Aamiaista vai eikö aamiaista, siinä pulma

Ladataan...
Isyyspakkaus

Yksi aika ajoin esiin pompsahtavista oivalluksista on se, että aamiainen ei olekaan päivän tärkein ateria. Ahaa! Viimeksi uutispommin pudotti Helsingin Sanomat (HS.fi 29.8.2016). Myytti tosin on murrettu aiemminkin, ja moneen kertaan.

Silti tuntuu, että aamiaisen tärkeyttä korostetaan kaikkialla, ja viime viikolla myös työpaikallani puhunut hyvinvointi- ja ravitsemusluennoitsija aloitti ravinto-osionsa tällä kuluneella fraasilla.

Itse en ole koskaan pitänyt aamiaista päivän tärkeimpänä ateriana. Joskus viikonloppuisin se saattaa olla riittävän monipuolinen ja täysipainoinen, mutta muuten päivän tärkeimmät ateriat nautitaan kyllä aivan muihin aikoihin. Vielä joskus ennen lapsia tärkein ateria oli minulle lounas, mutta nykyisin se on päivällinen/illallinen.

Olin pitkään aamiaismurojen mussuttaja ja nautin corn flakesini maidon ja joko hillon tai sokerin kanssa. Jo joskus kymmenen vuotta sitten luovuin kuitenkin siitä tavasta, sillä ajattelin, että on parempi olla syömättä aamiaista lainkaan kuin aloittaa päivä sokerimuroilla. Hetkisen aikaa yritin keittää itselleni aamupuuroa, mutta se taas vaati arkiaamuisin aivan liikaa ponnisteluja. Kävin lisäksi pitkään kuntosalilla aamuisin ennen töitä, ja en halunnut saliaamuina syödä mitään ennen kuntoilua, joten en lopulta osannut kaivata aamiaista muinakaan aamuina.

Nyt työpaikallani tarjotaan joka aamu aamupuuro, ja olenkin hyvin mielelläni syönyt kaurapuuron töihin saapuessani yli kymmenen vuoden aamiaistauon jälkeen.

Vaan olen alkanut miettiä jälleen samaa kuin aiemmin: tarvitsenko sitä todella? Ravitsemusluennoitsijakin totesi, että hiilaripitoista aamiaista ei tarvitse aamuina, jolloin ei ole menossa urheilemaan. Mitä muuta hillopuurossani onkaan kuin hiilihydraatteja?

Ja vielä siitä painonhallinnasta ja muiden aterioiden annoskoosta: itse en ole huomannut sitten minkäänlaista yhteyttä ruoka-annosteni koossa sen mukaan olenko syönyt aamiaisen vai jättänyt sen väliin. Myös ikuisuusongelmani, yösyöminen, on aivan samanlaista riippumatta siitä, miten paljon olen syönyt tai juonut ja mihin aikaan päivää olen sen tehnyt. Vain sen olen havainnut, että niinä aikoina, kun olen harrastanut liikuntaa huomattavan paljon, olen herännyt öisin supernälkäisenä huolimatta siitä, että olen ruokien lisäksi hörppinyt myös palautusjuomia.

Mutta takaisin aamiaisiin: Mistä ihmeestä tämä "aamiainen on päivän tärkein ateria"-mantra on saanut alkunsa, ja onkohan tuosta kaurapuurosta mitään hyötyä tai haittaa, jos tarkoitus olisi olla muutamaa astetta keveämpi varreltaan?

Share

Kommentit

Keinuhevonen (Ei varmistettu)

moi Tommi!

itse olen kaurapuuron nimeen vannoja, syön sitä sekä aamupalaksi että iltapalaksi (syön kyllä yleensä myös muuta lisäksi). en missään nimessä ole mikään ravintoterapeutti joten fiksummat korjatkoon, mutta olen siinä käsityksessä että kaurapuuro sisältää kohtuullisia määriä myös proteiinia ja hivenaineita. kurkkasin suosimani pikakaurapuuropussin kylkeä ja sen mukaan hiutaleissa on 14g proteiinia/100g kun maitorahkassa taisi olla 8g/100g. toki kaurapuurosta on iso osa vettä/maitoa joten syödyssä puurossa pitoisuus on paljon pienempi. myös rautaa, magnesiumia ja sinkkiä on jonkinlaisia määriä ja tietysti ravintokuitua. pikakaurapuuro ei varmaankaan ole ravintoarvoiltaan parasta joten parempiakin pitoisuuksia voi olla tarjolla. kaurassa on myös betaglukaania ja sen syönti saattaa vähentää suolistosyöpiä, kakkostyypin diabeteksen riskiä ja alentaa kolesterolia (http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1390975986252). varmaan aamupuuron terveys liittyy paljolti siihen mitä sen kanssa syö. meillä on ollut töissä myös tarjolla aamupuuroa ja joskus muinoin sen kanssa oli jopa marjoja mikä oli ihan super. toisaalta, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle joten ilman puuroakin varmasti pärjää! hyviä aamuja! =)

Tommi K
Isyyspakkaus

Kuulostaa aika hyvältä! :) Puuro iltapalaksi taas tuntuu todella vieraalta ajatukselta, mutta ehkäpä pitäisikin kokeilla sitä!

sup (Ei varmistettu)

Itse en voi elää ilman aamiaista mutta mielestäni ihmisten pitäisi osata kuunnella kroppaansa ja havannoida mitä se tarvitsee/kaipaa. Toki näinä päivinä kun tyrkytetään niin paljon kaikkia erilaisia malleja miten syödä on vaikea uskaltaa löytää sieltä se oma ruokatyyli. Minulle puuro aamupalaksi on vihoviimeinen valinta, täyttää kyllä mutta nälkää se ei pidä kuin tunnin tms. Sitten onkin kahta kauheampi nälkä ja vielä pitäis jaksaa pari tuntia lounaaseen! Yhteen aikaan sotkin puuron sekaan rahkaa tai proteiinijauheen, ja se kombo piti nälän poissa paremmin mutta eivät sovi vatsalleni. Kaksi voileipää kunnon täytteillä (avokadoa/leikkelettä/munaa/kasviksia) on itselleni aika hyvä aamupala, ehkä jotain porkkanaa/hedelmää vielä ennen lounasta. Nyt olin aamutreenien päälle varannut aamupalaksi eilistä lounasta, se toimii hyvin.
Ja vastauksena kysymykseesi: mielestäni jos haluat pudottaa pari kiloa aamupalan pitäisi olla enemmän proteiinipainotteinen. Kai aamupalan voi skipatakkin jollei se johda tupla-annoksiin lounaalla. Ehkä se mantra tulee jostain entisajoista kun ei voinut tietää koska pääsee seuraavan kerran syömään niin kannatti syödä aamulla kunnolla?

Tommi K
Isyyspakkaus

Nyt olen kyllä huomannut, että olen jo tottunut näihin puuroihin, ja tänäkin aamuna mulla oli oikeasti tosi nälkä, kun tulin töihin. Mutta kotona olen kyllä täysin kykenemätön tekemään aamupalaa, joten kovin proteiinipitoisemmaksi en aamiaistani saa.

Jansson (Ei varmistettu)

Minusta tuntuu, että aamupalan tärkeyden korostamisen taustalla on ajatus siitä, että myös aamulla olisi energiaa. Itse olen huomannut, että en tarvitse aamupalaa, jos olen syönyt edellisenä päivänä/iltana niin paljon, että näistä riittää vielä aamulle energiaa. Useimmiten en kuitenkaan juuri illalla jaksa syödä paljoa, joten herään lähes joka aamu siihen, että vatsani kurnii :D Minulle siis aamupala on ehdottomasti tärkein ateria. En kuitenkaan usko, että tästä(kään) asiasta voi vetää mitään kaikkia koskevaa johtopäätöstä.
Painonpudotuksen kannalta voisi ajatella, että järkevintä on syödä tasaisin väliajoin, ettei nälissään tule vedettyä "övereitä". Ei ole kuitenkaan omakohtaista kokemusta, joten tämä vain mieleenjuolahtaneena ajatuksena.

Tommi K
Isyyspakkaus

Voi kun ei heräisi keskellä yötä siihen, että vatsaa kurnii... Tiedän tiedän, se on opittu tapa, mutta siitä on todella vaikea päästä eroon. Ja ei auta, vaikka kuinka söisi iltapalaal

Tämän kylän homopoika (Ei varmistettu) http://tamankylanhomopoika.fi

Ja mikä nyt sitten on se tärkeäksi tekevä asia? Tuleeko tärkeys vaan ravintoaineista ja energiasta? Miksei tässä huomioida yhtään henkisiä asioita eli muuten niin suosittua #lifeisgood-fiilistelyä?

Itse en joskus ollut erityisen aamiaisihminen, aamut oli muutenkin kamalia joten pidin ne mahdollisimman lyhyinä. Nykyään olen kuitenkin huomannut, että just aamiainen on herkästi itselleni ainakin se päivän terveellisin ateria: syö monipuolisesti ja vähän vahingossa kaikenlaista tuoretta ja terveellistä, mikä taas voi muilla aterioilla herkästi unohtua. Ja kun ärsyttävässä aamussa istuskelee kaikessa rauhassa hyvän aamiaisen parissa vaikka kymmenen minuuttia, niin on jotenkin huomattavasti parempi ote koko päivään.

Tommi K
Isyyspakkaus

Päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa aamusta on rauha kaukana :D Ja muutenkin nukun mieluummin sen hetken pidempään, kun unet tahtovat jäädä muutenkin liian lyhyiksi... Mutta nämä on näitä tottumiskysymyksiä. En mä ennen lapsiakaan syönyt aamuisin sen terveellisemmin. Roviolla aloitettuani minulla oli kyllä pitkään tapana syödä töihin mentyäni omena tai jokin muu hedelmä, joita oli tarjolla.

Vierailija (Ei varmistettu)

Loogisesti ajatellen, jos vuorokausirytmi on aktiivisimmillaan päiväsaikaan (eli ei esimerkiksi tee yötyötä), niin olisi kai järkevintä rytmittää energian saanti sen mukaan. Eli syödä hyvin aamulla ja lounaalla ja vähentää iltaa myöten, jolloin myös aktiivisuus laskee.
Itse en kyllä kuitenkaan pysty noudattamaan tätä loogista energiansaantia, sillä aamupala ei ole koskaan maistunut. Minulle tärkein ateria lienee lounas, sillä sitä ennen puoltapäivää en saa mitään alas. Lounaan jälkeen syön yleensä pienen välipalan ja myöhemmin vielä illallisen.
Koen kuitenkin olevani koko päivän energinen, enkä kärsi painonhallintaongelmista, joten tässäkin asiassa kannattaa mielestäni vain kuunnella omia tuntemuksiaan.

Tommi K
Isyyspakkaus

Mä taas en ole koskaan tottunut välipaloihin, mutta en kyllä usein tunne itseäni nälkäiseksi iltapäivällä, ja me syömme kuitenkin sitten iltaruoan jo kuuden jälkeen kotona.

Laurae (Ei varmistettu)

Patrik Borg kommentoi myös kyseistä juttua ja tiivistettynä kai ajatus on että jokainen tekee niin kuin itselle tuntuu parhaiten sopivan.

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1157444324319757&id=1587...

Tommi K
Isyyspakkaus

Niinhän se on monessa muussakin asiassa :)

Susaanna (Ei varmistettu)

Yksilöllistähän ruoan maistuminen kai on. Eri kouluasteilla opettaneena olen tosin huomannut, että lasten ja nuorten (erityisesti ala- ja yläasteikäisten) toimintakykyä, reipasta mieltä ja skarppiutta kunnon aamupala tuo jo aamupäivän tunteihin, vaikka olisi vaatimatonkin aamiainen.

Itsellä taas oikein stressaavina aikoina on kauan haudutettu aamukaurapuuro auttanut närästyksen ja alkavan vatsahaavan kanssa. Tavallisesti en kyllä syö aamupalaa, mutta aamupäivisin juon saavikaupalla mahdollisimman mustaa teetä. Viikonloppuna olen suosiolla siirtynyt kotibrunsseihin lehtikasan kanssa, koska se vain on niin ihanaa.

Tommi K
Isyyspakkaus

Viikonloppubrunssit on kyllä tosi ihania, mutta mä olen niin kamalan laiska että hävettää. Yleensä syömme lauantaisin (mun heräämisvuoro) tytön kanssa kaurapuuroa ja sunnuntaisin syön sitten jotain leipää, paitsi jos ihana Rouvani on paistanut vaikkapa munakkaan.

punanen (Ei varmistettu)

Mulle henk.koht. aamupala (2-3 ruisleipää juustolla, salaatilla ja tomaatilla + tee) on tärkein koska voi hitsi et oon kiukkunen nälissäni aamulla vaikka kuin olisin syönyt ilta (yö)palan. Ja päivä menee kyllä vikaan jos aamu starttaa liian pitkällä nälkäkiukulla. Joku munlainen varmaan lanseerannu sen "aamiainen on päivän pääateria" -fraasin.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kuulostaa vähän Rouvalta :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Aamupala on kai sen takia tärkeä, koska aamulla on hyvä täyttää yön aikana kuluneet neste ja hiilarivarastot ja aivot pääsevät taas toimimaan täysillä.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kuulostaa järkevältä. Mutta että tärkein?

annifitness
AnniFitness

En ole oikein koskaan osannut syödä aamupalaa, ja olen kokenut siitä jonkinasteista syyllisyyttä, sillä eihän itsestään huolehtiva ihminen nyt jätä päivän tärkeintä ateriaa väliin! Just joo.

Tosin yhdenlainen hyvä vaikutus aamupalan syömisellä on; sellaisina päivinä, kun on saanut syötyä jotakin aamiaiseksi, on helpompaa syödä kevyt lounas. Nimittäin, jos erehtyy syömään raskaasti, iskee post-lounas-aivokuolio (toimistotyöläisille ihan varmasti tuttu). Etenkin, jos - luoja paratkoon - lankeaa kiinalaisen buffettiin.

Tommi K
Isyyspakkaus

Se vaatiikin ihan aktiivista ponnistelua, että ei ota liikaa ruokaa. Mä yritän ottaa aina niin paljon salaattia, että pääruokaa ei voi ottaa liikaa.

jonnnnna (Ei varmistettu)

Kokeileppa ainakin kahden viikon ajan, että syöt aamulla proteiini+rasvapitosen aamiaisen. Kananmunaa, hyvälaatusta lihaa, avokadoa, pähkinöitä, bulletproof-tyyppinen kahvi tms... Lupaan, että sen jälkeen ymmärrät, miksi OIKEANLAINEN aamiainen on päivän tärkein ateria.

Ihmiset on niin hukassa ravintonsa kanssa. Miten kukaan edes ajattelee, että sokerimurot hillolla olis mitenkään ihmiselle hyväksi, saati että päivän tärkein ateria? :D

Tommi K
Isyyspakkaus

Kuulostaa vaivalloiselta. :D Mun aamuihin ei mahdu mitään ylimääräistä, ja illanvirkkuna en oikein pidä vaihtoehtona sitäkään, että nousisin yhtään aiemmin ylös.

Mutta kysymyshän oli siis puurosta, ei muroista.

Anna7981 (Ei varmistettu)

Itse teen suuren munakkaan päivällisen teon yhteydessä jossa esim tomaattia, parsakaalia, kinkkua... tästä riittää aamiainen muutamaksi päiväksi kun tekee vähän suuremman kerralla ja otan siitä aina palan töihin mukaan ja syön kun pääsen perille. Voi myös keventää jättämällä muutamasta munasta keltuaisen pois.

Vierailija (Ei varmistettu)

Omaan aamuuni kuuluu aina kaurapuuro. Itselläkin kiireiset aamut ja sen tekeminen ei ole ollenkaan työlästä. Kattilaan vain vesi ja levy päälle kun on kiehumisvaiheessa lisään hiutaleet ja kannen päälle. Meikkauksen ja kahvin haun paikkeilla sekoitus x 2 ja sitten noin 15-20min jo voi syödäkin ja siinä ajassa on lapsetkin vaatteineen valmiina. Oma aamu kestää 0630-0715 ja tarhaanvientiä ja työmatkaa ja 08 olen jo työpaikalla.

Omat ruoka-aikani ovat niin säännölliset että en voisi kuvitella aamua ilman aamupalaa tai löytäisin itseni keksin ääreltä töissä jo 09 aikaan. Ennen painonpudotusurakkaani en syönyt aamupalaa,nyt en voisi elää ilman sitä. Ravitsemusopintojeni puolesta sanoisin että painonhallinnassa säännöllinen ruokailu on tärkeää juuri verensokerin pitämisessä maltillisena. Sinulla tosin ei ole paino-ongelmia joten jos et aamupalaa kaipaa niin eikai siitä haittakaan ole. Tosin aivothan myös tarvitsevat energiaa :)

Voisiko sinulle toimia tuorepuurot jos keittäminen aamuisin tuntuu työläältä? Joskus itse teen niitä vaihtelun vuoksi.

Mammanen
Äiti jumppaa

Jäikin asken kirjautumatta :) ylläoleva minulta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Vähän kummaksun ajatusta siitä, että jos ei syö aamiaista, on riski ahmia myöhemmin päivällä. Minä ainakin olen iskostanut lautasmallin ja sopivat annoskoot niin rutiiniksi, että syön aterialla niiden mukaan enkä enempää vaikka olisi kuinka nälkä (normaaliannos vie kyllä yleensä nälän, vaikka ensin tekisi mieli ahnehtia). Jos aamiaisen missaamisen vuoksi on kuitenkin niin nälkä, että tarvitsee välipalan vaikka ennen myöhäistä lounasta, tuskin siinä välipalassa on sen enempää energiaa kuin aamiaisessa olisi ollut. Ehkä olen sitten superkurinalainen, mene ja tiedä.

That being said, jos lähden aamulla kotoa syömättä, hirmuinen heikotus iskee jo matkalla bussipysäkille. Vatsaan ei tahdo myöskään mahtua normaalikokoista lounasta, jos sitä ei ole ensin "venyttänyt" pienellä aamiaisella.

Eilisen lupaukset

Nykyään kun painoa on kertynyt enemmän kuin tarvitsisi, aamupala on enemmän tottumiskysymys. Lapsena ja myöhemminkin laihduttaessani sen sijaan olen herännyt karjuvaan, ihan todelliseen nälkään ja edes pieni aamupala on ollut pakko saada. Nykyään se nälkä ilmoittelee itsestään paljon epämääräisemmin.

Kun olin nuori ja ihannemitoissa, en koskaan tajunnut tuota "päivän tärkein ateria" -mantraa. En ehkä olisi voinut olla syömättä aamupalaa, mutta se koostui kahdesta voileivästä ja kaakaosta (myöhemmin teestä). Puuroa kun olen yrittänyt syödä, olen hetken päästä nälkäisempi kuin ilman aamupalaa.

jossan vaiheessa harrastin aamuisin keitetty kananmuna ja omena -komboa. Helppo ja nopea, jonka voi napata mukaan ja syödä kyytiläisenä autossa tai töissä ennen töihin ryhtymistä. Nykyisin olen kahviaddikti, joten tarvitsen myös aamukahvini joko kotona tai työpaikalla. Se missä olen todella huono, on veden juonti. En halua juomalla juoda sitä, mutta aamulla olisi hyvä juoda se lasillinen. 

mystery
Vision One

Mä oon käsittänyt että laihdutuksen kannalta aamupalassa on hyvää se, että aineenvaihdunta lähtee kunnolla käyntiin heti aamusta. Siihen ei välttämättä tarvitse ihan hirveää määrää ruokaa, mutta kuitenkin. Ja just toi että aivot alkaa toimimaan paremmin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tuossa hyvä yhteenveto olemassaolevista aamupalatutkimuksista.
http://www.pronutritionist.net/2016/09/aamiaisen-merkitys-terveydelle-mi...

Kommentoi

Ladataan...