Paskamutsifiiliksen karkottamista: Aktiviteettikortit käyttöön

Tajusin eilen illalla, sängyssä levottomana kieriskellessäni, alati nalkuttavan vanhemmuusomantuntoni äänen voimistuneen viime viikkoina. Mukavuudenhaluisena ja toisinaan pitkänkin koulupäivän jälkeen istuisin mielellään teekupin kanssa selailemassa sisustuslehteä tai levittäisin pyykkejä jonkin televisio-ohjelman pyöriessä taustalla Netflixistä.

Kuuttikin kaipaa toisinaan päiväkodin hälyn jälkeen pientä hetkeä, jolloin hän touhuaa itsekseen omien lelujensa parissa. Ennemmin tai myöhemmin lapsi alkaa kuitenkin säheltää, säntäillä ja kiipeillä. Tuolloin tulee herkästi ohjattua tätä leikkimään "nätisti" omilla leluillaan: keittiöllä, duploilla, junaradalla, autoilla, poneilla - tai kokoamaan palapelejä. Ajatuksena on toisaalta se, että lapsi osaisi leikkiä myös yksin, keskittyä ja rakentaa leikkiä eteenpäin ympäri asuntoa häröilemisen sijaan...

Kun kaverilla on kuitenkin ikää vajaat kolme vuotta ja energiaa sekä halua sosiaaliseen kanssakäymiseen riittää vaikka muille jakaa, kouraisee vatsanpohjaani kun huomaan lapsiraukkani tarjoilevan muovikupistaan teetä kissallemme ja loukkaantuvan, kun katinretaletta eivät keittiöleikit kiinnosta.

Päätinkin skarppaavani ja tekeväni aktiviteettikortit. Ajatuksena olisi tehdä lapsen kanssa jotain yhdessä, kulloiseenkin tekemiseen keskittyen, vähintään puoli tuntia ainakin kolmena arkipäivänä viikossa, mielellään useamminkin. Sitä paljon puhutta läsnäolemista!

Kaikkea kivaa voi puuhata tietenkin myös viikonloppuina. Lomille, vapaapäiville ja viikonlopuille ajattelin tehdä kuitenkin omat "isommat" aktiviteettikorttinsa. Niiden erikoispiirteenä kun on muihin verrattuna tekemisen pidempi kesto, joka saattaa vaatia myös siirtymistä kotoa ja lähiympäristöstä jonnekin kauemmaksi.

Aktiviteettikortit voi pistää rasiaan ja valita sieltä yhdessä lapsen kanssa jonkin kivan, yhteisen tekemisen päivään. Ajattelin piirtää lappusiin jonkin aktiviteettia kuvaavan symbolin, jotta lapsenkin on helpompi tietää, mitä kortissa sanotaan. Listasin yömyöhään unta tavoitellessani ylös seuraavia aktiviteetteja:

Pelejä:
Palapelit
Muistipeli

Musiikkia:
Eri soittimien kokeilu
Lastenlauluja yhdessä

Taiteilua:
Maalaus
Piirtäminen
Värityskirja

Askartelua:
Tarrapuuhat
Muovailuvaha
Leikkausharjoitus
Helmien pujotus - oma koru

Satuja ja taitoja:
Lukutuokio
Sanakirja
Numerotreeni kirjan avulla 

Luontoa ja tieteitä:
Metsäretki
Lemmikkien hoitaminen
Helpot kokeet

Pientä kivaa pihalla:
Saippuakuplat
Hiekkalinna eläimille tms.
Ruutuhyppely
Eväshetki pihalla

Keittiössä:
Leipominen
Kokkaaminen

Liikkeelle:
Yhteisjumppa lapsi vastapainona tai liikkeet rinnakkain
Palloleikki
Pulkkailu
Rullalautailu

Leikkiä yhdessä:
Kauppaleikki
Majaleikki Duplo-/legoleikki

Sesonkihauskaa:
Pääsiäiskoristelu (kts. myös joulu, vappu ja synttärit)
Munien etsintä (pipareiden koristelu yms.)
Rairuohon istutus (joulukukat jne.)

Vapaapäiviin, lomille ja viikonloppuun:
Retki museoon
Temppurata koiralle
Yhdessä kahvilla / ravintolassa
Kirjastoreissu
Uiminen
Pidempi ulkoiluretki
Palloilu kentällä (jalkapallo, sähly, koripallo, pesäpallo)
Kaverin yökyläily
Telttailu
HopLop tai vastaava sisäseikkailu
Eläintilalla tai -tarhassa käynti
Sieniretki
Marjastus

Onko teillä ollut käytössä jotain samankaltaisia keinoja, aktiviteettikortteja tai -listaa inspiraationlähteeksi lapsen kanssa touhuamiseen tai muistivälineenä lapsen kanssa yhdessä tekemisen säännöllistämiseen? Keksittekö jotain kivoja aktiviteetteja lisättäviksi listaan?

P.S. Jos yhteistekemiskärpänen muni korvaanne tämän myötä, kannattaa ehdottomasti tsekata MLL:n mainio halpojen huvien idealista

Share

Kommentit

phocahispida

Nää on stressaajalle stressinpoistoa ja antistressaajalle stressinlisääjiä? :DD

Tilia kirjautumatta (Ei varmistettu)

Meidän lapsilla nuo tekemiset tuntuvat menevän kausittain. Että välillä on kahvilaleikkiä joka päivä, sitten taas piilosta tai piirtämistä. Lukemisesta tykkäävät kyllä ihan joka päivä, mutta monesti ne on samat kirjat, jotka viehättää tietyn aikaa. Eli meillä ei ehkä toimisi, että jos on tiistaina maalattu, niin torstaina pitää tehdä sitten jotain muuta ja "vetää uusi kortti". Toki ymmärrän, että aikuisesta ei ole niin kiva tehdä samaa juttua koko ajan. Meidän lapset ei myöskään ole "mitä mä tekisin" -tyyppiä, eli askartelevat ja touhuavat aivan tauotta myös ilman ohjausta (ja sitten etsitään saksia ja teippirullaa jne. jatkuvasti).

Meillä jäi joulusta yhteiset pelihetket päälle. Napataan aina se puoli tuntia ennen iltapalaa koko perheen pelaamista varten, lapset valitsevat vuoroiltoina pelejä. Kuopus on ollut Unossakin mukana heti kun oppi värit ja tosi monia pelejä voi pelata jo ennen suositusikärajoja. Yhteinen hetki ennen iltapalaa on rauhoittanut iltoja huomattavasti, jatketaan tätä kyllä ehdottomasti edelleen.

Meillä riitti lapsille pelkkä mukanaolo. Eli naperot touhusivat ja istuin vieressä kattelemassa ja juttelemassa. Muakin ois ahdistanut nuo kortit, onneksi teinit ei enää kaipaa äiskää mukaan leikkeihin!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.