Bye-bye!

Ladataan...
Isyyspakkaus

Viikonloppuna anoppilasta lähtiessämme vilkuttelimme mummille ja vaarille hyvästejä, ja kuulin tytön sanovan isovanhemmilleen: "Bye-bye!"

Tänään, kun hain tytön päiväkodista ja asettelin häntä leikkikentällä kantoreppuun, hän kajautti sen taas kirkkaalla äänellään: "Bye-bye!"

Tähän hoitaja naurahti ja kertoi, että useammat lapset ovat alkaneet toivotella toisilleen bye-byet sen jälkeen, kun ryhmään tuli pieni amerikkalainen tyttö. Hän sanoo tietysti aina lähtiessään bye-bye, ja fraasi on osoittautunut ilmeisen tarttuvaksi.

Olen tietysti iloinen, että lapsi saa näin ilmaista kielikylpyä, mutta hei: missä on isi? Sitä on harjoiteltu jo ties kuinka pitkään tuloksetta, ja yhtäkkiä jokin amerikkalaishömpötys kiilaa ohituskaistalta eteen! Miksi juuri tämä fraasi on niin hauska, että hän toistelee mieluummin sitä kuin kaikkia niitä muita sanoja, joita olemme hokeneet hänelle jo vuoden ja neljän kuukauden ajan?

Olemmeko sittenkin puhuneet hänelle väärää kieltä?

Viime viikon aikana löytyi kyllä myös pappa (kun isäni oli käymässä anoppilassa), loppu (kun kaikki ruoka oli syöty lautaselta tai maitopullo imetty tyhjäksi) ja kakka (hip hip huraa). Se on niin hauska sana, että sitä on tänäänkin toisteltu koko iltapäivä ja ilta. Tänään tyttö myös mielestäni osoitti ruoan päätteeksi keittiöön päin ja sanoi banaani, mutta siinä kyllä saattoi olla omaa tulkintaanikin seassa. Rouva tosin kuuli mielestään saman.

No niin, ja nyt sitten seuraavaksi se ISI! Kiitos.

Share

Kommentit

Piipo79

Heh, hauska! Ootko kokeillu tulisko daddy? :-)

Tommi K
Isyyspakkaus

No siis voitko kuvitella: matkalla kotiin sanoin tytölle hyvin painokkaasti, että sano isi, ii-sii. Ja hän vastasi: "Dädää!"

Kyllä, olemme saaneet vieraskielisen lapsen.

KaHeVi
Life Time Story

Hih hih :D

Asunto e (Ei varmistettu) http://asuntoeblogi.blogspot.fi

Meidän 10 kk sanoo "pai, pai" ja taputtaa isäänsä päähän. Se kuulostaa melkein "bye-bye":lta ja se sanotaan ennen kuin mennään nukkumaan. Jonkinlainen "hellittely" se kai tyttömme mielestä on. Mutta kaikista ensimmäisin "sana" on hänellä ollut "paapapapa", joka siis tarkoittaa barbababaa. :-)

v-e-m
Aerials

Meilläkin isi ja äiti olivat ihan listan hännillä sanoissa. Mummi ja hoitotädin nimikin tuli ensin. Oli se kyllä riistävää, mutta nyt sitä isiä ja äitiä tuleekin sitten ihan tuutin täydeltä :D

Jaiks (Ei varmistettu)

Meillä ensimmäinen sana oli Ätii, josta myöhemmin kasvoi äiti ja nyt äippää. Toinen sana oli aakku eli haukku. Isi tuli sanavarastoon vasta myöhemmin ja alkoi sihinästä, eli kokeileppa vesihiisi sihisee hississä, siitä tulee lapsen suussa ssssii eli melkei isi.

Tommi K
Isyyspakkaus

Hän on kyllä silloin tällöin sihissyt sellaista jotain sissississin tai sessessesen väliltä. Ja nyt viikonloppuna mietin pariin otteeseen, tuliko sielä isi, mutta en saanut häntä toistamaan sitä. Seurataan tilannetta.

LeenaK (Ei varmistettu)

Ehee, osaan samaistua...Aikoinaan odotin innolla, että esikoiseni alkaa puhua, tulee se ihana 'äiti' ja saan muutenkin tietää mitä pikkujäppisen päässä liikkuu. Ensimmäinen sana oli 'bussi', sitten tuli kaiken maailman mopot, mersut, volvot, volkkarit, ooppelit juuneimit, ai isäkin tuli jossain välissä, mutta 'äiti' vasta 1v9kk ikäisenä. Nyt kolmen lapsen äitinä kyllä voin ihan sanoa että on sitä äiti-sanaa ihan riittävästi tullut kuultua. :-)

Mutta malttia, kyllä se sieltä tulee! Tai sitten voitte alkaa puhua tytsylle englantia, josko se onnistuisi helpommin ;)

- LeenaK

Leluteekin Emilia (Ei varmistettu) http://leluteekki.wordpress.com

Me odotettiin aikoinaan jännityksellä, onko esikoisen ensimmäinen sana ranskaa vai suomea - tässä oli vähän sellaista maaotteluhenkeä ilmassa. No, lapsessa on selväsi diplomaattiainesta, koska ensimmäinen sana oli "Önne", meidän virolaisen koiran nimi. :D

Meillä isi-sanaa testattiin vähän reilun vuoden iässä ja sitten se joutui pannaan. Pari viikkoa sitten tyttö otti sen uudelleen kokeiluun, mutta sitä ei edelleenkään voi sanoa kuin kuiskaten :D. Tyttö saattaa huutaa toisesta huoneesta kovaan ääneen äitiä ja sitten perään kuuluu kuiskattu kutsu isille. Voiko se s-kirjain olla niin jännä?

Tommi K
Isyyspakkaus

Heh, pelottava S :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä lapsi osaa sanoa muumi ja myyrä (plus aika monta ruokasanaa ja tietysti turkulaisittain "mää" (eli minä), niin ja tosiaan asumme Stadissa ;)). Mutta ei puhettakaan sanoista "äiti" tai "isi". Eivät ole vissiin niin kovin tarpeellisia :)

ihan(an) punaista

Meillä ei myöskään osattu sanoa isiä, eikä sanota vieläkään vaikka poika on jo neljävuotias. Kun poika opetteli puhumaan, niin minä puhuin lapsen isästä aina isipappa/isäpappa. Nyt poika kutsuu isäänsä pappaksi :) Kaipa se s-kirjain on niin hankala.

Melina G

Meillä tuli 'isi' varmaan siinä vaiheessa, kun lapset alkoivat jotenkin selkeästi erottamaan isin äidistä. Sitä ennen molemmat vanhemmat olivat 'äitejä'. Sitten yks kaks noin vuoden tai puolentoista iässä äidistä tuli se tylsä vanhempi ja isistä tosi tärkeä -ja samalla tuli siis se 'isi'. 

Tommi K
Isyyspakkaus

Oi <3 Rouva oli muuten myös sitä mieltä, että tytön aiemmin huhuilema 'ätää' tarkoitti nimen omaan minua. Tiedä häntä.

viiru13 (Ei varmistettu)

Meillä on aidosti kaksikielinen lapsi mutta ei sieltäkään ole saatu 2,5 vuoteen daddyä, meillä asuu vaan diddi. Mies jo luovutti ;-)

Jan (Ei varmistettu) http://citydaddy.blogspot.com

Heh, mukava lukea kaksi kielisyydestä. Meille tulossa tammikuussa poika josta tulee myös kaksi kielinen (Suomi, Bulgaria) Toivotaan että siitä ei tule kauhean vaikea prosessi :) Meistä voi myös käydä lukemassa http://citydaddy.blogspot.com

Tommi K
Isyyspakkaus

Hauskaa! Ja kiva kuulla muistakin bloggaavista isistä :)

Jostain syystä nämä kahta samaa sanaa toistavat lyhyen ytimekkäät lausahdukset ovat suosittuja. Meillä tulee pai-pai (paijataan) hau-hau (mistä tahansa eläimestä) ja tak-tak (ruuan jälkeen).

Juu, ja pakko postata, että luithan Tommi sen tutkimuksen, jossa todettiin, että lapsensa hoitoon osallistuvilla isillä on pienemmät pallit. Aivan. Mietin, että mitäköhän on mahtanut liikkua tutkijatiimin päässä moista hypoteesia - korreloiko pallien koko osallistuvan isyyden kanssa - pohtiessa.

Mieheni on hoitovapaalla :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Täällä 2-kielinen 2-vuotias, jolla kolmantena kielimausteena irlantilais-suomalainen hoitokaveri. Tytär on poiminut hoidosta ainakin hellllouuuu, gimmivaiv, dädi, nou. Uskomaton omaksumiskyky pienillä. Toisaalta, kyllä ne tarhakaveritkin poimivat meidän tyttären puheesta sanoja, joita kavereiden kotona sitten ihmetellään :)

Kommentoi

Ladataan...