Lapsi ja inasen tieteellisempi maailmankuva

Norppaemon ja Kuutin keskustelut ovat olleet viime aikoina yllättävän... tieteellisiä?

N: Miksi lehdet on keltaisia?
K: Koska on syksy.
N: Joo, mutta mitä se puu tekee niille lehdille syksyllä?
K: Ottaa värin sinne sen sisään...
N: Viherhiukkaset?
K: Joo, viherhiukkaset sinne puun sisään.
N: Minnekäs ne menee keväällä?
K: Uusiin lehtiin!

K: Miksi ulkona on pimeää?
N: Kun aurinkoa ei enää näy.
K: Missä se on?
N: Maapallon toisella puolella valaisemassa. Se tulee sieltä takaisin taas aamulla.
Tai oikeastaan maapallo pyörii ja aurinkoa ei näy, kun se jää sinne pallon taakse.
K: Pitääkö mennä nukkumaan, kun on pimeää?
N: Ei ihan vielä.

K: Äiti tule vessaan!
N: Mitä nyt?
K: Katso, olen syönyt punajuurta!

K: Pantteri on iso kissa. Sillä on terävät hampaat. Ja se syö hiiriä.

K: Miksi puu on kaatunut?
N: Ehkä on ollut kova tuuli.
K: Miksi?
N: No enpä tiedä.
K: Veikö se tuuli Muumipapan hatunkin?

K: Ambulanssi! Minne se on menossa?
N: En osaa sanoa.
K: Joku on vaikka kaatunut ja se viedään sairaalaan.

K: Sataa. Nyt pilvelle tulee hyvä mieli.
N: Miten niin?
K: Kun se ei enää paina liikaa.

K: Miksi vauva itkee?
N: En tiedä.
K: No isi ainakin tietää.

On oikeasti aika siistiä päästä selittämään lapselle miten maailma makaa. Minua ärsyttää toisinaan, kun kuulen vanhemman kieltäytyvän selittämästä asioita lapsilleen, sivuuttavan kysymyksen tai kertovan jonkin hölönpölyselityksen. Ei lapselle tarvitse kertoa, että kloroplastien ansiosta kasvit ovatkin lähes ainoita autotrofisia elämänmuotoja maapallolla, mutta vihrehiukkasista puhuminen ei mennyt edes kaksivuotiaalta yli hilseen.

Lohdullista on myös se, että tähdistä, sateesta, ruskasta ja monista muista asioista kysellään yleensä useampaan otteeseen ennen kuin lapsi kokee muistavansa tai ymmärtävänsä asian. Ensimmäisellä kerralla voi siis selittää parhaan tietonsa ja taitonsa mukaan ja selvittää asian sitten seuraavaa kertaa varten valmiiksi. 

Ja onneksi on myös isi. Tuo nippelitiedon nappulatrivian loputon taltio, josta löytyvät vastaukset lähes kaikkiin muihin kysymyksiin paitsi (lasten)laulujen sanoihin sekä lintu-, kasvi-, sieni- tai eläinlajien tunnistamiseen. Kuten viimeisin keskustelu osoittaa, parivuotias lapsikin on huomannut, että isi ainakin tietää.

Jutellaanko teillä maailman synnystä, vuorovedestä tai lehmien ruoansulatuksesta? 

 

 

 

Share

Kommentit

Amma
Why you little!!

"K: Miksi vauva itkee?
N: En tiedä.
K: No isi ainakin tietää."

Apua, ihana! Meillä mies myös odottaa, että pääsee vastailemaan näihin "mistä sähkö tulee"-kysymyksiin. Nykyisin meillä vaan huudellaan "äitii, ommaat?" tai "äitii, oeet?" Eli mitä hommaat tai missä olet.

phocahispida

No kohta tuohon hommaamiseen ja olemiseen saa lisäksi sen miksi-kysymyksen. 
Ne alkaa mennä joidenkin asioiden kohdalta jo aika filosofiseen suuntaan...

hankriste (Ei varmistettu)

Mun henkilökohtainen kasvatusguru on ehdottomasti oma mummuni, joka hoiti minua paljon äitini pitäessä huolta lehmistä ja muista maatilaan liittyvistä jutuista. Mummu vastasi aina kaikkiin kysymyksiini säntillisesti, juurta jaksain. Näin haluan myös itse tehdä, sekä omille että kaikille muillekin lapsille.

phocahispida

Isovanhemmat, nuo kärsivällisyyden ja pitkän kaavan selitysten pyhimykset. Ei voi kuin tykätä!

Kyllä mäkin hemmetti vie haluaisin olla sellanen tyyppi joka antaa pilkuntarkkoja selityksiä, mutta tuo meidän 6vuotias on niin tiedonhaluinen, fiksu ja hyvämuistinen, että suurin osa kysymyksistä menee multa nykyään ihan totaalisen ohi, enkä kokoajan jaksaisi netistä olla tietoa etsimässä :D 

Plus että sen suurimmat kiinnostuksen kohteet on lähinnä jalkapallo ja maantieto, joista en tiedä, enkä haluakaan tietää yhtään mitään... Mutta onneksi on isi ja mummo ja eskari ;) 

Mutta 2vuotiaan kysymyksiin vastailen vielä ihan mielelläni, just eräänä päivänä keskusteltiin lehmän utareista ja siitä, miten maito päätyy purkkiin :) 

phocahispida

Tätä mäkin vähän pelkään: Että pärjäänkö tolle meidän tyypille enää edes kun se on ala-asteella. Pakko alkaa lukemaan englanninkielistä Wikipediaa illalla sängyssä blogien sijaan niin kuin mies tekee? Tai sitten ei. :D

kao kao
Kao Kao

Mä olen yhä kolmenkymmenen ylittävässä kypsässä iässäkin siinä Miksi? -vaiheessa. Kehitin siitä itselleni ammatin. Kyselen töissä miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Jos on fiksua niin opin jotain, jos ei ole, niin mä saan ehkä kehittää sitä prosessia jotenkin :)

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Mun osaaminen loppui jo siihen kohtaan kun lapsi kysyi "mitä muurahaiset syö?" Mitä ne syö??

Oikeasti tykkään kyllä selittää lapselle asioita, ja kertoa ne juuri niinkuin ne on. Toki ikään suhteutetulla tavalla.

phocahispida

Mä sanoisin, että riippuu muurahaisista. Osa syö vaan puuta ja osa syö melkein mitä vaan: sokeria, kuolleita eläimiä, vanhoja omenoita...

Kommentoi