Ja sitten lapseni sanoi, että... #15

Isyyspakkaus

"Tämä veturi on rikki. Se pitää korjaa."

Neiti 2,8 v

"Kulta me sanotaan, että se pitää korjaTA", huomauttaa savolainen Rouva helsinkiläiselle tyttärelleen.

"Niin. Se pitää sitten korjaa, kun se on rikki",

lapsi toistaa ja jatkaa leikkiveturinsa rassaamista totisena.

"Ne on ne uuden päiväkodin tädit. Ne puhuu tuota... helsinkiä." 

Jyvä(ä)skyläläistä isiä tämä vähän naurattaa: "Niin, meidän kotonamme todella asuu yksi stadilainen. Oletkos sä varautunut siihen, että muutaman vuoden päästä säkin olet sitten mutsi? Vai olisitko mieluummin mude?"

Rouva näyttää järkyttyneeltä.

Share

Kommentit

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Lapsen murteella puhumisessa on kyllä jotain niin hellyyttävää :) Ellis toteaa että "isii, tämä kelekka on rikki, piät tehhä remonttia siihen!". Samoin koiralle totesi painokkaasti, että voi helevetti. Ei siinä oikein tiennyt pitäisikö pyyhkiä ylpeydenkyyneleitä välivokaalista vai torua :D (Toruin ja hihittelin salaa ja whatsappasin miehelle.)

Jenni_Kuperkeikkaseikka

Meidän 2,5v turkulaislapsemme on ottanut isi-imperfektin omakseen: Mää leikkisin, mää ajasin, mää menisin!

Annahoo (Ei varmistettu)

meidänkin turkulaislapsi on omaksunut isi-imperfektin:
- Äiti, se vesi loppus
- kulta, miten me sanotaan?
- Loppus
- Ei, vaan loppui
- Ei, vaan LOPPUS!!!

Taistelu on hävitty. :D

Karmeaa, sama homma täällä. Asiat tippus ja loppus. Mutta jokin oppi on sentään mennyt perille: hima ja safka. Tässä on kuitenkin pitkä tie vielä kuljettavana...

Toimitus
Toimitus

Täällä eräs turkulainen huutelee, että älkää nyt herranpieksut alkako korjata hyvää turun murretta pois lapsesta! Turun murre on rikkaus! 

...muut murteet.. ei ni pal!

t. Julia Turuust

Annahoo (Ei varmistettu)

Kuten sanottu, tässä tilanteessa ei taida enää olla mitään korjattavissa. Lapsemme ovat åboriginaaleja; vatta täynnä kanttii lähtee ulos leikkimään, vaikka autot hukkus ja junat tippus. Näillä mennään :D

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Sama juttu meillä ja mä olin ensimmäisen isi-imperfektin jälkeen kauhuissani, mutta sitten rupesin miettimään, että onhan se lapsi tosiaan åboriginaali, että puhukoon sitten näin :D

.Nekku.

Voe helevetti, tosiaan. Tällä yksi helsinkiläistynyt kaennuulaenen pariskunta jo järkytyksellä odottaa mahdollisen tulevan jälkikasvunsa stadilaisuutta. :D Ehkä täytyy alkaa totutella ajatukseen jo etukäteen.

Wandabe (Ei varmistettu)

asiaa! meillä 4- ja 2-vuotiaat sanovat "hiakkaa", syytän siitä(kin) tarhaa. mutta lohduksi: 13 täyttävä esikoinen, joka on syntujältään stadilainen, ei sano mutsi tai mude vaan äiti.

2-vuotias keksi eilen illalla toimivan uusverbin näyttäessään minulle taskulampulla valoa pöydän alle, kun etsin keskimmäisen suklaamunaleluja: "äiti, minä lamputan sinne!"

annemi

Rouvan ilmeen kuvitteleminen aiheutti naurunpurskahduksia heti aamusta :D

PiaH (Ei varmistettu)

:D :D :D

Meilläkin kaksi stadilaista, vaikka vanhempina oululainen ja pirkkalalainen. Tosin esikoinen puhui yhden(!) kokonaisen(!) tarhavuoden(!) oulummurretta, söi kannaa ja kallaa ja ihhaili valakosia hankia. Mut nyt senkin pitää korjaa ja ottaa laatikost lego-palikoit...

No nyt on kai maksun aika. Oma helsinkiläinen äitini kauhisteli aina mun ja veljen oulua eikä aina edes ymmärtänyt, mitä me puhuttiin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hih, meilläkin kasvaa stadilainen (ja sen huomaa just niin noista verbien lopuista ja intonaatiosta). Mua se ei edes kyllä harmita, kasvupaikkani pohjoisen murre ei muhun ikinä kauheasti tarttunut, jyvääskylän vuoden aikana kauhistuksekseni keskisuomalainen murre pikkaisen tarttui ja viimeiset viisitoista vuotta oon ollut stadin ja turun murteiden pommituksessa. Eli sekapuhuja itse ja mä ihan söpöstelen lapsen stadilaista puhetta (hih, minä sporalla kulkeva takinkääntäjä, joka vuosikausia sanoin miestä kiusatakseni raitsikka :D ... joo ja äitiä sanon mutsiksi...paitsi päin naamaa ;)).

katiaviron (Ei varmistettu) http://piilomajassa.wordpress.com

Meidän suomalais-ranskalaiset lapset puhuivat pienenä "muumia". Semmosta ihme kirjakieltä mitä muumit puhuu piirretyissä. Olin heidän arjessaan oikeastaan ainoa suomen kielen malli, eikä Tampereen murteeni tarttunut heihin koskaan.
Nykyään heidän suomensa on...esikoinen (16) ei sekoita kieliä, ei ole koskaan sitä tehnyt mutta suomensa on tosi jäykkää. Nuorempi (13) sekoittaa ranskaan suomea ja puhuu mitä sattuu mutta pääasia kun puhuu!

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Joo muumikieltä harrastaa myös meidän kolmevuotias! :D Naurattaa joka kerta kun suusta tulee mm. "Joo, se on hyvä ajatus!", "Onpas kertakaikkisen herkullista ruokaa!" tai "Minä lähden nyt, ettäs tiedätte!" :D

savolainen (Ei varmistettu)

Hei tuota olenkin miettinyt! Meillä suomalais-espanjalainen tytär jolle äiti eli minä puhhuu savvoo, että mitäköhän sieltä mahtaa tulla kun alkaa tulemaan! Jännityksellä odotellaan kasvaako meilläkin pieni muumi vai tarttuuko äitin murre.

Jodelie
Mama-mammutti

Ihana termi, puhua muumia!

Sucette
ce petit cœur

Hahaha, toinen jyväääskyläläinen kuvittelee järkytyksenne. :D Toi "korjaa"-muoto on aina häirinnyt Tamperelainen poikaystävä sanoo niin... Kuulostaa kamalalta joka kerta. :D 

Cpop

Täältä ilmottautuu aeto savolaene, joka kutsuu äitiään mutsiksi, eikä mutsia haittaa!.. No joskus sanon "äet", mutta harvemmin.

"I want to spend all my time with you." = Mä haluun spendaa koko ajan sun kaa. 

"Could you invite me to the game?" = invaa

"Why are you camping there?" (siis joku Play Stationin pelaaja ei etene, eli hidastelee) = älä kämpi.

"K" = kiinnostaa? (ennen se taisi olla EVVK?)

Että näin helsinkiläis-karjalaisperäisessä perheessä otetaan haltuun englanninkieli. Kieltenopettajat, nostan teille hattua!

Vau mikä vauva!

Mäkin pelästyin kun lapsi tuntui jostain mystisestä paikasta omaksuneen turkua, kynä tippus ja muki kaatusi. Onnekseni ymmärsin että tyttö vaan taivuttaa imperfektin aina samalla tavalla, ihan oikeinhan hän sanoo "mää hyppäsin" ja "paperi repesi" :) kyllä se oppii... sen sijaan komeesti kajahtaa vaikkapa sanat SIÄNI ja KIAKKO.

torilt (Ei varmistettu)

Meidän lapsi puhuu kuin Salme Pasi :D Ei tietysti niin ronskisti, mut muute, sillakai tiäräks. Isänsä on myös syntyperäinen porilainen, muttei heidän perheessään kukaan kyllä puhu niin porilaisittain kuin lapsemme puhuu. Anoppi on puheissaan jopa hienostunut, vesimelonikin on ''arbuusi'' :D Itselläni on turkulais-karjalaiset juuret ja kun sekoitetaan soppaan tämä porimmurre niin aika hölöhölöä meikäläisenkin suusta tulee!

Tommi K
Isyyspakkaus

Ahahaa! Vitsit miten hauskoja juttuja! Puheen kehittyminen on edelleen yksi hauskimmista ja kiehtovimmista asioista, joita seurata lapsen kasvussa.

Sssatu (Ei varmistettu)

Me ollaan koko perhe syntyperäisiä espoolaisia. Onhan se vähän kummallista, ku 05/12 selittää, et "äiti OIKEESTI!" tai "tuu tänne okeeeei?"

Kommentoi