Ilmoitusluontoiset asiat

Ladataan...
Isyyspakkaus

Nyt on hoidettu kaksi ilmoitusluontoista asiaa. Tai kolme.

  • Rouvan töihinpaluun ajankohta on ilmoitettu hänen työpaikallaan.
  • Itse laitoin juuri ilmoituksen omasta perhevapaastani työpaikkani henkilöstöhallintoon.
  • Kolmas oli saman asian ilmoittaminen Kelaan, vaikka teknisesti kyseessä ei ole ilmoitus vaan hakemus ja vielä oikeammin kaksi hakemusta.

1. Rouva

En tiedä kumpi meistä jännitti enemmän omaa ilmoitustaan, minä vai Rouva. Hän aloittaa maaliskuussa uudessa tehtävässä, ja minä puolestani jätän omani reiluksi puoleksi vuodeksi tammikuun lopussa. Meillä on yhteistä vapaata reilu kuukausi ja sitten olen tytön kanssa kotona, kunnes hän menee syksyllä päivähoitoon. Yhteinen vapaa helmikuussa järjestyi Rouvan viimevuotisten kesälomien ja minun isäkuukauteni yhdistelmänä.

2. Minä

Esimiehilleni kerroin suunnitelmistani jo muutama viikko sitten, ja viime viikolla ehdin hehkuttaa asiaa aika monelle firman bileissä. Loputkin varmaan lukivat asiasta sunnuntain Hesarista tai Taloussanomat.fi.stä. Ja palaute on ollut pelkästään positiivista. Edes Taloussanomien trollipalstalle ei tullut aiheesta suurtakaan kritiikkiä, ja se yksikin "nämä nykyajan kukkahattuisät voivat painua blogeineen..."-tyyppinen taisi jo kadota kyseisen jutun kommenteista.

...ne jutut

Koti-isyys ui sekä haastatteluihin että blogiini puolivahingossa. Olin oikeastaan ajatellut kertoa siitä vasta myöhemmin, mutta sitten Hesarin toimittaja kysyi asiasta. Ja sen jälkeen Taloussanomien toimittaja soitti ja halusi keskustella pelkästään siitä. Noh, työpaikalla olin jo kertonut asiasta, joten ajattelin että mikäs siinä. Otin sen isänpäivän juttuni pääasiaksi.

Juttuun saamistani kommenteista on nostettava tähän pari:

Vierailija (11.11.2012 13:42) "... miehen työnantaja ihmetteli että voiko mies tosiaan noin vaan jäädä vanhempainvapaalle (tai 'saako')..."

Vierailija (11.11.2012 21:17): "Mieheni on jäämässä myös puoleksi vuodeksi koti-isäksi (...) Mies teki pomonsa mielestä huonon ratkaisun..."

Näihin lainauksiin kiteytyy mielestäni se suurin syy, miksi miehistä vain murto-osa jää kotiin isäkuukauden jälkeen: työnantajien asenneongelma ja työpaikan kulttuuri. Myönnän kyllä, että jos olisin töissä paikassa, jossa minua kehotettaisiin jättää perhevapaat pitämättä ja kollegat naureskelisivat ratkaisulleni, olisin miettinyt asiaa pidempään.

Mutta tiedättekös mitä? En varmaan olisi töissä sellaisessa paikassa.

Nyt varmasti moni aikoo kommentoida, että talous ei mahdollista miehen jäämistä kotiin. Tämä on varmasti totta monen perheen kohdalla. Mutta eivätpä kotiin näytä jäävän nekään miehet, joiden vaimot pystyisivät elättämään perheen. Muistetaan myös vielä, että progressiivinen verotus tasaa aika tehokkaasti perheiden sisäisiä tuloeroja.

Itse olen ajatellut, että jos talous tuntuu liian tiukalta ensi keväänä, voimme ottaa asuntolainasta lyhennysvapaata, jolloin lainasta maksetaan vain korkoa. Se on mielestäni pieni hinta yhteisestä ajasta lapsen kanssa, kun kyse on kuitenkin isossa mittakaavassa hyvin lyhyestä ja rajallisesta ajasta.

Kyseessä on siis enemmänkin tahdon asia.

Isyyttä ja koti-isyyttä käsiteltiin lehdissä enemmänkin isänpäivän tienoilla. Erittäin hyvä juttu oli Hesarin "Isä, ole itsekäs ja jää kotiin". Siinä toimittaja kertoo omasta hoitovapaastaan ja perustelee valintaansa samoilla syillä, miksi minäkin haluan jäädä kotiin. Mahdollisuus saada läheisempi suhde lapseen. Mahdollisuus tarjota vaimolle tilaisuus ottaa vastaan houkutteleva työtarjous. Mahdollisuus vaikuttaa muiden asenteisiin.

Siis mahdollisuus olla positiivinen esimerkki.

Vielä yksi kommentti isänpäivän juttuni perästä:

Vierailija (12.11.2012 12:25): "Ihanaa, kun puhut aiheesta ääneen ja annat koti-isille normaalit kasvot. Ihan tavalliset, diuunarit ja jopa johtoasemassa olevat miehet jäävät kotiin. Minunkin mieheni, puoleksi vuodeksi.

Mieti, miten hienon mallin annat teinipojille, jotka vahingossa lukevat jutun sinusta tai blogiasi. Mieti, miten paljon helpompi heidän on edes kuvitella jäävänsä kotiin, kun tietävät JONKUN JOKA ON.

Kiitos varsinkin siitä! Hyödyt sinä itse toki tiedätkin. Onnea meille naisille, jotka olemme saaneet tavallisia, järkeviä miehiä, joista on omien lapsiensa isiksi."

3. Kela

Loppujen lopulta kaikkein vaikein ilmoitusasia oli Kelan hakemuksien täyttäminen. Rouva luovuttaa minulle omasta vanhempainvapaastaan kahden viikon sijaan kolme, joten minun perhevapaani on yhdistelmä vanhempainvapaata, isäkuukautta, talvilomaa, hoitovapaata ja kesälomaa. Tuijoteltuani Kelan verkkosivujen sähköistä ilmoitusta useamman hetken totesin, että joudun käymään Kelassa paikan päällä täyttämässä hakemuksen yhdessä virkailijan kanssa.

Oli lohduttavaa, että hänkin joutui soittamaan kollegalleen ja kysymään neuvoa.

Share

Kommentit

19-and-pregnant

Voi kun ottais kaikki sen isyysloman sen takia että voi lähentyä lapsensa kanssa! Eikä siksi, että voisi olla töistä pois! Vaikka en ole lapseni isän kanssa yhdessä minua harmittaa hän kuuluu tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Ja meidän tapauksessa kun hän ei töiltään ehtisi käymään kun kerran/pari viikossa ja toiseksi lähdössä armeijaan niin luulisi että juuri pitäisi sen loman et pääsis lastaan katsomaan useammin. 

Onneksi varmasti suurin osa kuitenkin on näitä tunnollisia isiä ja noi siihen toiseen ryhmään kuuluvat (toivottavasti) harvassa!

Monsteri lauma

Ihanaa että pidät isyysvapaata ja olet hoitovapaalla.

Meilläkin oli vielä vuosi sitten suunnitelma että äitiysloman loppuessa mies jää kesän&syksyn ajaksi kotiin lapsen kanssa,No tilanteet elää ja Mies aloitt uudet opiskelut elokuussa.Koulu tuli vähän puun takaa ja nyt ollaan tilanteessa että mies opiskelee ja itse olen hoitovapaalla tammikuusta alkaen.Harmi sinäänsä koska töihin olisi ollut kiva päästä jo vuoden vaihteen jälkeen,mutta koulusta jos jää kotiin hoitamaan lapsia ei välttämättä ole niin fiksu veto koskan meijän tilanteessa koulutus ja ala on sellanen jota et voi opiskella kotoa käsin lapsen nukkuessa.Sekä lisä vuosi siihen kun mieheni on koulusta saanut paperit käteen ja pääsee työ elämään ei kuulosta houkuttavalta,Kouluun piti hakea peräti kolme vuotta ennen kun opiskelu paikka tärppäsi ja ikää alkaa olemaan jo lähemmäs kolmenkympin.

 

Toivottavasti ehdin vielä tytön kanssa kotona ollessasi päivittää blogia :) 

MirvaK

Täällä myös oli tarkoitus, että isä jäisi kotiin toukokuun alusta ja olisi vähintään syyskuun loppuun asti kotona. MUTTA... minulle iski ahdistus. Minä uraäiti heräsin ajatukseen, että EN halua mennä töihin. Tästä kirjoitin oikeastaan vain omaan blogiini. En puhunut miehelle erikseen mitään. Noh, miehelle on tulossa koulutusmatka toukokuulle joka on ihan kokemuksen arvoinen sekin. Mies alkoi varovasti haistelemaan maaperää, että josko hän jäisi kotiin vasta kesäkuun alussa. Hyvä etten hyppinyt riemusta! Mä saan olla kauemmin kotona!!! Haluaisin tällä hetkellä olla kotona ainakin sinne syyskuun loppuun asti (nuorin täyttää syyskuussa vuoden). Mieskin haluaisi olla kotona. Katsotaan millaiset väännöt tässä vielä tehdään siitä, kunpi SAA olla lasten kanssa kotona.
Alkujaan tämän pikkukolmosen "projektin" ehtona oli se, että mä saan palata piakkoin takaisin töihin. Kummasti se mieli muuttui (ei kahden isomman lapsen kohdalla näin ollut). Ja tämä järkytykseni, että haluan olla työn sijasta kotona on täällä , jos haluat tulla käymään vierailulla. :D

Kristaliina
Puutalobaby

Onnittelut hienosta ratkaisusta!

Meillä vielä asiaa pähkäillään, koska minäkään en vielä malttaisi palata takaisin töihin - yhdeksän vuotta ylityöpaahtamista vaan jotenkin riitti... Jotain vastaavaa ratkaisua kuitenkin haetaan täälläkin :)

Hienoa myös, että kirjoitat aiheesta! Miesnäkökulma tähän aiheeseen onkin erittäin tervetullutta!

Tasaraita

Minusta on hienoa että jäät lapsesi kanssa kotiin. Kotona oleminen lapsen kanssa on arvokasta aikaa ja lähentää varmasti teitä.

Toisaalta toivoisin että meilläkin mies voisi jäädä kotiin, toisaalta olen kyllä itse vielä mielelläni kotona.

Olemme puhuneet miehen kotiin jäämisestä ja hän on todennut että jäisi kyllä mielellään mutta meillä se olisi taloudellisesti aika mahdotonta. Asumme vuokralla joten lainanlyhennysten kanssa sumpliminen ei auttaisi. Jos mieheni jäisi kotiin ja minä palaisin töihin meidän taloutemme kuukausitulot tippuisivat reilulla tuhannella eurolla ja se on iso raha. Toisaalta en edes itse ole vielä halukas palaamaan työhöni. Miehelläni on lyhyet työpäivät ja työtunteja kertyy viikossa alle 30h. Sen lisäksi hänellä on pitkät lomat ja lomia ja vapaita kertyy vuodessa kolmisen kuukautta joten emme näe järkeväksi sitä että minä palaisin töihin paljon pienemmällä palkalla tekemään 40h työviikkoa 5 viikon palkallisella vuosilomalla kun voin olla kotona ja mieheni voi käydä töissä ja viettää silti suuren osan ajastaan lapsen kanssa. Näin me molemmat saamme viettää paljon aikaa lapsen kanssa. Minun työaikani ovat sellaiset että veisin aamupäivästä lapsen tarhaan ja kun illalla palaisin kotiin olisi jo lapsen nukkumaanmenoaika. Jotenkin se ei nyt houkuttele yhtään.

Mutta jos viihtyisin työssäni paremmin ja palkkaeromme ei olisi niin suuri olisi meidänkin perheessä todennäköisesti mies jäänyt kotiin ja minä palaisin nyt takaisin työhöni. Toki jos mieheni ehdottomasti haluaisi jäädä soisin hänelle sen mahdollisuuden ja sitten tinkisimme jostain menoista.

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Onnittelut hienosta päätöksestä!

Olet oikeassa siinä, että isien kotiin jäämisessä on ennen kaikkea kyse asenteista, varsinkin vanhempien itsensä. Talouteen vedotaan, mutta perhevapaiden käyttöä koskevien tutkimusten mukaan harva tekee todella laskelmia siitä, miten isän vanhempain- tai hoitovapaa perheen talouteen todella vaikuttaisi. Kuten mainitsit, verotus on aika iso tasaava tekijä. Uskoisin myös, että taloudellisilla syillä verhotaan niitä asenteellisia tekijöitä - onko todella niin iso taloudellinen katastrofi, jos jää muutamaksi kuukaudeksi kotiin, varsinkin, jos on kyse kohtuullisen hyvin tienaavasta miehestä? Monella on säästöjä, ja tosiaan lainanmaksuun voi neuvotella lyhennysvapaata.

Varmasti työkulttuuri on monen kohdalla esteenä, tai usein pikemminkin käsitys siitä, mitä työnantaja tai muut työntekijät odottavat. Myös työnantajien asenteita on nimittäin myös tutkittu, ja on havaittu, että työntekijöiden käsitykset mahdollisuuksistaan ja työnantajien näkemykset menevät jonkin verran ristiin - työntekijät olettavat vaikeuksia olevan useammin kuin mitä työnantajat kokevat. Perhevapaista voi toki aiheutua työnantajalle vaikeuksia, mutta miksi ne olisivat suuremmat miesten kuin naisten kohdalla?

Haluaisin vielä kommentoida usein esitettyä ja tässäkin keskustelussa esiin noussutta perustelua, että äiti ei "malta" jättää vastuuta isälle. Aika lapsen kanssa on varmasti ainutlaatuista, mikä johtaa siihen että ei malteta vaihtaa paikkoja. Mutta eikö juuri sen ainutlaatuisuuden vuoksi olisi vain reilua, että isäkin pääsisi siitä osalliseksi?

Vielä yksi tarkennus kirjoitukseesi: vaimosi ei ole luovuttanut omasta vanhempainvapaastaan sinulle mitään, sillä kumpi tahansa vanhemmista voi käyttää vanhempainvapaata. Ainoastaan äidin äitiysvapaa (ei loma!), joka kestää sen muutaman kuukauden (ei vuotta eikä varsinkaan kolmea vuotta, ne ovat eri vapaita) sekä isän isyysvapaa ja isäkuukausi ovat yksilöllisiä oikeuksia, joita ei voi siirtää toiselle vanhemmalle.

Pahoittelut kilometrikommentista, tämä aihe vaan aina herättää keskustelemaan.
Ja kiitos mahtavasta blogista!

Vierailija (Ei varmistettu)

Uskon ja luotan siihen, että 6+6+6 malli on tulossa meillekin kun tässä vielä hetki sulatellaan ja kasvetaan. Kaikki voittavat: lapsi, äiti, isä ja ennen kaikkea parisuhde!

Vierailija (Ei varmistettu)

Hieno homma ja hyvä kirjoitus! Ehkä tällaisilla julkisilla keskusteluilla saataisiin ilmapiiriä pikkuhiljaa toisenlaiseksi. Näitä asennevammoja on yllättävän paljon. Meidän perheeseen ei lapsia ole tulossa, mutta lähipiiriin kyllä. Oli aika kaameaa kuulla erään pian mummiksi tulevan toteavan, että "eihän miestä voi pakottaa jäämään kotiin lapsen kanssa". Kyseessä on siis alle 50-vuotias fiksu nainen, joka tällä tavoin kommentoi jaettua kotivanhemmuutta. Kommentista paistoi kauas asenne "naiset niitä lapsia haluavat ja tekevät, miehet maksavat kun ei niitä se lapsi oikeasti edes kiinnosta". Tervettä. Kuka edes haluaisi lapsia miehen kanssa, jonka asenne olisi tämä, kysyn vaan...

Hellu__ (Ei varmistettu)

Hyvä sinä! Olet tavallaan tienraivaajana muille isille. Näin juuri pitää tehdä, ja onneksi nykyään yhä useampi isä jää hoitamaan lastaan omalla vuorollaan. Mukava blogi, huomasin tämän vasta äskettäin, ja tulee käytyyn luettuu tätä useestikin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mukavia kotipäiviä sinulle kun sen aika koittaa! Meillä minä lähdin töihin kun vanhempainvapaa loppui ja perheen iskä jäi kotiin. Kun iskäkin halusi palata töihin, hoitajaksi järjestyi Vaari (kiitos vuorotteluvapaan). Vaarilla olikin sitten työntäyteinen talvi kun pakkasta oli hirmuisesti ja hoidettava 1- ja 3-vuotias. Sitkeästi he ulkoilivat joka päivä vaikka pukemisrumba oli aikamoinen.

Vaari kun sattui vielä olemaan ison yrityksen johtoryhmän jäsen (henkilöstöjohtaja) niin hänen ratkaisu oli minusta todellista tienraivausta :)

Yhden kanssa kotona on vielä aika rentoa, joten koti-isyydestäsi tulee varmaan hauskaa,

Satu

Kippuralla

Meillä mies olisi heti valmis jäämään kotiin jos mulla olisi työpaikka :) mutta opiskelut toivottavasti kutsuu ja 280e khtuki isälle ja 240e opintotuki mulle on olisi aika vähän. Vaikkei ole asuntolainaa niin on kolme lasta..

Vierailija (Ei varmistettu)

Meidän kohdalla pankki tässä taloustilanteessa "kiristi" ja suostuu lyhennysvapaaseen vain siten, että marginaali nousee. Eikä siihen oikein haluaisi ryhtyä. Pankki siis ainakaan ei meillä kannusta isän kotona olemiseen.

minikaktus (Ei varmistettu)

Meillä asenne on ihana (minä siis palaan töihin lapsen ollessa 5kk, ja mies jää kotiin vajaaksi neljäksi kuukaudeksi, sitten minä olen kuukauden, ja sitten hän taas kuukauden), jolloin miehelle sanottiin hänen viedessä esimiehelle lappua tuosta vajaan neljän kuukauden jaksosta: "Melkein neljä kuukautta. Hyvä." Ja allekirjoitus paperiin. :)

Tommi K
Isyyspakkaus

19-and-pregnant: Todellakin, ikävä tilanne, jos isää ei hirveästi kiinnosta. Tietysti itseäni oletettavasti noin 15 vuotta nuoremmalla miehellä elämäntilanne on aivan erilainen kuin itselläni, ja en oikeastaan pysty edes kuvittelemaan, millainen olisin itse ollut, jos lapsi olisikin tullut jo heti lukion jälkeen. Tämä kuulostaa varmaan vähän lattealta, mutta anna hänelle vähän aikaa kypsyä. Hän voi hyvinkin kiinnostua lapsen kanssa olemisesta sitten, kun lapsen kanssa voi oikeasti tehdä jotain.

Jonnaa: Niin, kyllähän kaikenlaisia muutoksia suunnitelmiin tulee, ja joskus äidin jääminen kotiin on ainoa vaihtoehto.

MirvaK: Juu, no tuossa itse asiassa onkin myös yksi selitys asialle. Joissain tapauksissa äiti ei varmaan halua palata töihin, joten isällä ei ole mahdollisuutta olla kotona.

Kristaliina: Jep, ja sitten kun olen hoitovapaalla, sitten vasta ehdinkin kirjoittaa! :D Nyt blogataan tällai töiden ohessa yötöinä.

Tinttinen: Kuulostaa kyllä hyvältä nuo miehesi lyhyet työajat ja pitkät lomat. Vuokranmaksua ei tosiaan voi sumplia niin kuin lainan lyhennyksiä, se on totta.

Vierailija (12:14): Mitään pahoitteluja tarvitse esittää! Hienoa, että kirjoitus herätti ajatuksia ja halusit jakaa niitä.

"Perhevapaista voi toki aiheutua työnantajalle vaikeuksia, mutta miksi ne olisivat suuremmat miesten kuin naisten kohdalla?" Aivan!

"vaimosi ei ole luovuttanut omasta vanhempainvapaastaan sinulle mitään." Jep, periaatteessa ei, käytännössä kyllä. Virallisesti siis isä on oikeutettu isäkuukauteen, jos hän käyttää vanhempainvapaasta vähintään 12 arkipäivää (lauantait lasketaan arkipäiviksi). Käytännössähän se tarkoittaa, että jos äiti haluaa olla vanhempainvapaalla mahdollisimman pitkään ja palata töihin heti vanhempainvapaan jälkeen, isäkuukauden hakeminen lyhentää äidin vapaata kahdella viikolla.

Vierailija (14.09): 6+6+6 voisi olla hyvä malli. Ei varmaan siinäkään yhtään isää laiteta vasten tahtoaan kotiin. Sitten se yksi kuusi kuukautta jää vain pitämättä.

Vierailija (14:15): Heh, kyllä meillä se taisin olla minä, joka aiemmin alkoi lapsesta haaveilla ;)

Hellu__: Käy toki jatkossakin, ja pistäpäs saman tien rekisteröityen: lily.fi/user/register

Vierailija (14:47): Kiitos! Aikamoinen tienraivaajavaari teillä kyllä!

Kippuralla: No mutta ehkä joskus myöhemmin..? :)

Vierailija (21:43): Kuulostaa kyllä uskomattomalta tuo marginaalin nostaminen lyhennysvapaan yhteydessä. Mikä pankki on kyseessä?

minikaktus: Jee, hienoa!

äiti raitapaita (Ei varmistettu) http://villasukatraitapaita.blogspot.com

Meillä isä oli puoli vuotta kotona, kun menin toisen lapsen jälkeen töihin. Olisi ollut mielellään ekankin jälkeen, mutta mulla ei ollut työpaikkaa, mihin palata. Olin sitten itse kotona 3 vuotta, minä aikana ehdittiin se toinenkin lapsi saamaan. Sitten sainkin yllättäen työpaikan, ja työt alkoivat juuri äitiysloman loppuessa. Mies jäi mielellään kotiin, vaikka totesi myöhemmin, että puoli vuotta koti-isänä kyllä ihan riitti. Jaksamiseen vaikutti varmasti sekin, että asutaan pienellä kylällä, jossa esim. perhekerhossa on mun aikaan ollut kerran yksi isä... Aika yksinäistä siis oli miehen koti-isyys. Nyt odotellaan kolmatta, mutta ikävä kyllä miehen työpaikalla on lähivuosina sellaiset kuviot, että sieltä ei varmaan juuri uskalla olla pois, jos meinaa työpaikkansa säilyttää. Tosin muutaman parin kuukauden kotipätkän mies pystyy järkkäämään.

Mutta täytyy sanoa, että ihan yllätyin, miten positiivisesti miehen erittäin miesvaltaisella työpaikalla on suhtauduttu isäkuukausiin (piti molemmista lapsista) ja koti-isyyteen. Pomo suorastaan kehotti olemaan kotona, ja aika moni työkavereistakin on vähintään sen isäkuukauden verran ollut kotona lasten kanssa.

Kippuralla

Ehkä :) miehellä ainakin on kova halu vielä yhteen lapseen joten mitään ei ole poissuljettu.

MirvaK

No niin. Täällä käyty keskustelua asiasta. Halusin tietää, kuinka vahvasti mies haluaa olla kotona. Jos haluaa, niin minä palaan touko-kesäkuussa töihin ja isä saa olla kotona. En halua viedä mahdollisuutta häneltä. Loppu tulema oli, että minä todennäköisesti olen kotona syksyyn asti. Mies pitää kaikki vapaat putkeen sinä aikana kun minä olen kesälomalla. Olemme koko perhe koko kesän kotona. Tätä mahdollisuutta ei tulekaan enää aika toviin. Isompien lapsien takia jatkossa meidän tulee pitää kesälomat eri aikaa, koska taloudessa on pieniä koululaisia. Uskon että tämä on meille paras ratkaisu. Laatuaikaa 10 viikkoa koko perheen kesken. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiusaa seuraavalla kerralla palkanlaskijaa Kelan lomakkeiden kanssa! Ne on hakoja niiden täyttämisessä ja tietävät niistä usein enemmän kuin Kelan virkailijat :)

ja tämä blogi on ihana, itselläni ei ole mitään tekemistä vauvojen kanssa vielä mutta olen ihan koukussa. pidän erityisesti tuosta hieman ylepänä kalskahtavasta rouva-sanan käytöstä. rouvastaan pitääkin olla ylpeä :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Heh, Rouva on kyllä aikamoinen, ja olen kyllä hänestä ylpeä. Harmi, että olen saanut luvan kertoa hänestä niin vähän. Hän kun on niin paljon muutakin kuin hyvää ruokaa ja käsitöitä tekevä äiti.

Kommentoi

Ladataan...