Eppu palasi kotiin

Isyyspakkaus

Eppu-koira oli matkamme aikana hoidossa vanhempieni luona Jyväskylässä. Hoitoaika venähtikin reilusti yli 1,5 kuukauden mittaiseksi, sillä emme yksinkertaisesti jaksaneet tehdä Jyväskylän-matkaa ennen kuin tänä viikonloppuna.

Matkat molempiin suuntiin muistuttivat hyvin, miksi keräsimme voimia tähän asti ja miksi emme ylipäänsä matkustele nykyisin hirveästi mihinkään autolla. Poikamme ei yksinkertaisesti ole niin luonteva ja hyväuninen automatkustaja kuin hänen siskonsa oli pienenä, ja matkat ovat usein melkoista huutoa. Rouva joutui nytkin käytännössä ahtautumaan paluumatkalla takapenkille kahden turvaistuimen väliin tyynnyttelemään vauvaa.

Lapset viihtyivät kuitenkin niin hyvin mummon ja papan seurassa, että saimme hetkisen leikkiä Rouvan kanssa, että meillä ei lapsia olekaan. Käytimme tilaisuuden hyväksi ja karkasimme ensin kirpputorille ja myöhemmin vielä elokuviin. Pappa käytti tyttöä myös Jyväskylän AaltoAlvari-uimahallissa, mistä puhutaan varmasti vielä pitkään.

Nyt Eppu on palannut kotiin, ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se nukkuu lähipäivät tai -viikot sohvalla. Tai, no jaa... se ei nimittäin vielä tiedä, että vauva on sitten viime näkemän alkanut nousta seisomaan tukea vasten ja ylettää yllättävän korkealle. Asia valkenee varmasti huomenna.

Loppuun vielä kuva äitini tekemästä, maailman parhaasta sienipiirakasta. Se oli kuulemma tehty sienistä, joita tyttö ja pappa keräsivät yhdessä viime  syksynä.

Tervetuloa vaan mummo ja pappa meille kyläilemään kevään aikana (ja mummi tietty myös!), me emme jaksa vähän aikaa lähteä täältä autoilemaan yhtään mihinkään. Tuokaa sienipiirakkaa mukananne!

Share

Kommentoi