Synnytyskertomus

Ladataan...
Ima de la Falaise

Simpukka tykkää nukkua laatikossa ruokapöydällä.

Torstaina 16.2.

Laiteltiin siskon ja ystävän kanssa pienimuotoista babyshoweria perjantaille tulevien kummien ja omien siskojeni kunniaksi. Mieli oli ollut maassa ja loputon väsymys painanut pari päivää, mutta ehdotin tytöille, että mentäisiin Hakaniemen nepalilaiseen haukkaamaan palak paneerit. Sain istua pehmeälle sohvalle, koska selkäni oli kipeä. Ravintolassa ei ollut muita kuin me, myöhemmin sinne tuli wanhojaan tanssinut nuori nainen vanhempineen.

Söin kaiken mitä lautasella oli nopeasti. Sitten jotain lirahti housuun, luulin pissaksi kun vauva painoi täyden mahan vuoksi alas. En sanonut mitään. Sitten lurahti uudelleen, paljon enemmän. Nousin ylös, sohva oli litimärkä, sitten tavaraa tulikin jo kokolattiamatolle. Ja vessan lattialle. Joku kai maksoi annokseni, löysin kuitin mukana tulevan toffeekaramellin lompakostani kaksi päivää myöhemmin.

Lähdimme kävelemään Hakaniemen metroasemalle, missä Poika odotti meitä. Matkalta soitin Kätilöopistolle, käskivät tulla heti kun oltiin yli kolme viikkoa etuajassa eikä pää ollut kiinnittynyt sitten viime lääkärikäynnin. Kävelimme kotiin, pakkasimme laukkuun kaikenlaista älyvapaata ja tarpeetonta (hedelmäpusseja! monta kynää!) ja tilasimme taksin. Levitin pyyhkeen takapenkille, olimme perillä varmaan alle vartissa.

Minut kiinnitettiin heti antibioottitippaan, jottei vauvaan pääsisi pöpöjä nyt kun paikat olivat auki ja koska olin sairastanut streptokokin raskauden aikana. Kerrottiin, että jollei synnytys alkaisi luonnostaan 24 tunnin sisällä, tehtäisiin käynnistys. Poika lähti kotiin, minä kävin nukkumaan.

Perjantai 17.2.

Yöllä tuli heikkoja supistuksia viiden minuutin välein, mutta päiväksi ne hiljenivät eikä juuri mitään edistystä tapahtunut. Vuorokausi meni, mutta lääkäri ei halunnut laittaa minua synnyttämään yötä vasten, joten jäin nukkumaan toiseksi yöksi. Supistukset tulivat takaisin yön pimeinä tunteina ja loppuivat taas aamulla. 

Lauantai 18.2.

Kello kymmenen siirryimme synnytyssaliin, jossa antibiootin lisäksi aloitettiin oksitosiinitippa. Se toimi mukavasti ja supistukset tulivat säännöllisinä ja voimistuen. Istuskelin pari tuntia keinutuolissa ja kuuntelin jazzia radiosta. Kipu muistutti voimakasta kuukautiskipua, joten en tarvinnut lääkettä. Sen vahvistuessa ja tihentyessä kokeilin ilokaasua, joka toimi heti loistavasti ja etäännytti kivun kehostani. Sitä hengittelinkin synnytyksen loppuun saakka. Poika hieroi ja painoi alaselkää, tarjosi juotavaa ja jutteli niitä näitä. 

Viiden aikaan iltapäivällä tunsin, että ilokaasu ei enää riitä hallitsemaan supistuksia ja pyysin epiduraalin. Sain tietää, että anestesialääkäri ei pääse paikalle, koska viereisessä huoneessa oli äidillä ja lapsella hengenhätä ja heidät piti viedä leikkaussaliin. Sen sijaan sain jonkinlaisen kipupiikin, joka auttoi oikein hyvin. Anestesialääkäri tuli luokseni noin puolentoista tunnin kuluttua ja laittoi puudutteen. Sekin toimi heti ja tuntui todella hyvälle. 

Kohta kohdunsuu olikin kokonaan auki, enää piti odottaa, että vauva laskeutuisi synnytyskanavassa tarpeeksi alas ponnistamista varten. Siinä ei kauaa kestänyt, ja klo 19:20 olin valmis työntämään hänet ulos. Osallistuin synnytyksen yhteydessä tutkimukseen, jossa kokeiltiin relax birth -nimistä, kuntosalilaitteelta näyttävää vehjettä, jota voi käyttää avautumisvaiheessa ja jolla voi synnyttää mitä moninaisimmissa asennoissa. Olin toivonut saada synnyttää istualtaan, ja relax birthin avulla se kävi helposti myös Pojan ja kätilön kannalta, jotka pääsivät ergonomisessa asennossa tukemaan asentoani. Kätilö oli muuten aivan loistava tyyppi, ja työvuorossa koko koitoksen ajan.

Ponnistus kesti vain 40 minuuttia ja tyttö sai 9 pistettä heti kättelyssä. Hän itkaisi lyhyesti, tarttui Poikaa sormesta ja katseli meitä suurilla silmillään tarkkaavaisesti. Istukka luiskahti ulos itsestään. Sitten Poika katkaisi hänen napanuoransa ja vei hänet ensimmäiselle pesulle. Mitat olivat 2980g ja 47cm.

Repesin hieman, koska vauva tuli ulos nyrkki pystyssä, mutta tikkaaminen vei vain hetken. Olin hyvin nälkäinen, ja hoitaja lupasi tuoda minulle voileipiä ja keksejä. Ensin kuitenkin kävin suihkussa siistiytymässä. Oli ihana saada puhtaat vaatteet päälle.

Söimme iltapalan, tyttö nukkui sängyssä. Sitten meille tuotiin lastenvaunut, joilla kärräsimme pienen kerrosta alemmas perhehuoneeseen. Imetin hetken, saimme pikkupullon lisämaitoa auttamaan pientä pääsemään kolmeen kiloon. Sitten kävimme nukkumaan. 

Osastolla kaikki sujui hyvin ja kätilö toisensa jälkeen kävi ihastelemassa Simpukkaa. Isovanhemmat, tädit ja kummit kävivät kylässä, välissä harjoiteltiin syömistä, nukuttiin ja kakattiin. Itku ei kuulu tämän ihmisen repertuaariin, ei sitten yhtään. Hän odottelee aina kärsivällisesti kun äiti edelleen turvonneilla sormillaan virittelee rintakumia tissille. 

Tiistai 21.2.

Pääsimme kotiin! Arki lähti heti rullaamaan mukavasti, sitä rytmittää kolmen tunnin välein tapahtuva ruokailu. Olemme käyneet kahdesti Kätilöopistolla mittauttamassa painoa ja bilirubiinia, mutta kaikki on ollut hyvällä mallilla.

Ei ole tämän voimaannuttavampaa kokemusta eikä suurempaa onnea. Ei ainakaan minun elämässäni.

Share
Ladataan...

Kommentit

TuuliaK (Ei varmistettu)

Hurjasti onnea tuoreelle perheelle! Ja ihanaa kuulla että synnytys meni hyvin ja voimaannuttavasti!

Vierailija (Ei varmistettu)

suuresti onnea koko perheelle!

Oi, onneksi olkoon valtavasti! 

Pakko myöntää, että olen hieman kateellinen sillä malttamattomana odottelen milloin meidän pikkumies suvaitsee tulla maailmaan :D
Vierailija (Ei varmistettu)

Onnea onnea onnea onnea onnea!!!!

Tuhannesti onnea!! :D

Ihanaa <3 Onnea!

Ma-material Girl

Sydämelliset onnittelut! Hienosti pärjäsit!

ONNEA!

Entiwanhanen

Valtaisat onnitteluhalaukset koko perheelle! Ihanaa ja huojentavaa, että kaikki meni hyvin :) Onnea arjen tasaantumiseen ja kosolti unta onnen pohjaksi! XXX

Kaksi-nolla

Myöhäinen sytytys minulla. Paljon onnea!

Ima de la Falaise

Kiitos kaikille onnitteluista! Ei vitsi miten hyvä meininki edelleen!

Caelia's

Onnea tännekin ihan hurjan paljon!!

sivulauseita

Koko!!! Onnea!!! Miten ihmeellistä ja ihanaa.

Kommentoi

Ladataan...