Luomuna, kiitos!

Ladataan...
Isyyspakkaus

Osallistuin keskiviikkoaamuna Arla Ingmanin sponsoroimaan aamiaistilaisuuteen Anton & Anton/MAT Pop-up Caféssa Kiseleffin talossa. Vanhassa Stockmannin lihaleikkaamossa tarjoiltu luomuaaminen liittyi meneillään olevaan luomuviikkoon, ja siellä esiteltiin luomubarometrin uudet tulokset näkulmana luomu lapsiperheissä.

Tulosten ja tilaisuudessa käydyn keskustelun mukaan luomu kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän - ja lapsiperheitä keskimäärin muita enemmän - mutta luomun käyttö on silti vähäistä verrattuna vaikkapa Tanskaan, jossa luomutuotteiden kulutus on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Huono saatavuus, kyseenalainen hippi-imago ja ennen kaikkea kalleus tekevät luomusta monien silmissä epäkiinnostavan.

Luulenpa, että monet hakevat luomusta vääriä asioita, jolloin sen kustannus-hyötysuhde koetaan heikoksi. Onko luomu esimerkiksi aina paremman makuista kuin ei-luomu? Tuskin. Silti sitä odotetaan ja petytään, jos näin ei olekaan.

Meidät on myös opetettu ihannoimaan suomalaista puhtautta, ja ulkomainen luomu tuntuu petokselta. MTV3 uutisoi viime viikolla, miten nuoret luomutuottajat ovat pettyneet siihen, miten kauppa heidän mukaansa suosii ulkomaisia luomutuotteita. Samassa yhteydessä haastateltiin kuluttajaa, jonka kommentista kävi ilmi, että luomu tarkoitti hänelle samaa kuin lähiruoka. Olen havainnut, että nämä termit sekoitetaan myös muualla. Luomu ei muuten tarkoita myöskään metsästä poimittua tai järvestä kalastettua, mutta se on toinen juttu.

Tämän päivän keskusteluissa särähti pahasti korvaan eräs kommentti mansikoista. Kommentoija esitti, että ei sillä ole niin väliä, ovatko esimerkiksi mansikat kesäisin luomua, kunhan ne ovat kotimaisia. Taannoisessa Helsingin Sanomien artikkelissa (8.7.2010) oli analysoitu mansikoiden myrkkypitoisuuksia ja todettu, että testatuista mansikoista eniten torjunta-aineita löytyi juurikin kotimaisista mansikoista, ja puhtaimmat marjat tulivat Puolasta. Tämän jutun jälkeen meille ei ole ostettu kuin luomumansikoita.

On myös valitettavaa, että isoissa kaupoissa myytävät luomutuotteet saattavat olla valmiiksi nahistuneita jo ostettaessa. Ketju tuottajalta kaupan hyllyyn on saattanut olla liian pitkä tuotteelle, jonka kuorta ei ole kyllästetty kemikaaleilla. Mutta siinä on ainakin itselleni juuri se pointti, mitä haen luomusta.

Minulle luomu edustaa ensisijaisesti lisä- ja torjunta-aineettomuutta. Olemme siirtyneet luomun suosimisesta vähitellen ostamaan luomuna lähes kaiken, mitä voimme. Talviaikaan monet tuoreet luomukasvikset ovat ulkomaisia, ja vaatimus siitä, että luomuna saisi myydä vain kotimaisia tuotteita, kuulostaa järjettömältä. Toisaalta kannatan kyllä vahvasti lähituotantoa - silloin kun se on järkevää. 

Voi olla, että luomua pidetään kehäteiden ulkopuolella etelähelsinkiläisten vihervasemmistolaisten hippipuuhasteluna, ja ekologisuus ja eläintuotteiden eettisyys eivät ole ensimmäisinä mielessä, kun on kiire tehdä ruokaostoksia töiden jälkeen. Eikä luomuun liitetty utopistinen mielikuva "kiireettömästä ja harmonisesta maaseudusta" taida paljoa painaa vaakakupissa, jos sen löytäminen vaatii poikkeamista normaaleilta reiteiltä. Onkin ollut mukavaa havaita, että luomutuotteet ovat löytäneet tiensä myös niin sanotusti tavallisiin marketeihin, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä arkisia ruokaostoksiaan Hakaniemen hallissa ja Anton & Antonissa.

Tämän jutun tarkoituksena ei ole syyllistää muita tai arvostella heidän ruokavalintojaan. Meidän valintamme kuitenkin on, että haluamme tietää, mistä ruokamme tulee ja mitä se sisältää. Haluamme myös tietää, että ruoka ei melko varmasti sisällä sellaista, mikä ei siihen kuulu. Lapsellemme aiomme syöttää luomuruokaa niin pitkälle kuin mahdollista.

Aamun tilaisuuden kutsu oli otsikoitu Tekeekö lapsi perheestä luomun? Meidän tapauksessamme pitää sanoa, että kyllä ja ei. Perheemme - erityisesti Rouva - oli jo valmiiksi hyvin luomu, mutta kyllä lapsi sai erityisesti minut kiinnostumaan luomusta vielä enemmän. 

Entäpä sinä, onko lapsen saaminen tai jokin muu asia saanut sinut kiinnostumaan enemmän tai vähemmän luomuruoasta? Miksi?

Share

Kommentit

Jyviä ja ohdakkeita

Meillä - täällä susirajan toisella puolella - kyllä syötiin luomua jo ennen lasten syntymää, sikäli kun valikoimat tässä keskisuuressa kaupungissa antavat myöten. Kolminkertaista hintaa en kuitenkaan ole valmis maksamaan silloin, kun tuote on valmiiksi nahistunut/homehtunut/kolhittu pilalle kaupan hyllyllä.

Lasten luomun saanti on sen sijaan radikaalisti vähentynyt nyt, kun he syövät arkisin kolme ateriaa viidestä kunnallisessa päivähoidossa, jossa luomusta ei ole vielä kuultukaan. Helsingissä lienee mahdollista valita lapselleen luomupäiväkoti, täällä meillä ei.

Luomu kiinnostaa pienin varauksin. Kiinnostus ei myöskään aina korreloi ostokäyttäytymiseni kanssa sillä kaupasta lähtee yleensä mukaan halvinta mahdollista, mikä harvoin on luomua. Olen tosin suunnitellut osallistuvani luomuruokapiiriin, jolloin ainakin osa tuotteista olisi luomua.

Toisaalta olen sitä mieltä, että osa luomuhössötyksestä on täyttä puppua. Jokin aika sitten vietin aikaa suomalaisella luomutilalla ja tilanomistaja kertoi, että ulkomailla luomukriteerit ovat aivan erit kuin täällä meillä. Ulkomailla luomu ei tarkoita samaa kuin meillä, vaan siellä torjunta-aineet ovat myös luomussa arkipäivää. Lisäksi ulkomailla tiloja ei vahditakaan niin tarkasti kuin meillä. Eli ulkomailta tuleva luomu ei ole luomua välttämättä ollenkaan ja merkki ei ole tae siitä.

Kannatan kotimaista luomua koska vain sen voi oikeasti hyvillä mielin olettaa luomuksi (ja sekään ei kuulemma ole aina vuorenvarmaa).  Lähiruokaa (tiedän olevan eri asia) kannattaisi suosia myös siksi koska kyllähän se luomukin menettää vähän merkitystään kun kuljetuksissa käytetään valtavat määrät bensaa ym. muita aineita (valtaisa ekologinen jalanjälki) siihen, että saadaan se ruoka tuotua tänne pohjoiseen. Eli luomu yes, luomumerkin taakse petollisesti piiloutuminen ei niinkään.

Eli lähellä tuotettu luomu on päivänsana! :)

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Nostan kyllä lähiruoan korkeammalle mun kulutustottumuksissa. Vähän niin kuin noi mansikat. Paras olisi suomalainen lähiluomu. Ymmärrän tehotuotannon, koska jos koko maailma viljelis luomusti, tarvittaisiin enemmän viljelypinta-alaa, mikä ei sitten taas mitenkään päin ole hyvä juttu, kun se pinta-ala haettaisiin jälleen kerran niistä sademetsistä. Lihasta luopuminen tai sen vähentäminen, kun tuntuu monille olevan henkilökohtainen loukkaus...
Ehkä jotenkin näin päin: Suomalainen lähiluomu, suomalainen lähellä tuotettu, luomu. Totta kai haluan, että mun tyttäreni ei syö kemikaaleja, mutta valitettavasti lapsen saaminen on vähentänyt meidän luomun syöntiä, kulujen kasvamisen vuoksi.
Lisäksi olisi varmaan paras suosia kausituotteita. Suomalainen kasvihuonetomaatti taitaa painaa Espanjalaisen kanssa, ettisesten ja ekologisten ongelmien valossa, yhtä paljon vaakakupissa, mutta yritetään syödä enemmänkin juureksia ja itse kesällä/syksyllä säilöttyjä marjoja/vihanneksia/sieniä kuin kasvihuonetuotteita.

Mut ei se luomu aina ole kallista, tänään oli Malmin prismassa kai joku tilausvahinko käynnyt, kun Ingmannin huomenissa pilaantuva luomumaito oli vaan 60senttiä litra ;)

Hosuli
Hömppäblogi

Olemme siirtyneet luomun suosimisesta vähitellen ostamaan luomuna lähes kaiken, mitä voimme.

Sama juttu meillä. Mansikka-asiaan heräsin kans juuri tuon jutun myötä, jos oikein muistan.

Luomu ei ole välttämättä paremman makuista tai vitamiinipitoisempaa, mutta myrkyttömämpää se on. Siksipä sen valitsen. Jos meillä olisi lapsia, se olisi varmaan entistäkin tärkeämpää.

Luomuliisa (Ei varmistettu)

Luomuruosta on tehty tutkimus, jonka mukaan siinä on kuin onkin vitamiineja enemmän kuin tavanomaiseen tapaan tuotetussa ruoassa. Myös maku on monen mielestä parempi, vaikkakin se on taas mielipidekysymys. Iso asia on varmaan monelle se, että ruoka ei ole kyllästetty torjunta-ainein. Tavallisessakin ruoassa määrät ovat pieniä, mutta osa myrkyistä varastoituu elimistöön ja ovat tutkitusti haitallista ihmiselle. Selvittämättämiä asioita on myös erilaisten myrkkyjen ja muiden vierasaineiden yhteisvaikutukset ihmisessä.

Wandis (Ei varmistettu)

tää luomuruoka-asia on monipiippuinen juttu. hesarissa oli pari vuotta sitten tutkimustulos, että esim. kasvihuonepäästöjä aiheutti eniten talvella tuotettu kotimainen luomutomaatti, vähiten jostain muualta roudattu tomsku. ja kuten eräs tuolla ylempänä totesi, luomun kriteerit eivät ole kaikkialla samat vaan ulkomailla tuotetussa luomussa saattaa joissain tapauksissa olla enemmän haitallisia jäämiä, tai sen tuottaminen saattaa rasittaa ympäristöä enemmän kuin suomalainen tavis. ja vaikka riistaliha on sillai eettisekologisesti kiva juttu, että elukka on saanut elää todella luonnonmukaista elämää, se ei täytä luomun kriteereitä koska ei kukaan ole pystynyt vahtimaan mitä kyseinen esim. hirvi on syönyt.

mä en itse syö ollenkaan lihaa mutta ostan luomulihaa perheelle - mies tosin huomautti, että luomulihan kriteereissä on joku, että eläin ei ole saanut nauttia enempää kuin yhden lääkekuurin esim. vuodessa, joten joskus eläimiä ei saateta lääkitä asianmukaisesti, koska se saattaa viedä luomukriteerin täyttymisen. eli eläin kärsii mut liha on luomua, oujee.

eli tässä asiassa on aika monta nyanssia, joita ei voi kevyesti sivuuttaa jos OIKEASTI haluaa käyttää ruoka-aineita jotka ovat terveellisiä sekä ihmisille että ympäristölle.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä en innostu luomusta. Ennemminkin haluaisin "melkein luomua". Siis sellaista että pyritään kasvattamaan ruoka mahdollisimman luonnonmukaisesti, mutta ei pidetä esim. torjunta-aineita tms ihan kiellettyinä (vaan pyritään aidosti minimoimaan käyttö, siis menemään luomuna mahdollisimman pitkälle). Luomu-käsitteen (tiukkuuden) naurettavuudesta kertoo se, että vapaana juossut riista ei voi koskaan olla luomua (koska kukaan ei voi taata, ettei hirvi ole koskaan haukannut tien poskesta löytyvää mäkkäripurilaista)....ja kyllä minä ennemmin söisin vapaana kasvanutta hirveä kun luomuheinää popsinutta nautaa.

VierailijaAnna (Ei varmistettu)

NinaMaria,
" Lähiruokaa (tiedän olevan eri asia) kannattaisi suosia myös siksi koska kyllähän se luomukin menettää vähän merkitystään kun kuljetuksissa käytetään valtavat määrät bensaa ym. muita aineita (valtaisa ekologinen jalanjälki) siihen, että saadaan se ruoka tuotua tänne pohjoiseen."

Mite se talvella viljely Suomessa lämmitetyissä ja valaistuissa kasvihuoneissa, joku jälki taitaa olla silläkin? Sillä on itseasiassa niin hillitön jälki, että jos talvella on pakko tomaatteja syödä, ulkomainen on ekologiselta jalanjäljeltään huomattavasti pienempi.

Siis mun pointti on just siinä, et kaikessa on hyvät ja huonot puolensa ja tavallisen kuluttajan ei kannattais luottaa puhtaasti joihinkin merkintöihin. Ehkä talvella ei siis sitten kannattaisi syödä tomaatteja? Kausittaista ruokaa on oikeestikin ihan hyvä suosia.

Mut ajatuksena siis se, että miksi maksaa omaisuus ulkomaisesta luomuruoasta joka ei sitten ookaan luomuruokaa (käytetty erilaisia torjunta-aineita ym) kun niitä terveellisiä/ekologisia vaihtoehtoja vois löytyä lähempääkin. Eli tiedä mitä syöt periaatteella.

Tosin oon sitämieltä, et kuluttajan on nykymaailmassa tosi vaikeeta saada oikeeta tietoa siitä mitä syö. Mäkin aina luulin et luomumerkki on hyvä ja luotettava asia. Luomutilallinen sitten kuitenkin kertoi asian todellisen laidan. Oikeesti ois fiksua kasvattaa omat kasvinsa jos haluaa alkaa hifistelemään. Ja siellä luomutilalla ne ainakin söi lähes 100% vain omia ruokiaan ja ei ollu mitään kasvihuoneita vaan talvella syötiin vanhaa satoa, joka oli kylmäkellarissa odottamassa käyttöä.

Mut mä en siis ees väitä tietäväni asiasta tarpeeksi. Tiedän vaan sen, että merkki "luomua" saattaa valehdella, varsinkin mitä tulee ulkomaalaisiin tuotteisiin. 

Toimitus
Toimitus

papum11_150.jpg

Kiitos Tommi päivän kysymyksen innoittamisesta! 

VierailijaKirsi (Ei varmistettu)

Tuo on täyttä puppua, että luomunauta ei saisi tarvitsemiaan lääkekuureja ja joutuisi siksi kärsimään. Tuo on juuri tuota loanheittoa, mitä tavanomaiselta puolelta heitetään luomun ylle. Ilman muuta luomunaudat lääkitään, jos tarve on, mutta luomussa vältetään "tavan vuoksi" lääkitsemistä eikä hormonien käyttö ole sallittua.

Toinen erittäin suuri harha on se, että jos kaikki viljelyala olisi luomua, pitäisi kaataa sademetsiä., koska luomupellot ovat niin heikkotuottoisia. Todellisuudessa se on tämä länsimainen lihankulutus, mikä ne sademetsät kaataa. Sikaloihimme kun tuodaan valtavat määrät soijaa, ja mikäs se soijapellon kohdalla ennen kasvoikaan - sademetsä. Luomussa saadaan myös erittäin hyviä satoja. Ja verrattuna tavanomaiseen viljelyyn, joka isossa maailmassa on todella maaperää köyhdyttävää, luomussa viljelymahdollisuudet taataan myös tuleville sukupolville.

Luomumuna sen sijaan on mielestäni suuri kupla, vaikka se lieneekin maidon lisäksi eniten kulutettu luomutuote Suomessa. Luomukanan olot voivat olla ihan samanlaiset tavallisen kanan kanssa, jos kyse on lattiakanalasta. Luomukanalle pitää tarjota toki ulkoilumahdollisuus, mutta se ei todellakaan useimmiten toteudu. Kanat "eivät uskalla" kanalanipitäjien mukaan mennä ulos, mikä sopii tuottajan pirtaan - kanan tepastelu ulkona kun vähentää sen tuottoisuutta. Luomukana ei siis ole mikään laitumella käyskentelevä kananen. Ja kananmunantuotanto on muutenkin eläinten kohtelun vuoksi arveluttavaa: pikkuiset tipukukot tuhotaan heti kuoriutumisen jälkeen. Oli se sitten luomu tai tavallinen.

Vanha sininen (Ei varmistettu)

Kyllä on, ja se ei todellakaan ole lapsi. Työskentely materiaalin parissa joka selvittää ruoan poliittista alkuperää on sen sijaan saanut silmät avautumaan, ja käymme läheisellä luomumaatilalla pari kertaa vuodessa täyttämässä pakkaset. Luomun ostaminen kaupasta on myös köyhdyttänyt molempien kukkaroa huimastu, mutta tähän materiaaliin tutustuminen on nostanut siinä määrin karvat pystyyn maaltalouden käyttämien keikaalien ja esimerkiksi vastustuskyvyn ja syövän yhteyksistä, sekä maatalouden polittiisesta tukemisesta, että ei ole muuta vaihtoehtoa. Emme asu kehäkolmosen sisäpuolella myöskään tai ole hippejä - täällä kauempana on sitä vastoin itsestäänselvyys että eineksiä vältellään ja ruoan puhtaudesta sekö mausta keskustellaan. Asumme kulinaarisella alueella jossa lähituotetulla luomulla on monisatavuotiset perinteet. Silmät aukenivat lopulta valitettavasti vasta kun muutimme ruuhka- Suomesta pois, ja kävimme ensi kerran oikealla luomutilalla tutustumassa siihen, miltä luomutuotettu liha ja vihannekset oikeasti näyttävät, miten ne on pakattu ja miltä ne tuoksuvat. Kokemus oli jokseenkin ravisuttava kaupungin kasvatille.

Tommi K
Isyyspakkaus

Tilia: Aivan, jossain menee raja. En minäkään maksaisi huonosta tuotteesta. Tiedämme, että päivähoidossa luomuvaatimuksista on tingittävä, jopa Helsingissä. Monet päiväkodit käyttävät kyllä osittain luomua, mutta kaupungin ainoa luomupäiväkoti on meille, autottomille, aivan liian hankalien kulkuyhteyksien päässä.

NinaMaria: Mielestäni se, että luomumerkin taakse piiloutuu epärehellisiä yrittäjiä on eri asia kuin se, että luomuhössötys olisi puppua. No, faktatietoa minulla ei ole, mutta kuulostaa kyllä hyvin erikoiselta, että ulkomaillakaan (mitä se sitten tarkoittaakaan) saisi kutsua luomuksi elintarvikkeita, joissa on synteettisiä torjunta-aineita. Onko KirsiVierailijalla tästä jokin näkemys?

Ekologisuus on asia, joka ei ole niin mustavalkoinen. Täältä löytyy mielenkiintoinen näkemys siitä, että kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki olisi jopa kymmenkertainen verrattuna espanjalaiseen, joten erityisesti talvella olisi parempi olla syömättä tomaatteja kokonaan kuin ostaa kotimaista. Kirjoitus on varmasti kärjistetty, mutta herättää ajatuksia.

Samoin se jostain toisesta artikkelista lukemani näkemys, että lähiruoan kuljetuksen päästöt ovat isompia, sillä kuljetettavat määrät ovat pienempiä ja ruokaa kuljetetaan ajoneuvoilla, jotka tuottavat enemmän päästöjä per kuljetettava kilo. Jos siis ajatellaan puhtaasti ekologisuutta, Keski-Suomesta Helsinkiin autolla ajettavan perunakilon hiilijalanjälki voi olla suurempi kuin laivalla Virosta tuotavan. Lähiruoalle tuo toki lisäarvoa se, että kotimaisen tuotteen alkuperä on paremmin tiedossa, mutta ekologisuuteen se ei liity.

Wandis ja seuraava Vierailija: Tuo riista-asia, samoin kuin marjat, sienet ja kala on kyllä siten jänniä, että itse en ainakaan ymmärrä, miksi niitä pitäisi kutsua luomuksi? Luomu kun tarkoittaa kuitenkin maataloutta tai maatalouden lopputuotetta. Eli mitä sitten, että hirveä ei sanota luomuksi?

KirsiVierailija: Jännä tuo näkemys, että luomumuna on suuri kupla. Näet asian ilmeisesti pääasiassa eläinten olojen suhteen? Minä taas uskon siihen, että kananmunan sisältö on hyvin pitkälti sitä, mitä eläin syö. Siksi pidän tärkeänä, että juuri kananmuna (sen mansikan lisäksi) on luomua. On kyllä ikävä kuulla, että tilanne on tuollainen. Suosittelisitko itse käyttämään luomumunien sijaan joitain muita? Meidän munamme tulevat kuitenkin pelkästään kaupan hyllyltä.

Vanha Sininen: Kiva kuulla, että teillä päin luomua arvostetaan ja eineksiä vältetään! Se kun ei ole mikään itsestäänselvyys edes niillä seuduilla, jossa luomua tuotetaan. Jaksan esimerkiksi aina meuhkata siitä, miten mökkipaikkakuntamme ruokakaupat myyvät lähinnä tyhjiöpakattua lihaa, keskusvaraston kautta kulkenutta kalaa ja jostain muualta tulevia kasviksia. Ja paljon eineksiä. Kasvikset pitäisikin saada niiltä luomumaatiloilta kauppojen hyllyille.

Kiitos myös Hosulille ja kaikille muille vierailijoille kommenteistanne.

Nanna H.
Oisko tulta?

Minä olen itse ihmetellyt kesämökkipaikkakunnallamme Kuhmoisissa, että miksi kaupan hyllyillä on vaan tuotteita jotka ovat tulleet keskusvarastoista ties mistä. Ja kaikki kalat ja lihat on pirkkavakuumeissa. Kun kaupasta tulee ulos näkee melkein heti viljapellot, joista leipää saisi ja Päijänteen josta kalaa nousee. Suurella paikkakunnalla on helpompi olla lähiruoan ja luomutuotteiden kuluttaja. Minäkin ostan kaiken luomuna minkä voin. 

Jyviä ja ohdakkeita

Mökkipaikkakunnilla kannattaa tsekata, löytyykö kunnasta suoramyyntitoria/kauppaa. Usein tiettyä tuotetta tulee sinne vain yhtenä päivänä viikosta, mutta se onkin sitten niin hyvää, että jonot on ulos asti. :)

Olen kyllä samaa mieltä edellisten kanssa, että sinne ihan perusmarkettiin pitäisi saada paremmin paikallisia tuotteita ja myös pieniä eriä. Kaupan alalla kun tuntuu olevan ihme käsitys, että jos tuotetta ei voi myydä samalla volyymillä 365 päivänä vuodessa, sitä ei kannata hyllyyn ottaakaan. 

Luomukaupat ja -suoramyyntitilat ympäri Suomen löytää kuntahaulla osoitteesta www.loydaluomusi.fi

Meillä syödään luomua lähinnä ympäristöasioiden takia, muu on plussaa. Luomuviljely vaatii viljelijältä todellista paneutumista asiaan; perusmaatalouden ympäristötukivaatimukset eivät ole minusta riittäviä, vaikkei nykyaikana "perusviljelikään" pyri tietoisesti ylilannoittamiseen tai -myrkyttämiseen (ihan taloudelliset syyt).

VierailijaKirsi (Ei varmistettu)

Juu ajattelen muna-asiaa eläinten olojen kannalta. Ruokinta luomukanloilla on kuosissa, ei ole ongelmana se. Eli on terveellinen se muna myös ihmisen syödä.

Sen sijaan kana on monimutkainen eläin, joka haluaa myös ulkoilla ja kaivaa sieltä matoja ja juuria ja kuopia mullassa jne. Suosittelen metsästämään kotikanaloiden, ns. harrastekanaloiden munia. Tosin ei niitä juuri myytävänä ole. Jos kaupan munista pitää joku valita, se on luomu. Luomukanalaan pääsee kuitenkin edes päivänvaloa ikkunasta, ruoka on luomua ja tilaa pikkuisen enemmän kuin tavan lattiakanalassa.

Ekologisuudesta noin yleensä: kausi-ruoka-ajattelu on suomalaisilta ihan hukassa. Sitä kun hyödynnettäisiin, avot. En todellakaan ole niin fanaattinen luomun kannattaja, että pitäisin hyvänä asiana kotimaista kasvihuonetomaattia. Sehän kasvatetaan öljyllä ja turpeella!

Tommi K
Isyyspakkaus

Osaatko Kirsi sanoa noista luomumääritelmistä Suomen rajojen ulkopuolella? Onko luomulle jotenkin löyhemmät määritelmät muualla? Suomessa tuskin voi myydä luomuna tuotteita, jotka eivät selkeästikään täytä luomukriteerejä?

Varsinaisen luomubarometrin tulokset muuten löytyvät täältä:

http://www.luomu.fi/wp-content/uploads/2012/06/Luomun-kulutajabarometri-2012-pres-220512.pdf

Cecil (Ei varmistettu)

Kommentti tulee hyvin myöhässä, mutta jos joku tätä vielä joskus lukee...

On olemassa erilaisia ympäristömerkkejä, joista yksi on EU:n luomumerkki. Tämän merkin takaa löytyvä luomun määritelmä on kyllä tismalleen sama kaikissa EU-maissa, eli joidenkin keskustelijoiden esittämät maakohtaiset erot luomun määritelmässä eivät Euroopan sisällä pidä paikkaansa. EU:n luomumerkki on pakko lisätä kaikkiin EU:ssa valmistettuihin luomuelintervikkeisiin.

Muitakin luomumerkkejä löytyy ja niiden välillä toki on eroja.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=182582

Tommi K
Isyyspakkaus

Kiitos! Kyllä näitä luetaan myöhemminkin hyvin paljon.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä luomumaito kun tuntuu olevan hieman kuuma peruna, niin kannan korteni kekoon ja valotan ulkomaiden eroja suomalaiseen luomuun. Toki hyvin puolueellisesti koska olen luomutilan emäntä, toiveena olisi siirtyä myös maidontuotannossa tavanomaisesta luomuun.

Saksalaisella luomumaitotilalla on periaatteessa samat vaatimukset kuin suomalaisellakin, eläinten pitoon, tiloihin ja hoitoihin (hormonit, antibiootit) liittyen. Mutta maidon laatuvaatimukset, ihan meijeristä johtuen, ovat suomessa niin paljon korkeammat, että esimerkiksi suurta asiaa lehmän elämässä näyttelevä utareterveys on suuremman tarkastelun alla suomessa.

Koska maidon laboratoriossa tarkasteltavat ominaisuudet, esimerkiksi utaretulehduksesta kertova valkosolupitoisuus, ovat rajoiltaan huomattavasti höllempiä esimerkiksi saksassa, voidaan siellä lypsää ja elättää "vähän sairaita" eläimiä ilman sen kummempa huomiota. Eli eläintä joka ei pinnalle päin näytä sairaalta, vaan tuntee kipua ainoastaan tulehtuneessa utareessaan. Suomessa tällainen eläin on heti hoidon kohteena, koska sen lypsämä epäkurantti maito ei kelpaa meijeriin ja pilaa pahimmillaan koko tilasäiliöllisen. Hoidolla tarkoitan tihennettyä lypsyä, pehmustettua makuukarsinaa, homeopaattisia, jopa ab-kuuria jos muu ei tepsi, ab-kuureilla on toki ne rajansa lehmän elämässä.

Jos meillä olisi käytössä samat, höllemmät maidon laatuvaatimukset kuin muualla euroopassa (ainoastaan Norjassa on samat) olisi suomessakin huomattavasti enemmän kroonisesti sairaita lehmiä, koska niiden maito kelpaisi meijeriin. Ei niissäkään jäämiä ole, uskon ja luotan siihen että esim. saksassakin on samat luomurehuvaatimukset kotieläimillä kuin suomessakin, mutta eläimet itsessään saavat olla hieman sairaampia kuin suomessa. Tämän ja ammattini vuoksi (luonnollisesti) meillä syödään suomalaisia luomutuotteita, varsinkin eläintuotteita.

Kommentoi

Ladataan...