Banaani, tuo sanoista tärkein

Isyyspakkaus

Ei, ei täällä vielä(kään) puhuta, mutta on hauskaa havaita, miten pieni kuuntelee kovasti meidän puheitamme.

Toimme tytölle Jyväskylästä kirpparituliaisena pienen kuvakirjan Opettelemme sanoja, ja se on ollut suuri hitti. Kirjaa on selattu potalla istuen kannesta kanteen ja takaisin. Välillä ylösalaisin. Olemme samalla kertoneet, mitä kuvia sivuilla on: tomaatti, koira, kissa, tuoli.

Yleensä tyttöä ei hirveästi kiinnosta sanat, joita luettelemme, ja hänellä on kiire kääntää sivua. Kunnes erään kerran eteen tuli banaani, ja sanoin sen ääneen: "Banaani". Hän pysähtyi ja katsoi meihin, ja pystyimme näkemään, miten hänen silmiensä takana välähti jokin valo. Seuraavalla kerralla, kun tyttö istahti potalle kirja sylissään, kysyin: "Missä on banaani?" Tyttö avasi kirjan, käänsi pari sivua ja tökkäsi sormensa banaanin kohdalle.

Tilanne rekonstruoitu mutta ei lavastettu

Ooh! Me taidamme sittenkin puhua samaa kieltä. Ainakin pian.

Share

Kommentit

phocahispida

Siis meillä rakastavan ja kannustavan ilmapiirin huushollissa lasta kutsutaan ajoittain pikkuapinaksi.
Ei evoluutiopuun pitkä oksa ole vielä lapsia kauas pudottanut täällä pohjolassakaan, kun banaani herättää kielen kehityksen kukoistukseensa. :D

Tommi K
Isyyspakkaus

Ha! Kyllä meilläkin puhutaan apinanpoikasesta, kun tyyppi roikkuu meidän kaulassamme kuin pieni apinanpoikainen :)

Cpop

Meillä tyttö oppi tunnistamaan meidän makkarin ikkunassa roikkuvan kuun jo aika nuorena, koska aina nukkumaan mennessä sanoin hänelle että on kuu taivaalla ja osoitin kyseistä koristetta. Nopeasti huomasi että lapsi rupesi reagoimaan siihen! Ajattelin sitten kerran kysyä keskellä päivää, kesken leikin missä on kuu ja lapsi kääntyi katsomaan kuuta naama virneessä ja tiesin että lapsi on oppinut tunnistamaan&yhdistämään sen vaikkei osannutkaan osoittaa! Ihan mahtava fiilis siitä tuli! Hän oppi nopeasti tämän jälkeen myös iltasatukirjoista etsimään kuuta, eikä mennyt kauaa kun etsittiin muitakin asioita kuten "aurinko" tai "kissa", joista tuli kuun tapaan iso hitti pitkäksi aikaa! (:

Tommi K
Isyyspakkaus

Kyllä tuo meidänkin apinanpoikanen osoitti jo joskus puolisen vuotta sitten tunnistavansa Eppu-koiran. Nyt hämmästytti oikeastaan eniten se, että hän osasi yhdistää piirretyn kuvan oikeaan banaaniin.

Piipo79

Meillä sama osoittelu käynnissä. Yllättävän paljon nuo pienet ymmärtävät! Ja viimeisimpänä neiti on keksinyt etsiä ihan kaikkialta palloja (kirjoista, vaatteista, ulkoa jne) ja hihkaisee aina "pallo" kun bongaa sen jostakin.

Tommi K
Isyyspakkaus

Meillä hän sanoo vain "öh" ja osoittaa asioita :D

Piipo79

heh, ei tarvi sanoa enempää kun tulee ymmärretyksi :-) Fiksu tyttö siis!

anna-liisa (Ei varmistettu)

Muistan tuon riemun yli kahden vuosikymmenen takaa, kun huomasi lapsen YMMÄRTÄVÄN, että siellä silmien takana tosiaan tapahtuu. Ihanaa.
Tulee mieleen myös neuvolakäynti (vähän vanhemman) nuorimmaisen kanssa, jolloin neuvolatäti näytteli kuopukselle kirjan kuvia ja kuopus kertoi, mitä ne esittivät. Ja kun täti näytti pulloa, kuopus sanoi viini. Jotenkin koin sen silloin hiukan noloksi tilanteeksi... :)

Marpa (Ei varmistettu)

Loisto kirja, meillä luettu samaa pienestä pitäen ja edelleen (kaveri kohta 2v) toimii! Siitä se todellakin lähtee.. :)

Kommentoi