteissa tutuksi- olenhan isäni tyttö. Perko Pyysalo -poppootakin tuli joskus kultaisella ysärillä fanitettua kovasti. Sen sijaan kahden muun muusikon, Niklas Winterin ja Jesper Bodilsenin tuotantoon en ole tarkemmin päässyt ennen tätä iltaa tutustumaan. Nyt kyllä aukesi taas uusi aikakausi, kun löysin tämän trion. Malmisali oli harmittavan tyhjä, liekö Kulttuuritalon samanaikainen kitarakonsertti verottanut jazz-yleisöä triolta. Tiedä häntä. Me saimme nauttia konsertista ja encoresta rauhassa, ilman suurta tungosta.

Kiitos! 

Share

Ladataan...
iivents

Se olen minä. Isän tyttö olenkin ollut aina, jaamme rakkauden blues, jazz ja rock musiikkiin. Kesiimme kuuluu visiitti Puistobluesin pääkonsettiin papan kanssa. Aikoinaan isäni kävi Blueseissa ja minä Ruississa, kun viikonloput eivät enää menneet päällekäin aloin käymään Järvenpäässä kesä-heinäkuun vaihteessa isän ja kesästä riippuen vaihtelevien kokoonpanojen kera. 

Kun sain ensimmäisen poikkihuiluni isä antoi nuotit, tässä tavoite. Se olin Jethro Tullin Bourée. Siinä oli 10-vuotiaalle "ostakaa makkaraa" -tason soittajalle haastetta. Mutta kummasti sitä lopulta löysi itsensä musiikkiopiston big bandistä soittamassa. Tuulikielenkin opettelin, vaikka ei musaopistolla sitä biiseissä tarvinnutkaan. Ian Andersonille ei kyllä meikäläisestä ole koskaan ollut haastetta, mutta kyllä se kummasti tuo pontta kun kuulee ja myöhemmin useampaan otteeseen on myös nähnyt livenä miten taianomaisesti Ian soittaa. Asia, joka on pitänyt minut edelleen huilun soiton äärellä - harvemmin, kuitenkaan sitä totaalisesti unohtamatta. 

Se minkä isäni on opettanut on laaja musamaku ja siitä olen iloinen. Vaikka sydämeni sykkii raskaalle rockille, avarakatseinen musamaku tuo paljon korvakarkkeja bossanova-soundeista diipadaapa jazziin, Rollareiden rullaavaan rockiin ja rouheaan bluesiin. Lapsuuteni vaput vietettiin Groove-nimisessä jazz-ravintolassa syöden ja live-musaa kuunnellen. Tästä syystä olen monena vuonna antanut isälle näin aikuisena musiikkiin liittyviä lahjoja isänpäiväksi, joulu- tai synttärilahjaksi. Yhdessäoloa, sitä ei rahalla voi korvata. Ja mikäs sen parempaa kuin hyvän musiikin siivittämänä. 

Tänään juhlimme isää. Torstaina menemme yhdessä Malmitalolle kuuntelemaan Winter Pyysalo Bodilsen Trion konserttia. Isänpäivälahjani. <3 

Share

Pages