Syntymätön valokuvamalli

Ladataan...
Ima de la Falaise

Onpa ollut pari vauvakeskeistä päivää. Ensimmäinen vähän dramaattinen, toinen superhauska.

Kaikki alkoi tiistaina (34+2), kun olin yrittänyt jo melkein vuorokauden saada vauvaa liikkumaan. Tein liikelaskentaa, söin, join, makasin selälläni ja kyljelläni ja heiluttelin mahaa. Ei mitään, ihan tyhjä vatsa. Soitin Kättärille, mistä käskettiin tulla käyrille. Käytiin sitten makaamassa siellä muutama tunti illasta, mutta tyttö tietenkin heräsi heti kun perille päästiin. Eli väärä hälytys, syke vaan vähän korkealla ja mulla verenpaine, mutta se johtui varmaan pelosta. Tästä se lähtee se lapsen puolesta panikointi.

Lääkäri muuten sanoi, että iso lapsi on tulossa, nyt jo melkein 2800, mutta se on ristiriidassa toisen lääkärin lausuntoon, jonka mukaan vauva on siro ja keskimääräistä pienempi. Eli en usko ennen kuin näen, vaikka olenkin vähän järkyttynyt siitä, minkä saan työntää itsestäni ulos.

No sitten eilen olikin ihan huippua! Kävimme valokuvauttamassa mahaa ja pientä perhettämme taiteilijatar Noora Lehtovuoren studiossa hänen teostaan varten. Oli kauhean jännittävää, ja lopputulos saadaan vasta hyvän aikaa vauvan syntymän jälkeen, koska siihen tarvitaan häntäkin mallaamaan. En ole koskaan ollut mukana missään vastaavassa, ja olen onnellinen, että sain vihdoin tästä raskaudesta irti jotain ikiomaa ja kertomisen arvoista.

Valokuvausstudiolta matka jatkui taas Kättärille, Haikaranpesän toiseen valmennukseen. Siellä juteltiin imetyksestä ja lapsivuodeajasta, ja saimme tavata 45 tuntia vanhan pikku-Paavon. Hän se vasta kuulkaa oli pieni, en muistanutkaan, vaikka olen ollut aika paljon tekemisissä vauvojen kanssa! Tuntui kyllä ihan oikealta, että tuommoinen röhnöttäisi kohta minun rinnassa kiinni, ja Poikakin herkistyi ihan kyyneliin asti. 

Tätä on onnellisuus.

Ps. Tänään vielä tuli yksi kummitädeistä kylään ja toi mukanaan ulkomaanyllätyksen: hänen äitinsä, jonka olen nähnyt viimeksi joskus vähän lukion jälkeen, oli ostanu kaksi ihanaa mekkoa ja pienen pienen villanutun Espanjasta! On ihanaa, että joku välittää, varsinkin kun oma, pääasiassa lapseton, ystäväpiiri ei ole osoittanut juuri minkäänlaista kiinnostusta elämäntilannettani kohtaan. Tuntui, että maailmassa on sittenkin ihmisiä, joille lapsen syntymä on juuri niin hieno ja yhteinen asia kuin sen kuuluukin olla!

Share
Ladataan...

Kommentit

<3 tästä tuli hyvä mieli minullekin

<3 tästä tuli hyvä mieli minullekin

Kommentoi

Ladataan...