Minä ja Broadway

Ladataan...
Isyyspakkaus

Minulla on salattu musikaalihistoria. Olen sekä esiintynyt teatterin lavalla että nähnyt epätavallisen paljon musikaaleja. Joskus kuvittelin, että voisin tehdä musiikkiteatteria työkseni, kunnes ymmärsin, ettei se ole Suomessa kovinkaan realistinen urahaave.

Kun pääsen Broadwaylle tai Lontoon West Endiin, voisin käydä joka ilta teatterissa ja lähteä onnellisena kotiin, vaikken ehtisi tehdä matkan aikana mitään muuta.

Broadwayllä kävin ensimmäisen kerran vuonna 1990 katsomassa Catsin. Se oli tappavan tylsä, ja nukuin puolet esityksestä. Muutama vuosi myöhemmin näin Les Misérablesin, enkä ymmärtänyt juonesta tai tapahtumista mitään. Sittemmin kokemukset ovat parantuneet.

Tähän mennessä näkemistäni Broadway-musikaaleista parhaat ovat

1. Wicked

Päätyäkseen katsomaan Wickediä, on päästävä ensin yli siitä, että tarina kertoo noidista. Tarina on kuitenkin monitasoinen ja musiikki huippua.

2. The Phantom of the Opera

Yksi klassisimmista musikaaleista, joka on pyörinyt Broadwayllakin jo 25 vuotta. Hieno, hieno.

3. The Lion King

Kyllä, laulavat leijonat ja tanssivat pahkasiat voivat lämmittää myös aikuisen miehen sydämen. Toteutukseltaan uskomattoman hieno ja kekseliäs. Afrikan eläimet ja Elton Johnin upea musiikki.

4. The Beauty and the Beast

Toinen valkokankaalta näyttämölle siirretty Disney-tarina, Kaunotar ja Hirviö, häikäisi musiikillaan, lavastuksellaan ja erikoistehosteillaan.

5. Mamma Mia

Suhtauduin Mamma Miaan ensin hyvin epäilevästi, mutta onhan ABBA:n musiikki aika mukaansatempaavaa, ja show oli yksinkertaisesti älyttömän hauska.

Myös The Sound of Music ja Evita ovat suosikkejani, mutta niitä en ole nähnyt kuin Suomessa. Myöskään West Side Storystä en ole nähnyt kuin suomalaisen version.

Jersey Boys, American Idiot ja Billy Elliott olivat niin sanotusti ihan OK. Chicagoa en ole halunnut käydä katsomassa, sillä en pitänyt elokuvasta erityisemmin.

No nyt saa nähdä, mitä tapahtuu TOP 5 -listalleni:

Menen tänään katsomaan kohutun ja haukutun Spider-man: Turn off the Darkin ja huomenna ylistetyn The Book of Mormonin. Ensimmäiseen sain liput puolen tunnin jonotuksella Times Squaren TKTS:stä puoleen hintaan (n. 80 dollaria). Toinen taas pyörii täysille katsomoille, ja huonommistakin paikoista piti pulittaa palvelumaksuineen 160 dollaria. Paremmat paikat olisivat maksaneet vielä satasen enemmän.

Share

Kommentit

KeepOnSmiling (Ei varmistettu)

Kävin katsomassa Spidermanin New Yorkissa viime tammikuussa ja se oli mielestäni mahtava! Olen myös musikaalien suurkuluttaja ja tämä nousi ehdottomasti kaikkien aikojen TOP3-listalle!

Mä olen nähnyt Oopperan kummituksen kaksi kertaa Lontoossa ja voin kyllä suositella kaikille. En tiennyt että teatterin lavalle voi saada aikaiseksi jotain niin uskomatonta :D  siinä sukeltaa sisälle ihan toiseen maailmaan. Ja se musiikki, huh!

Hemppis (Ei varmistettu)

Hyviä valintoja! Suosittelen myös kovasti Once musikaalia. Se on tosi erilainen, ei tehosteita, mutta loistavat näyttelijät ja upea musiikki! Ainakin pari kuukautta sitten liputkin sai halvalla, kun meni aamulla suoraan teatterilta ostamaan. Siinä olis teille sopiva aamuretki :)

MirvaK

Lontoossa käyty katsomassa Grease ja Mamma Mia. Molemmat nähty myös Hartwall-areenalla, mutta olisi tunnelma jotain ihan muuta tuolla Lontoossa. Uudestaan vain haluaisi sinne. Ja New York olisi varmaan vielä mahtavempi kokemus. Ensimmäin Lontoon reissu meillä oli vain musikaalia varten.

Suklaamuffinssi

Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitäsi Helsingin Kaupunginteatterin musikaaleista (mikäli olet niissäkin käynyt) verrattuna vastaaviin Broadway-tuotantoihin. Ainakin Kaunotar ja Hirviö sekä Wicked on lähivuosina esitetty myös Helsingissä. Itse olen nähnyt vain nämä suomalaiset versiot ja tykkäsin molemmista paljon. Itse olen nähnyt Lontoossa tuon Chicagon ja et mielestäni menettänyt mitään. Lontoossa on tullut nähtyä myös Lord of the Rings musikaaliversiona ja se oli kyllä aika katastrofi kun 3x3h elokuvaa on yritetty tiivistää kahden tunnin teatteriesitykseksi. Ei ollut hajuakaan missä kohtaa juonta milloinkin ollaan menossa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikä.. En tiennyt että Spiderman saatiin ikinä valmiiksi! :D Ajatuskin naurattaa. Mutta.. ehkä se on niin huono, että se on hyvä. Tai oikeasti vain hyvä?
Olisi kyllä varmaan pakko nähdä itse.

Tommi K
Isyyspakkaus

KeepOnSmiling: Olisin kyllä halunnut pitää siitä, mutta... No, kirjoittelen varmaan huomenna sekä siitä että tämän illan esityksestä enemmän.

Anna-Reetta: Harmi, että kokemus oli sellainen, mutta ehkäpä pääset katsomaan sen joskus toiste uudelleen.

kata_eric: Samaa mieltä. Pidin myös leffaversiosta.

Hemppis: Mä olen kyllä miettinyt sitä Onceakin, sillä pidin leffasta. Mietin vaan, että mitenköhän sellainen pieni tarina toimii musikaalina. Se on kyllä palkittu show sekin, eli pitää vielä harkita. Toinen mitä täällä hehkutetaan on Newsies. En tiedä, johtuuko se siitä, että show on oikeasti hyvä, vai että sen takana on Disney.

MirvaK: No mähän olen suuri Lontoo-fani, ja musikaalien suhteen on ihan sama käykö ne katsomassa siellä vai NYC:issä. Broadway ja Times Squaren ympäristö ovat kyllä Lontooseen verrattuna sykähdyttävämpi kokemus, sillä teatterit ovat keskittyneet pienemmälle alueelle, ja vilkkuvia valoja ja screenejä on joka puolella.

SuklaamuffinssiWicked oli Helsingissäkin todella hyvin tehty ja laulajat erinomaisia. On selvää, että jos NYC:issä yksi teatteri esittää vain yhtä näytelmää, ja Helsingissä lavasteet kerätään pois jokaisen näytöksen jälkeen, lavastus ei voi olla aivan samaa luokkaa. Ja pyörii täällä toki isommat rahat muutenkin. Silti Helsingin Wicked-produktion ei tarvitse häpeillä yhtään Gerschwin-teatterin produktioon verrattuna, sillä se oli tosi hyvä.

Evitaa en voi verrata muihin, mutta se oli myös todella hyvä, ja Vuokko Hovatta loisti pääosassa.

Kaunotar ja Hirviö oli myös hyvin toteutettu ja laulettu Helsingissä. Olin kuitenkin hämmentynyt, että puvustus ja maskit oli muutettu alkuperäisestä. Mielestäni yksi olenniaisista asioista The Beaty and the Beastissa oli juuri se, että se oli Disneyn Beaty and the Beast, ja hahmot näyttivät samalta kuin piirroselokuvassa. Näin se oli toteutettu myös NYC:issä ja Lontoossa. Helsingissä oli jostain syystä päädytty toisenlaiseen puvustukseen ja maskeihin.

Spring Awakening oli Helsingissä niin hirveää katsottavaa, että ei siitä sen enempää.

Joskus kauan sitten näin myös Miss Saigonin HKT:ssä. Toteutus oli hyvä, mutta itse show aika pateettinen.

Grease oli muistaakseni ihan OK, West Side Storyssä häiritsi, että osa lauluista laulettiin englanniksi, ja pääosanaisen aksentista johtuen aina ei tiennyt, millä kielellä parhaillaan lauletaan.

Mä kyllä tykkäsin myös The Lord of the Ringistä Lontoossa, vaikka onhan se aika älytöntä ahtaa kyseinen kirjajärkäle yhdeksi näytelmäksi. Ei siitä olisi kyllä mitään selvää saanut, jos ei olisi lukenut kirjaa ja/tai nähnyt elokuvia. Siitä huolimatta pidin siitä, mutta ehkä se johtui siitä, että odotuksetkaan eivät olleet korkealla ;)

Nasun nukkekoti

Minä olen nähnyt New Yorkissa Rentin, mutta se ei oikein sytyttänyt. Lontoossa olen nähnyt Phantom of the Operan, Les Miserables ja Mamma Mia. Upeita kaikki, mutta oopperan kummitus on suosikki. Nyt on liput varattuna Lontoon Wickediin maaliskuussa . Sitä ovat kaikki kehuneet. Pietarissa  90-luvullannähty Die Fledermaus oli myös aivan upea, musiikki oli niin kaunista, että tuli kyyneleet silmiin. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Minua kiinostaisi tietää, että oletko siis ammattimuusikko koulutukseltasi ja minkä koulutuksen olet käynyt, jos olet? :) -Utelias

Tommi K
Isyyspakkaus

Heh, en ole ammattimuusikko, mutta olen kyllä tehnyt harrastusmielessä musiikkiopintoja ala-asteiästä ihan viime vuosiin asti: ensin klassista pianoa ja myöhemmin trumpettia, rock-jazz-pianoa, rock-jazz-laulua, yhtyelaulua ja klassista laulua. Olen myös käynyt peruskouluni musiikkiluokalla.

-Katja (Ei varmistettu) http://tastethesun.blogspot.com

Hei,

Olen nähnyt seuraavat musikaalit ja esitykset: Memphis, Nice Work if You Can Get It, Glengarry Glenn Ross ja Cat of a Hot Tin Roofin.

Odotan mielenkiinnolla kertomustasi The Book of Mormonista. NYCin reissullamme parisen viikkoa sitten kävimme usein katsomassa Times Squaren lipunmyynnissä josko olisi ollut lippuja juuri tuohon - ei ollut, ei ollut netissäkään, todella suosittu siis.

Maaliskuussa yhdelle Broadwayn lavoista astuu ensimmäistä kertaa Tom Hanks, mieleni tekisi ihan kamalasti mennä katsomaan.

Jetlag on jotakin ihan kamalaa. Toivottavasti tokenette siitä hyvin palatessanne suomeen. Itse nukuin palattuani iltaisin "pieniä" kolmen tunnin päiväunia, iltaisin sammuin kuin lyhty (silti) jo klo 21 sänkyyn ja heräilin pirteänä aamuneljältä... tsiisus.

Kommentoi

Ladataan...