Aika loppuu kesken

Ladataan...
Isyyspakkaus

Vauvan odotus -kirja epäili jo useita viikkoja sitten, että alkaisimme tuntea ajan loppuvan kesken. Emme alkaneet. Olemme kyllä jo useamman viikon puhuneet, että lapsi voi syntyä milloin hyvänsä, mutta emme ole silti ottaneet asiaa aivan tosissamme. Nyt se tunne iski: Ei tsiisus, se voi oikeasti syntyä vaikka huomenna. Aika loppuu kuin loppuukin kesken, ja niin paljon on vielä tekemättä.

Perkeleen hiomaton ovi (ks. Kiurut ja punokset). En kertonut aiemmin aivan kaikkea. Ovesta on kyllä poistettu maalit maalinpoistoaineella, mutta kolmenkin käsittelyn jälkeen oveen jäi aika lailla maalia poistettavaksi mekaanisesti. Käytin useamman illan oven siklaamiseen ja viilaamiseen ennen kuin nostin sen saranoille. Jäljelle jäi vielä hiominen, ja se on kyllä niin aikaavievää ja vastenmielistä puuhaa, että ei mitään järkeä. Muistuttakaa seuraavan kerran, kun aion puhdistaa jostain ovesta vanhat maalit pois, että teetän sen jollain muulla. Säästyvä raha ei ole todellakaan tähän tuhrautuvan ajan arvoista. AAAARGHH!!! No niin, sainpahan sen ulos systeemistä. Viime viikonloppuna isäni sentään auttoi mahduttamaan oven oviaukkoonsa, joten nyt sen saa suljettua.

Boordit olivat nopeat ja helpot liimattavat. Tai no, tuli niistä vähän kiemurtelevat, mutta ne ovat niin sanotusti ihan hyvät.

Rouva on puolestaan valmistellut uutta päiväpeittoa (palaan siihen joskus toiste) sekä lastenhuoneen laatikostoa ja kaappeja.

Rouvan isoisoäidin vanha laatikosto tulee lastenhuoneeseen ja toimii myös hoitopöytänä.

Sekä se että olohuoneen vanhat sohvapöytäkaapit saivat valkoisen maalipinnan. Rouva teki osan maalauksesta mutta huolestui sitten maalinkärystä, joten jatkoin maalauksen loppuun.

Loput lastenhuoneen maalaushommat (ja sen oven hionnan) teen tulevana viikonloppuna. On pakko. Jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön.

Share

Kommentit

Minuskis (Ei varmistettu)

Älä hermoile, vauva nukkuu vaikka vieressä (ja hyvin nukkuukin) ja vaipat voi vaihtaa ensi alkuun sängyn päällä. Tsemppiä loppurutistukseen, ihana tapetti!

kolmen lapsen äiti (Ei varmistettu)

Tiedän tunteen. Meilla elettiin täydellisen keittiöremontin keskellä 7 viikkoa ennen kolmannen lapsen syntymää. Muutaman kerran jo pelkäsin supistusten vuoksi, että joudun vauvan kanssa keittiörempan keskelle, mutta niin hän vaan ymmärsi pysyä masussa tarpeeksi kauan. Olisi ollut aika kurjaa tiskata vadissa vessassa ja lämmittää edelleen vain mikroruokia olohuoneessa...onneksi pari viimeistä viikkoa käytössämme oli alakerran pikkukeittiö, kun vuokralaiset muuttivat sovitusti pois. Keittiö valmistui juhannusviikon maanantaina ja laskettu aika oli keskiviikkona. Torstaina kiipeilin jakkaralla ja sain astiat paikoilleen sekä kestitsin vieraita ja sen jälkeen illalla synnytys käynnistyi ja vauva oli neljässä tunnissa maailmassa juhannusaaton puolella..Täydellinen ajoitus :) Toivotaan, että tekin saatte kaiken sen verran valmiiksi kuin mahdollista vaikka voihan vauvan kanssa jatkaa hommia :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Näin on. Kiire onkin pölyisillä ja pahanhajuisilla hommilla. Ei sillä, että se maalin haisteleminen on odottavalle äidillekään suotavaa, mutta sitten kun se toukka saapuu tähän asuntoon, seuraava mahdollisuus maalata jotain on ehkä joskus kesällä, jos Rouva lähtee spin-offinsa kanssa maalle ilman minua.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihmettelen vaan et miksi olette valinneet sellaisia maaleja joista tulee käryä?
Nykyään on kaikenlaisia käryttömiäkin vaihtoehtoja olemassa. Heh! Nykyään! :) ne vaihtoehdot on ollut olemassa jo ennen kärymaalejakin ja on hyviä ja kestäviä! kysykää maalikaupoista vinkkejä.

Matteus
Oisko tulta?

Helppohan lapsettoman on täältä huudella, kun ei tarvitse niitä vaippoja vaihdella ja tuttipulloja lämmitellä remontin keskellä, mutta ajattelen, että jollain tapaahan elämä on aina vähän kesken. Arjessa kyllä hommat pikkuhiljaa valmistuu, vaikkei kaikki olisikaan ollut vielä valmista uuden ihmisen tullessa taloon. Eräs ystäväni hoitaa puolivuotiastaan remontin viimeistelyn keskellä muuton jälkimainingeissa, ja ihana, onnellinen ja tasapainoinen vauva tuntuu olevan.

Aika paljon pelastaa jo tuo tapetti, joka on jo. Itse ainakin muistan tapetit omasta lapsuudestani ja luulen, että vauvanne tulee vähän vanhempana muistelemaan Kiuruja vielä lämmöllä. :)

Liisa
Osasin!

Kuusi viikkoa ennenaikaisesti synnyttäneenä (laskettu aika ei ole vieläkään mennyt) voin sanoa, että kaikki suttaantuu kyllä jotenkin. Ei sitä sitten jaksa murehtia mitään mikä on kesken, kun on maailman ihanin vauva kainalossa.

Kristaliina
Puutalobaby

Samat sanat kuin Liisalla yllä: vauva tuli meillekin kuusi viikkoa etuajassa, ja siihen kyllä loppuivat remonttimurheet. Elämän käännekohdaksi muodostui se hetki, kun huusin miestä tulemaan äkkiä kylpyhuoneeseen. Ja sillä hetkellä, kun hän ilmestyi oviaukkoon, lorahtivat lapsivedet lattialle niin kuin elokuvissa. Siihen nimenomaiseen hetkeen loppui aiempi elämä, siltä ainakin nyt tuntuu.

Kaikki on kesken - ei haittaa. Ainakin näin ensimmäisinä viikkoina kaikki huomio keskittyy tuohon pieneen kääröön, siinä ei enää puuttuvia lattialistoja huomaa :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Vierailija (20.4.): Tässä vaiheessa remonttia ei oikein viitsi vaihtaa niitä maaleja, joilla on aloitettu. Kyllä mä ainakin haluan, että kaikki listat ja ovet on maalattu samalla tavaralla läpi asunnon.

Matteus: "Jollain tapaahan elämä on aina vähän kesken." Tuo on niin totta. Sehän olisi kamalaa jos kaikki olisikin yhtenä päivänä valmista. Mitä sitä sitten elmässä tekisi?

Liisa ja Kristaliina: Kyllä, kaikki muut asiat varmasti katoavat vähäksi aikaa mielestä. Sitä ehkä pelkäänkin, kun tuo remonttimotivaatio on muutenkin ollut viime aikoina kovin vähäinen :D

Ja vielä mörököllille tiedoksi: Homma eteni tänä viikonloppuna aimo harppauksen, joten ei tarvitse tulla viemään.

Elle (Ei varmistettu)

Meidän nyytti syntyi lokakuun alussa ja tammi-helmikuu rempattiin keittiötä + pari muuta huonetta. Ihan tyytyväisenä nyytti nukkui remppaajien vieressä, jopa pahimpien kolinoiden aikaan, on melko rauhallinen tapaus. Ja tuli aika hyvä rytmi remppaan kun syötöt tulivat säännöllisin väliajoin, muistivat sitten siinä aikuisetkin pitää taukoa.

Yksi hyvä vinkki on hankkia lapselle omat kuulosuojaimet, hankimme ne kun jouduimme poraamaan kiviseinää. Ei tarvinnut lähteä ulos evakkoon pakkasilla, suojat vain korville ja parin oven taakse piiloon äidin kainoloon.Toimivat myös kesän festareilla!

Ainoa ongelma on se että neuvolassa luultiin kuuroksi kun nyytti ei oikein reagoi pieneen kilikelloon kun on tottunut kovempiin ääniin!

Kommentoi

Ladataan...