Ladataan...
Inahdus

Elämässä on joskus kummia sattumuksia. Viimeisen vuoden aikana niitä on ollut itselläni välillä jo vähän liikaakin. 

Tuorein niistä on tämä: viikonloppuna muut menivät kirjamessuille, minä menin äitiyslomalle. Sentimentaalisissa hormonihuuruissani olin lukevinani tässä jotain kosmisia viestejä siitä, että joskus lukutoukankin elämässä on tärkeämpiä asioita kuin kirjat (?!). ;)

Vuosi sitten allekirjoitin A-lehtien kanssa sopparin Lilyyn siirtymisestä enkä ole katunut. Toimituksen porukka on ollut ihanaa ja kannustavaa, olen saanut uudenlaista kokemusta ja uusia blogituttuja. Tein silti nyt itselleni vähän vaikeankin päätöksen jäädä tauolle myös Lilystä: ystäviä seuraamalla sain sen käsityksen, että tulevan vuoden aikana voi lukeminen jäädä vähän vähemmälle. On täysin mahdollista, että uusi työnantajani on kärsimätön ja huono-uninen eikä suvaitse häneen kohdistumattomia sivuharrasteita kuten lukemista. 

Toimitus suhtautui ymmärtäväisesti ja pyysi seuraajakseni Lilyyn K-blogin ihanaa Jenniä, jonka kirjablogi löytyy nyt Lilystä täältä: http://www.lily.fi/palsta/koko-lailla-kirjallisesti

Suosittelen! Jenni kirjoittaa fiksusti ja monipuolisesti omalla äänellään, tykkään. :) Kiitos myös Lilyn toimitukselle siitä, että pidätte kirjabloggausta edelleen tärkeänä trendikkäällä nuorten naisten saitilla!

Kirjabloggaus on siis Lilyssä hyvässä hoidossa, mistä olen iloinen. Omasta puolestani voin sanoa, että varmaa on vain epävarma: kirjoittelen äikkärinkin aikana vanhan blogini osoitteessa sikäli kuin ehdin, pystyn ja jaksan - aiempaa satunnaisemmin luullakseni. Voi olla, että tiettyä skarppiuden katoamista on myös havaittavissa. Omasta elämästäni en ala tilittää enempää kuin tähänkään asti, mutta lisään genrevalikoimaani lastenkirjat: tärkeä laji, jonka laiminlyöntiä olen häpeillyt. Marraskuussa uutta työnantajaa vielä odotellaan, joten bloggaus jatkuu, sen jälkeen saattaa tulla pientä hiljaiseloa (netissä, kotona tuskin ;).

Lukijoille tämä aiheuttaa vähän harmia: jos haluatte seurata Inahdusta ja projektiani, jossa tutkitaan miten lasta muilutetaan väkisin kirjojen maailmaan, osoite vaihtuu jälleen, mistä pahoittelut: jatkossa siis www.inahduskirjat.blogspot.com. Äikkärin jälkeen on tarkoitus palata Lilyyn, jos vielä ehdin ja pystyn bloggaamaan. 

Kiitos Jennille Lilyyn tulemisesta ja kiitos Lilyn toimitukselle hienosta vuodesta!

Ja tietenkin kiitos lukijoille - ihanaa, että olette olleet olemassa tämänkin vuoden ajan. 

Olipa kerran kirjabloggari, josta tuli muumi. Kiitos ja näkemiin! :)

Share

Ladataan...
Inahdus

Sain perheeltä varmaankin elämäni parhaan synttärilahjan: oman kirjan. :) Olivat yllärinä tehneet sen, mitä olen itse suunnitellut vuoden eli teettäneet Inahduksen kolme ekaa vuotta ennen Lilyä kirjaksi Kirja kerrallaan -palvelussa. Mykistyin. 

Ensinnäkin se on aika hieno, Kirja kerrallaan oli hakenut tekstit netistä (ilman kommentteja luonnollisesti), taittanut ja painanut kirjan kokonaispalveluna. Näyttää yllättävän siistiltä - joissain teksteissä puuttuu päivämääriä ja otsikot eivät ole aina samoilla fonteilla, mutta so what. 

Toisekseen kirjassa on 407 sivua. Toistan: 407 sivua. KUKA sen kaiken on kirjoittanut ja millä ajalla..? ;) Itse asiassa tätä pidin kirjan hauskimpana puolena, tuli tunne, että aika paljon on vuosien varrella tullut luettua ja kirjoitettua, kiva, että se on nyt tallessa. 

Jos olisin tehnyt homman itse, olisin tietenkin editoinut, valikoinut ja korjannut tekstejä, mihin olisi mennyt noin puoli vuotta. Nyt se on siellä virheineen päivineen - osasta tekstejä tuumaan, että kas vain, onpa ihan fiksu arvio, toisista, että jaha, oli vissiin vähän kiire tai muuten vaan aivot narikassa.

Huonona puolena mainittakoon, että perhe ei suostu kertomaan hintaa, mutta halpaa huvia kirjan teko ei ole, sovittiin, että kattaa myös joululahjan... Hinta olisi edullisempi, jos tekee valmiin kässärin itse.

Suosittelen tätä ideaa muillekin bloggareille. Kuten kirjaa selanneet ystävät totesivat, kirjablogi toimii printtinä yllättävän hyvin, kirjathan ovat slow mediaa eivätkä arviot sinänsä vanhene. 

Ystävät haluavat kuulemma ostaa joululahjaksi niille kirjafriikkitutuille, jotka eivät käy blogeissa, joten teen myyntisopimuksen, jossa kirjaa myydään menekin mukaan Lasipalatsin liikkeessä ja netin kautta. Rikastumaan ei pääse: ilman mitään voittoa yhden kirjan hinnaksi pelkillä paino- ja välityskuluilla tulee 25 - 30 euroa eli turhan paljon - sillä saisi oikeankin romaanin. Myisin sitä kympillä, jos voisin, mutta en nyt omaksi tappiokseni viitsi niitä painattaa. Infoilen siitä kuviosta myöhemmin - ensin pitää tehdä vielä kirjaan sisällysluettelo, se sinne selvästi tarvitaan. Näin siis toimin kaikkien e-kirjatrendien vastaisesti sähköisestä painettuun!

Tuntuu melkein kirjailijalta. ;)

Share
Ladataan...

Pages