Jyrkkä ehkä

Isyyspakkaus

Tapani puhua lapsen kanssa ei ole vain tahattoman ärsyttävä (ks. Noni-bingo) vaan toisinaan myös tietoisen epämääräinen.

Jos lapsi kysyy lupaa tehdä vähän myöhemmin jotain, joka ei itsestäni ole hyvä ajatus, välttelen kaikin tavoin ei-sanaa ja jätän vain asian avoimeksi.

Kuva ei liity aiheeseen mitenkään

  • "Saisinko laittaa illalla juhlamekon?" - No sun pitää kysyä äidiltä.
  • "Voidaanko ottaa ruoan jälkeen jälkiruokaa?" - Mmm... no riippuu vähän siitä, miten reippaasti syöt.
  • "Voidaanko mennä huomenna leikkipuistoon" - Niin, en oikein tiedä.
  • "Voisinko katsoa sitten Halinalleja?" - Hmm, jaa, ehkä myöhemmin. 
  • "Saanko minä sitten laittaa kotona ballerinat jalkaan?" - No, katsotaan.

Ja niin edelleen.

  • "Mentäisiinkö..?" - Hmmm...
  • "Saisinko..?" - Nggg...

Kaikista ehkä-mahdollisesti-tuskin varianteista ehdoton lempparini on  katsotaan, joka jättää aivan kaiken auki. 

Tällä toivon tietysti välttäväni jyrkän ein aiheuttaman miksi-kysymysten tulvan, konfliktin ja rauhanneuvottelut. Sitten toivon, että lapsi ehtii unohtaa asiansa ennen kuin tulee aika katsoa asiaa.

Mutta harvoinpa näin käy. 

Share

Kommentit

Lintunen (Ei varmistettu)

Mjoo, ei ne unohda :-) Meillä varsin yleisiä on "katsotaan" ja "ehkä myöhemmin". Meillä 5-vuotias muistaa huonommin kun 3-vuotias johtuen luonne-eroista. Yleensä 3-v kysyy siinä vaiheessa, kun olen itse unohtanut koko jutun, että joko nyt on myöhemmin? 3-v osaa myös koiranpennun säälittävän ilmeen, jota säestää "kiltti" ja "jooko"... Ei-sanan käyttö aiheuttaa mielialasta, verensokerin tasosta, väsymyksen määrästä jne muuttujista riippuen joko akuutin huutoraivarin, säälittävää nyyhkytystä tai toteamuksen "mä teen sit jotain muuta", koskaan ei voi olla täysin varma ;-)

Peetu3 (Ei varmistettu)

Itse inhosin pienenä tuota "katsotaan" sanaa, ja ilmoitin vanhemmillekin että se tarkoittaa tästä lähin automaattisesti kyllä :)

Piipo79

Mä taas aina sanon et hyvä idea. Saat sen huomenna tai ensi viikolla tms. Olen huomannut et se on helpompi lapsen (ainakin tän meidän neidin) ymmärtää et hänen ideansa oli hyvä ja se toteutuu. Muuten jää rankumaan ikuisiksi ajoiksi. Sit taas jos on sellainen mikä ei tule toteutumaan niin sanon senkin suoraan silläkin uhalla että vastassa on kiukkukohtaus.

Vyyhti (Ei varmistettu)

Meilläkin pyritään sanomaan mieluummin kyllä kuin ei. "Joo, syödään vain ensin ruoka ja lähdetään sitten puistoon." "Muumi-haarukka on nyt pesussa, mutta saat sen sitten taas huomenna." "Kello on jo aika paljon ja tuo kirja on tosi pitkä. Luetaan mieluummin tämä tai tämä." "Jos haluat kiipeillä, niin kiipeä mieluummin tässä. Tuo tuoli kaatuu helposti."

Olen yrittänyt ihan tietoisesti opetella pois automaattisista ei-vastauksista, vaikka vaikeaa se on kyllä ollut. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että lapselle annetaan kaikessa periksi. Jos jokin asia on ehdoton ei, niin sitten se on. Asian voi silti yrittää ilmaista tavalla jonka lapsi pystyy helpommin ottamaan vastaan. Eihän se aina auta, mutta aika usein kuitenkin. Jos kovin harmittaa, niin sitten käsitellään se harmitus lapsen tunteita kuunnellen ja sanoittaen. Joskus myös huomaan, että omat syyt kieltäytymiselle ovat olleet vähän hataria. Jos perustelut ovat itselleni selvät, niin silloin on myös helpompi antaa lapselle selkeä vastaus. Jos eivät, niin ehkä voisikin antaa lapselle periksi, varsinkin jos tämä perustelee hyvin kantansa. Näin pienikin pääsee alusta asti opettelemaan myöhemmässä elämässä tärkeitä neuvottelutaitoja.

katka (Ei varmistettu)

Minusta tämä on hyvä näkökulma. Joskus voi miettiä, minkälaisia aikuisista ihmisistä pitää - niistä "miksikäs ei" -ihmisistä, vai niistä, joiden vastaus melkein kaikkeen on "katsellaan".

Hannammari (Ei varmistettu)

pakko oli tulla kommentoimaan, että vihasin aivan yli kaiken lapsena kun äitini aina sanoi "katsotaan" tai "pitää kysyä isältä" , tiesin että se tarkoitti Ei, ja se kiertely sai mut tosi vihaiseksi ja sillon vasta kiukuteltiinkin.:D

shades (Ei varmistettu)

Tommi, näytät kuvassa ihan rockstaralta :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Oh! Täytyy ottaa tuo "wanna-be" pois tuolta omasta profiiista.

Vierailija H (Ei varmistettu)

Isäni, 65-v, käyttää edelleen minun, 36-v, kanssa keskustellessaan usein termiä "katsellaan".

Ester-i (Ei varmistettu)

Toimii - tai ei toimi - tämä aikuisillekin. Mies saa harmaita hiuksia mun kanssa, kun vastaan ehdotuksiin: "Jaa... No, ei meidän tarvitse vielä mitään päättää..."

Mun puolustukseksi täytyy sanoa, että tuo ei aina tarkoita ei. Vaikka aika usein sitäkin :)

Äiti älä pelkää

Katsotaan on ihan kauhea, verenpaine kohoaa edelleenkin sen kuulessani. Äitini käytti sitä AINA kun olin pieni ja ai että kun ärsytti. :) Yritän itse lasten kanssa vältellä sitä kuin ruttoa mutta kyllä se on vaan aika helppo oljenkorsi.

Tommi K
Isyyspakkaus

Mä olen muuten tämän jutun kirjoittamisen jälkeen yrittänyt aktiivisesti olla käyttämättä sekä "nonia" että tuota "katsotaan". Ja se on välillä vaikeaa, varsinkin silloin kun lapsi ei usko eitä kymmenennelläkään kerralla ja vain jatkaa jankuttamista...

nabaaosk (Ei varmistettu)

Aikanaan (muutama vuosi sitten) kun kasvatusalaa opiskelin, painotettiin opetuksessa, että "katsotaan" on ehdottomasti kielletty sana kasvattajan suusta.

Kommentoi