Kiitos päiväkodille

Isyyspakkaus

Kävin tänä aamuna tytön päiväkodilla keskustelemassa hänen hoitajansa kanssa siitä, miten päiväkotielämä on lähtenyt sujumaan.

Ja hyvinhän se: tyttö viihtyy päiväkodissa yksinkertaisesti älyttömän hyvin ja nauttii sekä muiden lasten seurasta että kotielämää aktiivisemmista päivistä. Kun jätämme hänet aamulla hoitoon, hän jää sinne vilkuttamaan hymyillen ja lähettää lentosuukkoja.

Bye-bye!

Kun haemme lapsen päiväkodista ja kysymme, miten päivä on mennyt, vastaus on aina sama: "Tosi hyvin".

Siinä samalla tuli tietysti mietittyä, miten paljon pieni on oppinut parissa kuukaudessa. Itse asiassa jo muutamassa viikossa huomasimme selkeää edistymistä esimerkiksi ruokailuissa: tyttö söi paremmin ja itsenäisemmin. Kuukauden jälkeen hän osasi sekä käyttää haarukkaa että juoda mukista, jossa ei ole nokkaa. Nykyisin hän syö usein koko annoksensa täysin ilman apua.

Ruusukaalit - herkkua

Hänen motoriset taitonsa ovat kehittyneet valtavaa vauhtia: kun hänen kävelynsä oli vielä pari kuukautta sitten melko huteraa, hän jaksaa nyt kävellä suhteellisen pitkiä matkoja. Viime viikolla kävimme jopa kaupassa parin korttelin päässä yhdessä kävellen.

Talutettavat hihnoissa

Muutama viikko sitten hän oppi kiipeämään syöttötuoliin, ja tällä viikolla hän yllätti meidät kiipeämällä myös tavalliselle tuolille ja jopa pyörälliselle pianotuolille.

O ou!

Kun vielä pari kuukautta sitten hän oli pieni täystuho, joka levitti kaikki tavarat lattialle, hän alkoikin yhtäkkiä kerätä tavarat pois leikin jälkeen. Näinhän he tekevät päiväkodissakin.

Häntä voi jopa pyytää auttamaan astianpesukoneen tyhjentämisessä: hän tietää, mihin laatikkoon pestyt jogurttirasiat kansineen tulee laittaa ja sulkee laatikon perässään. Hän ojentaa pienet lautaset ja aterimet yksitellen, ja ne otetaan kiittäen vastaan.

Tänään hän löysi lattialta kuminauhan ja kävi viemässä sen oma-aloitteisesti siihen pieneen kuppiin, jossa kuminauhoja säilytetään.

Voi miten reipas ja taitava!

Ja kun tuli kirjoitettua aiemmin siitä musiikkikasvatuksesta: minulle on nyt kerrottu (useaan otteeseen) hyvin yksityiskohtaisesti, miten lasten kanssa lauletaan, leikitään ja soitetaan lähes päivittäin. Tyttö kuulemma nauttii kovasti musiikista. Päiväkoti teki hiljattain myös retken lastenmusiikkikonserttiin, ja hoitajat kertoivat, että tyttö oli ollut konsertissa aivan liekeissä. Isin rokkityttö!

Helsingin kaupunki muuten päätti alkaa jakaa kaikille päiväkoti-ikäisille niitä xylitol-pastillejakin.

Jos siis jokin aiemmista kirjoituksistani jätti kuvan, että emme olisi tyytyväisiä päiväkotiin, haluan korostaa, että kritiikki ei kohdistunut päiväkodin toimintaan. Päinvastoin, se mitä halusin sanoa päiväkodillemme on, että olemme hyvin tyytyväisiä.

Tätä kuuleekin liian harvoin sanottuna ääneen: Kiitos päiväkodille! Olette tehneet hyvää työtä.

Share

Kommentit

Fanni Norman (Ei varmistettu) http://saipppuakuplat.blogspot.com

Ihana nähdä tommoinen valjasreppu ihan käytössä, tilasin juuri samaisen repun tällä viikolla pojallemme joululahjaksi. Onko repusta tullut miinuksia teidän käytössä?

Tommi K
Isyyspakkaus

Ainoa hankaluus siinä on, että tässä repussa talutushihna sijaitsee repun alaosassa. Kun lapsi haluaisi mennä itsepäisesti eri suuntaan kuin mihin pitäisi mennä, reppu nousee irti selästä ja lapsi kaatuu helposti mahalleen... Sitten sanotaan o ou :) 

Monsteri lauma

Meillä myös tuo kehittyminen huomattu,siivoaa leikit,viel ruokailu astiat tiskipöydälle,ja muutenkin vie tavarat omille paikoilleen...parasta ehkä että jos koiran karvoja on läjä jossakin,mikä on suht yleistä karva lähdön aikaa.mimmi käy keräämässä nämä karvat ja käy tiputtaa ne koiran päälle :-)

Pihlis (Ei varmistettu)

Hienoa, että olet valveutunut vanhempi ja pohdit päiväkodin tarjoamaa hoitoa ja kasvatusta. Tätä keskustelua toivoisin lisää ja paljon. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laatu on maassamme hyvin heikoissa kantimissa, kun katsotaan tilannetta laajemmin. Laatuun vaikuttavat ihmisten heikot koulutukset, kun päiväkodissa voi työskennellä hyvin moninaisilla nimikkeillä ja koulutuksilla. Ihanteellinen tilanne olisi jos päiväkodissa työskentelisi ryhmää kohden 2 yliopistotason lastentarhanopettajaa sekä 1 lastenohjaaja koulutuksen saanut. Näin turvattaisiin laadukas pedagoginen kasvatus. Vanhemmilta toivoisin enemmän aktiivisuutta kysyä lasten päivästä ja jos vastaus on että "ihan hyvin",niin pyytäkää tarkennusta. Mitä pitä sisällään se ihan hyvin. Vanhemmille on arvokasta saada tietää lapsensa päivästä ja monta arvokasta hetkeä jää kokematta, josta päiväkodin henkilökunnan tulisi kertoa, kun lasta haetaan. Antakaa siis rohkeasti vanhemmat palautetta ja ottakaa vanhempina kantaa uuteen valmisteilla olevaan varhaiskasvatuslakiin, ettei koulutetun henkilökunnan määriä lasketa ja lapsen etua unohdeta. Varhaiskasvatus on satsausta tulevaisuuteen ja se on arvokasta työtä, johon tulee olla riittävä koulutus. Työskentelin 6 vuotta päiväkodeissa lastenohjaajana ja nykyisin opiskelen Helsingin yliopistossa lastentarhanopettajaksi. Ja pointtina vielä tuohon hoitajan pitämään vasu-keskusteluun. Emme yliopistolla ymmärrä, miten niitä kasvatuskeskusteluja käy ihminen, joka ei ole koulutettu kyseiseen tehtävään. Ei ritä, että on hyvä lasten kanssa, vaan vaaditaan tietoa ja taitoa havainnoida lasta kaikissa tilanteissa ja kyetä tekemään havaintoja vuorovaikutuksesta, leikeistä, sitoutuneisuudesta toimintaan, kehityspsykologisia huomioita sekä miten lapsi toimii yksin ja ryhmässä jne. Leikkikään ei ole vain leikkiä. Sieltä selviää paljon arvokasta tietoa, kun on tietämystä sitä tulkita. Voi kun te vanhemmat alkaisitte vaatia lapsillenne koulutettua ja pätevää henkilökuntaa. Se on lapsen etu ja sitä koitamme nyt on ainejärjestöni kanssa ajaa. Hienoa että välität ja tee niin jatkossakin.

-Tuleva lastentarhanopettaja

Tarhantäti (Ei varmistettu)

"Ihanteellinen tilanne olisi jos päiväkodissa työskentelisi ryhmää kohden 2 yliopistotason lastentarhanopettajaa sekä 1 lastenohjaaja koulutuksen saanut."

Pakko tarttua tähän. Itse olen valmistumassa sosionomi-lastentarhanopettajaksi amk:sta ja koen todella, että myös meille on tarve kaikissa päiväkotiryhmissä! Yliopisto pohjaisilla on paljon arvokasta tietoa, mitä me sosionomit emme ehkä ole opiskelleet, mutta niin on myös meillä sosionomeilla. Opiskeluaikana suoritettavia päiväkotiharjoitteluita pidän myös erittäin tärkeinä ja niitä meillä sosionomeilla on noin 40 viikkoa ja teillä 10! Pedagoginen osaaminen ja tieto ei yksin takaa sitä, että jostakin tulee hyvä lastentarhanopettaja, vaan siihen tarvitaan niin paljon muutakin! Ja myös me opiskelemme ja harjoittelemme kaikkia noita lopussa luettelemiasi asioita havainnointia, vuorovaikutusta, leikkiä, kehityspsykologiaa, ryhmädynamiikkaa, vanhempien kohtaamista, erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimimista, liikuntaa, musiikkia ja paljon muuta. Olisi kiva, jos ihmiset tutustuisivat myös sosionomi-lastentarhanopettajien koulutukseen ennen kuin ovat valmiita heittämään meidät roskakoriin.

Tommi K
Isyyspakkaus

Toivottavasti en antanut tuossa tekstissäni kuvaa, että hoitaja vastaisi ainoastaan "ihan hyvin". Pointti oli se, että kaikki päivät menevät aina hyvin, ja saan kyllä myös aina yksityiskohtaisemman kuvauksen esim. nukkumisesta, syömisestä ja päivän leikeistä.

Koulutuksen ja pätevyyden perääminen kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta mietin, että vanhempana minun on kyllä mahdoton sanoa, onko päiväkodin henkilökunta muodollisesti pätevää, ja sen tiedustelu päiväkodista olisi aika erikoista. Mielestäni minun ei pitäisi edes huolehtia sellaisesta, vaan minun tulisi voida luottaa siihen, että Helsingin kaupunki on valinnut tehtäviin päteviä työntekijöitä.

Voin muuten myöntää sellaisenkin asian, että minulle tuli täytenä yllätyksenä, että päiväkodeissa on useampia ammattinimikkeitä. Ihmettelin alussa, miten henkilöt esiteltiin titteleiden kanssa, ja vasta myöhemmin hoksasin, että lastenhoitaja on aivan eri asia kuin lastentarhanopettaja :D

No nyt kun tiedän, että tytön ryhmässä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi hoitajaa, minun pitäisi vielä ymmärtää, mihin kaikkeen hoitajilla ei ole pätevyyttä ja miksi yksi opettaja ei riitä. En myöskään tiedä, mitä tavoitteita yksivuotiaiden varhaiskasvatuksella on ja mistä tyttäremme jää nyt paitsi.

Mietin vielä sellaista, että yksi lastentarhanopettaja on jo huomattavasti enemmän kuin kotihoidossa tai perhepäivähoidossa olevilla lapsilla, joilla on vain yksi todennäköisesti aivan muun koulutuksen saanut henkilö hoitamassa.

En halua tällä kommentilla mitenkään vähätellä lastentarhanopettajien osaamista ja koulutusta. Kun kuitenkin ottaa huomioon, että korkeakoulutus on sekä kalliimpaa että todennäköisesti oikeuttaa isompaan palkkaan, mielestäni tuntuu järkevältä resurssien käytöltä, että korkeakoulutettuja käytetään vain niihin tehtäviin, joissa koulutusta todella tarvitaan.

Tarhantäti (Ei varmistettu)

Mielestäni kirjoitit kauniisti tyttäresi päiväkotikokemuksista ja sitä oli ilo lukea. On ihan totta, että hyvin harva vanhempi tietää, että päiväkotiryhmässä saattaa usein työskennellä kolmekin eri koulutuksen saanutta henkilöä, eikä sillä tiedolla mielestäni ole kovin suurta merkitystä. Tärkeintä on se, että lapsen voi luottavaisin mielin jättää päiväkotiin asiantuntevien aikuisten hoitoon. Korostan edelleen sitä, että rakkaus työhön on tärkeintä! Työtään rakastava toisen asteen tutkinnon suoritanut hoitaja voi olla paljon pätevämpi ja parempi kasvattaja, kuin työhönsä kylästynyt kolmannen asteen lastentarhanopettaja... Mielestäni tätä työtä ei vain millään voi mitata opintopisteillä!

Piipo79

Mä olen niin samaa mieltä. Kiitos päiväkodin ja superihanien hoitajien, meillä on myös sopeuduttu loistavasti ja havaittu sama valtava kehitysharppaus kun tyttö nappaa isommiltaan mallia (niin hyvässä kuin pahassa eli tottelemattomuuttakin havaittavissa). Kuperkeikkaakin tekee, ja eilen yllätin tytön itsekseen laskemasta: kakti, koolme, neejä, viiti.(ei hän kyllä varmaan tajua piiruakaan mitä ne luvut tarkoittaa!!). Tämä menee asia yhteyden viereen, mutta täällä on juuri nyt menossa uhkailu- ja kiristys-metodin kokeilu. Tyttö nousee tv-tasolle ja aina niin tehdessään muumit laitetaan tv:stä pois. Tyttö tajuaa että ne tulee päälle vain kun hän on tullut tasolta alas, mutta muistijälki näyttää olevan vielä lyhyt...tai into kiipeilyyn liian kova. Huh.

Tommi K
Isyyspakkaus

Tuo kiipeily on kyllä hurjaa seurattavaa... Meillä pudotaan useamman kerran viikossa jostain sohvan käsinojalta tai tuolilta ja sitten itketään. Tälläkin viikolla tytsy meni päiväkotiin silmäkulma mustelmilla. Raukka.

Piipo79

Heh, meilläkin arvottiin eilen että tuliko aivotärähdystä vai ei. Onneksi vain mustelma. Tänään näkyy jo unohtuneen kun yritetään trapetsitaiteilla sohvan käsinojilla :-)

Pihlis (Ei varmistettu)

Teidän pääpainotuksenne on perheyössä ja meidän yliopisto lastentarhanopettajien varhaskasvatuksessa koko meidän opiskleuaika. Kannatan moniammatillisuutta, mutta ei 60 op varhaiskasvatusopintoja päästä millään ilveellä 180 op tietämyksen ja taitojen sekä pedagogisuuden tasolle. Se on fakta. Teette päiväkodissa työtä, johon teillä ei ole riittävää koulutusta ja sen johdosta on tehty useita tutkimuksiakin, kuten esim Kalliala ja Onnismaa ovat tehneet ja niissä tulee ilmi, että koulutuksenne ei valmista teitä tukemaan lasta vaan ennemminkin perhettä (Toki sekin on tärkeää). Kannattaa tutustua. Mielestämme teitä tarvitaan päiväkodissa, mutta siinä roolissa johon saatte koulutuksen eli vastaamaan perhetyöstä ja tukemaan avun tarpeessa olevia perheitä. Meidän ensisijainen työmme on pitää huolta lapsista ja tukea heidän kasvuaa ja kehitystään. Eihän sairaanhoitajakaan sairaalassa tee lääkärin hommia, vaikka olisi kuinka hyvä tyyppi. Hyvä kirja luettavaksi on myös Marjatta Kallialan Lapsuus hoidossa. Sieltä avautuu erittäin hyvin tämän hetken päivähoidon tila ja laatu. Mitä siis haluamme päiväkodilta. Haluammeko vain viedä lapsen säilöön päiväksi vai haluammeko laatua ja kunnon varhaiskasvatusta?

Tarhantäti (Ei varmistettu)

Korjaan, että sosionomi-lastentarhanopettajilta vaaditaan 90 op:n verran varhaiskasvatusopintoja. Ja näihin opintojen laajuteen voi jokainen myös itse vaikuttaa esimerkiksi suorittamalla kaikki harjoittelut päiväkodissa, kuten minä. Olen täysin erimieltä siitä, että vastaamme vain perhetyöstä, sillä perehdymme hyvinkin tarkasti myös siihen, kuinka lapsista päiväkodissa huolehditaan ja kuinka heidän kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan. On surullista, että asenteesi on noin jyrkkä, sillä meitä jokaista siellä kentällä tarvitaan, jotta varhaiskasvatus olisi laadukasta. Todennäköisesti saat vielä joskus työkavereiksesi sosionomi-lastentarhanopettajia ja asenteesi ei välttämättä tee hyvää työilmapiirille, joka välittyy suoraan myös lapsiin. Lapsille tätkeintä on, että kasvattajana on turvallinen ja kuunteleva aikuinen, he eivät katso oletko opiskellut 60 vai 30 op pedagogiikkaa. Olen myöskin sitä mieltä, että vuosikymmeniä alalla ollut lastenhoitaja omaa varmasti niin suuren kokemuksen ja tietämyksen lastenkasvatuksesta, että hän varmastikin pystyy selviytymään vasukeskusteluista paremmin kuin yksikään vastavalmistunut lastentarhanopettaja. Tietoa ja taitoa ei saa pelkästään yliopiston penkiltä vaan kokemustakin on arvostettava!

hoitaja (Ei varmistettu)

Ja juuri näiden pakkopäteäjokapaikassa -lastentarhanopettajien (naisia) takia lopetin lastenhoitajan hommat päiväkodissa kokonaan. Meniköhän pointti ohi?? Terv. pohjasakan lähihoitaja

Santtu1 (Ei varmistettu)

Meillä on samanikäinen poika kuin teidän tyttönne. Olen monasti huomannut yhtäläisyyttä, kun kerrot hänen kehityksestään. Meillä poika on edelleen kotihoidossa ja samanlaisia harppauksia on parin kuukauden aikana tapahtunut. Hän todella on muuttunut isommaksi ja omatoimisemmaksi monessa suhteessa. Siis tietenkin hienoa kuulla hyvistä päiväkotikokemuksista, mutta lapsen luonnollinen kehitysvaihekin tekee tehtäviään, ei vain ulkopuolinen konteksti.
Ja vielä tuosta musiikista. Sillä on jotenkin niin ihmeellinen vaikutus pikkuihmisiin, ne alkaa ihan luonnostaan hytkymään ja heilumaan. Me tykätään käydä konserteissa (Pikku Papu, Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri, Karvakorvan laulupurkki ym.) ja omaa huviani siellä on tarkkailla miten lapset reagoi musiikkiin. Niillä ei ole mitään estoja sen suhteen, miten musiikista voi nauttia :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Kyllä ihan varmasti lapsi kasvaisi ja kehittyisi, vaikkei olisi päiväkodissa :) Siitä olen aika varma, että tavaroiden paikoilleen laittamista hän ei olisi ainakaan minulta oppinut :D

Dhap (Ei varmistettu)

Huhhuh. Aika hurjan kuuloista tuo teidän ammattilaisten keskustelu pätevyydestä. Ymmärrän kyllä, että koulutus auttaa ymmärtämään eri-ikäisten lasten tarpeita ja kehitystä, mutta olen myös kuullut kuinka päiväkodeissa hoitajat nokittelevat toisilleen koulutuksesta.

Itse toivon, ettei lapseni joudu kuulemaan tai huomaamaan vastaavaa kähinää aikuisten välillä. Kodeissa lapsia kasvattavat ihan tavalliset ihmiset mitä erilaisimmilla taustoilla ja koulutuksilla. Itse toivon, että hoitajalta riittävästi aikaa ja kiinnostusta lapseni kasvattamiseen. Erillaiset pedagokisesti oikeaoppiset virikkeen ovat tietysti plussaa, mutta ihan normaali arki, lapsen huomioiminen, järjestyksen ylläpito, leikki ja ruokailut riittävät.

Tarhantäti (Ei varmistettu)

Minun kokemukseni nokittelusta on nimenomaan yliopistotasolta tulevien lastentarhanopettajien suusta ja itse en halua kenenkään koulutusta väheksyä enkä korostaa, sillä mielestäni kakki tuovat oman osaamisensa työhön. Itse olen myöskin sitä mieltä, että pedagoginen pätevyys ei todellakaan riitä päiväkodissa työskentelyyn vaan tärkeintä on osata kuunnella lasta ja hänen tarpeitaan, sekä tukea lapsen perhettä kasvatuksessa. Rakkaus työhön ja lapsiin ratkaisee! Tarkoittaako tämä pedagogiikan ja erilaisen tiedon ja taidon korostaminen sitä, että jokaisen vanhemmankin tulisi olla yliopistossa oppineita lastentarhanopettajia, jotta voivat kasvattaa omaa lastaan? Kuitenkin suurinosa kasvatuksesta tapahtuu kotona vanhempien toimesta. Päiväkodin tehtäviä ovat mm. tukea perhettä kasvatuksessa, luoda lapsille mahdollisuus sosiaaliisiin kontakteihin ja havaita mahdolliset erityistuen tarpeet. Lasten kasvatus ei ole mitään ydinfysiikkaa, vaan maalaisjärjellä ja perustietämyksellä voi kasvattaa jo ihan kelpo ihmisen!

lasten kanssa myös työskentelevä (Ei varmistettu)

Sen haluaisin vielä sanoa tähän keskusteluun, että on aivan eri asia toteuttaa asioita lapsiryhmän, kuin oman lapsen kanssa. Tässä pelkistetysti kiteytettynä se, miksi koulutusta tarvitaan.

Omasta mielestäni kaikilla kolmella koulutuksessa on paikkansa päiväkodissa, ja ihanteellinen kombo olisikin lastentarhanopettaja (kk tai km), lastentarhanopettaja (sosionomi) ja lastenhoitaja/lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hienoa, että päiväkodin työntekijöitä muistetaan välillä kiittää!

Heh, kylläpä yliopistokoulutuksen saaneella lastentarhanopettajalla on tarve korostaa omaa koulutustaan. Olen törmännyt erinomaisiin opettajiin päiväkodissa koulutuksesta riippumatta ja samoin myös ei niin erinomaisiin. Sanoisin, että hieman huvittaa (ja väheksyvää) verrata yliopisto- ja amk-koulutuksen saanutta opettajaa sairaanhoitaja-lääkäriasetelmaan. Ensimmäisessä tapauksessa kun molemmilla on kandin tutkinnon laajuinen koulutus ja jälkimmäisessä tohtori-kandi. Ettei nyt vähän omaa egoa pönkitettäisi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Lastentarhanopettajana työskentelee myös kasvatustieteen maistereita, ei pelkästään kandeja. Maistereiden lisääminen onkin yksi tulevan varhaiskasvatuslain tärkeimmistä tavoitteista. Kuten kuka tahansa tajuaa, on aika eri asia työskennellä missä tahansa työssä amk- tutkinnolla ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Sosionomi ja lastenhoitaja ovat varmasti aivan yhtä ihania aikuisia lapsille, mutta lastentarhanopettajalla on ryhmänsä pedagoginen vastuu. Myös yksivuotias tarvitsee laadukasta varhaiskasvatusta, ja ainakin yliopistomaailmassa tiedetään se fakta että henkilökunnan koulutus ja varhaiskasvatuksen laatu kulkevat käsi kädessä. Ei ole aivan sama kuka niitä lapsia siellä maalaisjärjellä kaitsee, vaikka olisi miten mahtava ihminen.
Ja itseasiassa, Helsingin kaupunki ei pysty takaamaan että henkilökunta olisi pätevää. Kaupungissa vallitsee niin valtava lastentarhanopettajapula, että työhön pääsee miltei kuka vaan.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kuten täällä jo aiemmin todettiin niin sosionomi lastentarhanopettajan tutkinto sekä yliopistosta hankittu lastentarhanopettajan tutkinto vastaavat kumpikin kandin laajuista tutkintoa. Sosionomi, joka on opiskeluaikanaan suorittanut vaadittavan määrän varhaiskavatusopintoja on täysin pätevä ja laillinen lastentarhanopettaja (sekä omaa ryhmässä ihan saman pedagogisen vastuun). Tottakai koulutuksella on merkitystä ja hyvällä koulutuksella parannetaan varhaiskasvatuksen laatua. En kuitenkaan usko, että monellakaan yliopistossa opiskelevalla lastentarhanopettajalla on kovinkaan todenmukaista kuvaa siitä, mitä sosionomit koulussaan tarkalleen ottaen opiskelevat, sillä koulutuksissa on niin paljon eroja. Sosionomit voivat itse vaikuttaa hyvin paljon siihen mihin haluavat opintojaan suunnata ja mikäli tähtäimessä on lto-pätevyys, niin mielestäni melko paljon pystyy opintoja sille suunnalle suuntaamaan ja opettajat usein myös kannustavat tähän. Ennen kuin lähdetään toisten koulutusta arvostelemaan, niin olisi hyvä olla vähän enemmän tietoa asiasta. Luotan siihen, että päättäjät osaavat määrittää sen, kuka on pätevä lastentarhanopettaja ja kuka ei, sillä heillä on varmasti kokemusta ja tietoa molemmista koulutuksista.

koulutus (Ei varmistettu)

Kylläpä keskustelu koulutuksesta käy kuumana. En ole itse alalta, mutta korkeasti koulutettu rahoitusalan työntekijä. Ei tulisi mieleenkään kysellä kollegoideni koulutusta tai arvioida heidän osaamistaan sen perusteella. Mielestäni työn jälki puhuu puolestaan. Aivan hassua tämä keskustelu. Tärkeintä on kuitenkin läsnäolo ja välittäminen mitä ei koulun penkillä opi, kokemusta väheksymättä.

DI (Ei varmistettu)

Sama homma. Dippainssi, opistoinssi tai itseoppinut. Mitä väliä jos osaa hommansa?

Kommentoi