Miten teillä nukutaan?

Isyyspakkaus

Ai että miten väsyneitä pienen vauvan vanhemmat ovatkaan?

No aivan rehellisesti sanottuna olenhan minä aina arkisin vähän väsynyt, mutta se johtuu puhtaasti siitä, etten osaa itse mennä nukkumaan tarpeeksi ajoissa ja nukun myös kesäloman jäljiltä edelleen vähän huonosti.

Vauva sen sijaan nukkuu hyvin ja rauhallisesti.

Varsinkin ennen ensimmäistä lasta oletus oli, että lapsen syntymän jälkeen emme nukkuisi ainakaan puoleen vuoteen kunnolla emmekä muistaisi lapsen ensimmäisestä vuodesta myöhemmin mitään. Toisin kävi, ja tyttö osoittautui hyväksi nukkujaksi.

Toisen lapsen myötä meidän olisi kai pitänyt muuttua tähän mennessä jo zombeiksi, ja olisihan väsymyksen määrä ollut aika herkullinen aihe, jolla vitsailla myös blogissa, mutta ei. Poika näyttää vähintään yhtä hyväuniselta kuin siskonsa.

Kaikki sympatiat niiden vauvojen vanhemmille, jotka joutuvat valvomaan yöt tai nukkumaan vuoroissa Peltorit korvilla. En voi kuitenkaan tarjota tämän enempää vertaistukea. Meidän vauvamme kun herää vain kerran yössä syömään ja muuten nukkuu pääsääntöisesti hyvin sikeästi ja rauhallisesti meidän välissämme. Muutamana yönä on ollut jotain vatsanväännekähinää, mutta vastaavasti jonain yönä hän on saattanut nukkua jopa seitsemän tuntia putkeen.

Rouva pelkää, että manaan tällä postauksella esiin jonkin demonin, ja joku varmaan haluaa kommentoida, että "odottakaapas vaan, kun...", mutta onhan sekin aivan mahdollista, että kaikki meneekin hyvin. Eiköhän tämän pojan takia menetetty jo tarpeeksi monet yöunet syntymän jälkeisinä viikkoina.

Tuntuu, että vanhemmuuteen liittyvissä keskusteluissa korostuvat ne huonot kokemukset, koliikit ja yövalvomiset (ks. myös hannag.fi), mutta johtuuko se sitten siitä, että hyvin nukkuvien vauvojen vanhemmat ovat mieluummin osallistumatta keskusteluun?

Siksi minua kiinnostaisikin tietää, millaisia yöunikokemuksia teillä muilla vanhemmilla on? Nukkuiko/nukkuuko vauva hyvin vai huutaako yöt? Ja tapahtuiko yöunissa jossain vaiheessa muutosta huonompaan tai parempaan?

Share

Kommentit

Karuselli

Meillä on ollut kolme erilaista nukkujaa:

- Yksi ihan ok, jolla kyllä oli pienenä vaikeuksia saada unenpäästä kiinni, mutta joka sitten nukahdettuaan pysyi unessa todella pitkiä pätkiä jo vauvana. Ihmettelimme ja ihastelimme seitsemän tunnin unipätkiä.
- Yksi erittäin hyvin nukkuva; hänestä huomasi jo vauvana, että tämä lapsi tietää, miten nukahdetaan ja, mikä tärkeintä, miten uneen pääsee uudestaan, jos sieltä herää kesken kaiken. Hän on myös ainoa, joka ei ole koskaan harrastanut turkasen aikaisia aamuheräämisiä.
- Yksi, joka valvotti kolme ekaa vuottaan. Olin hyvin lähellä sairastumista ja sekoamispistettä sen väsymyksen vuoksi. Hän sinänsä osasi kyllä nukahtaa ja simahti poikkeuksetta aina nopeasti. Ongelmana oli, ettei hän PYSYNYT unessa. Oli rankkaa.

Nukkumaanmenorutiinit meillä on ollut kaikilla lapsilla aina samat - sillä erotuksella, että tuota extrahyvää nukkujaamme en juuri koskaan ihan pikkuvauva-ajan jälkeen nukuttanut rinnalle, vaan pyrin nostamaan aina hereillä sänkyyn. Häntä myös nukutettiin kaikkein vähiten vieressä. Ja isompanakin häntä kannustettiin nukahtamaan ilman vieressä olevaa vanhempaa. Mutta luulen, että hän olisi hyvä nukkuja joka tapauksessa. Kun taas tuo meidän heikoin nukkujamme oli mitä oli, vaikka teimme mitä. Vauvat ja lapset ovat erilaisia. Jonkin verran vanhemmatkin voivat nukkumisrutiineihin ym. vaikuttaa, mutta paljon on kyse ihan tuuripelistä.

Ja kyllä meillä noilla hyvilläkin nukkujilla oli vauvoina ja taaperoina omat hankalat kautensa. Ne vain jäivät lyhkäisiksi, eivätkä olleet samalla tavalla epätoivoisia kuin tuon heikoimman nukkujan kanssa.

No, tänä päivänä kaikki kolme nukkuvat kuin tukit. Arkiaamuisin saa herätellä oikein olantakaa, että ehtivät ajoissa kouluun ja päiväkotiin.

Tosi kiva kuulla, että teidän poikakin on hyvä nukkuja, Tommi. Hän saattaa hyvinkin myös pysyä sellaisena.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kyllä, tuo on hyvä muistaa, että lasten nukkumiset tai nukkumattomuudet eivät monestikaan johdu vanhemmista ja siitä ovatko he tehneet jotain oikein tai väärin. Itse en ota ainakaan mitään kredittejä itselleni siitä, että lapset sattuvat nukkumaan hyvin. Olimme kuulemma molemmat Rouvan kanssa samanlaisia pienenä, joten ehkä siellä geeniperimässä on sitten vähemmän taipumusta vatsavaivoihin tms.

Yksi juttu huomattiin kuitenkin silloin neljä vuotta sitten, ja se oli se, että joskus puolen vuoden iässä tyttö alkoi olemaan sen verran levoton - siis hän nukkui hyvin mutta kääntyili paljon - että perhepedissä nukkuminen alkoi käydä hermoille.Kun siirsimme hänet omaan sänkyyn ja vieroitimme yösyömisistä, kaikki alkoivat nukkua todella hyvin. Sen olisi voinut tehdä jo aiemmin.

Lydas (Ei varmistettu) Http://gravid-raskaana.blogspot.com

Mä olen vain todennut sen mitä vaimosikin pelkäsi: kenen lapsensa unia hehkuttaa, se lapsensa unet menettää. Ja ken lapsensa unista valittaa, se lapsensa unet palauttaa ;) eli melkein aina kun uskaltautuu sanomaan tästä asiasta ääneen blogissa, kaikki muuttuu 180 astetta!

Tommi K
Isyyspakkaus

Ha! Mä päätin, etten ole tämän suhteen taikauskoinen :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä kaksi lasta ja molemmat olleet ja ovat erittäin hyviä nukkujia vauvasta saakka. Mitään muutoksia ei ole tullut vuosien mittaan. Esikoisen kanssa oli pari vatsanvääntöyötä joskus 3 kk kohdalla. Kuopuksen kanssa on valvottu yhtenä yönä, kun hän oli noin 2-vuotias ja oksennustaudissa. Muuten on nukuttu ja myös päiväunet ovat olleet laadukkaita, ei mitään 15 min välein pomppimista. Ovat nukkuneet hyvin meidän välissä, sivuvaunupinniksessä, pinniksessä samassa huoneessa, omassa sängyssä omassa huoneessa, mummolassa, hotellissa, leireillä jne. Hirveästi ei viitsinyt näistä unenlahjoista vauva-aikoina toisille hehkuttaa, kun toisilla on niin paljon vaikeampaa. Se otetaan leuhkimisena ja valehteluna tosi helposti.

Tommi K
Isyyspakkaus

Meillä ainoastaan päiväunien kanssa oli vaikeuksia. Tyttö ei olisi millään nukkunut, vaikka oli selvästi väsynyt. Neuvolassa sanottiin vain että "teillä on virkeä vauva" ja että "ei lasta voi pakottaa nukkumaan". Sitten jossain vaiheessa päätimme, että kyllä voi. Muutamana päivänä hän taisi itkeä itsensä uneen omassa sängyssään ja sen jälkeen alkoi todella nukkua kahdet päiväunet päivässä.

MiiaK (Ei varmistettu)

Hei hienoa, että poika nukkuu hyvin yönsä ja saatte itse nukuttua! :)

Meillä syntyi kolme vuotta sitten hyvä yönukkuja, joka tuntui oppivan nukkumisen taidon perhepedissä. Osansa on varmasti ollut sillä, että nukumme mieheni kanssa molemmat syvää unta ja emme ihan helposti herää kesken unen. Sen takia maitobaari olikin koko yön auki ja vaihdoin vain välillä kylkeä, koska tiesin, että en pysyisi hereillä, jos yrittäisin yöaikaan imettää istualtaan. Testasin kerran ja silloin meinasin tiputtaa vauvan lattialle, kun aloin torkkumaan kesken imetyshetken. Huh.

Ainoat yökäninät ja levottomat yöt olivat silloin, kun hampaita oli tulossa tai vauva oli muuten vain kipeä. Meidän tapauksessa onneksi hyvin harvoin.

Nukkumiseen liittyen haastetta on tuonnut ainoastaan nukahtaminen ja sitä se on edelleen. Lapseltani puuttuu off-nappula, jolloin väsyneenä nukahtaisi itsekseen. Sen sijaan, jos ei aikuinen ole tarkkana ja herkkänä pienille väsymyksestä kertoville merkeille, lapsi menee yliväsymyksen tilaan, jolloin nukahtamisesta ei ole tietoakaan. Silloin hän huutaa väsymystään kurkkusuorana ja rauhoittuminen kestää hyvin pitkään. Tähän ratkaisu löytyi kellontarkasta päivärytmistä, jossa ollaan lapsen kasvaessa voitu jo hyvin joustaa. Päiväuniongelmat ovatkin toinen juttu, mutta niistä en viitsi tätä mainintaa enempää kirjoittaa.

Kuvailivat Kättärillä tyttöämme virkeäksi vauvaksi ja tämä kuvaus pitää edelleen paikkansa :)

svs (Ei varmistettu)

Ah! Kuulostaa tutulta tapaukselta! Kättärillä sanoivat, että jänteävä ja tarkkaavainen. Vauvana yöt nukkui hyvin (lukuunottamatta 3-4kk hassua jaksoa ja 8-10kk outoa jaksoa) puoliksi perhepedissä, yösyötö hoidettiin torkutellen (toisinaan lapsi äidin tissi tyynynään) ja nukkuu yöt edelleen hyvin. Nukahtaa helposti. Valvoo vain, jos hampaiden teko kiusaa tai on tulossa kipeäksi. Mutta päiväunet. Ei kai nyt päivällä pitkiä unia nukuta, kun yöllä nukutaan ja päivällä - voi vinha, miten siistiä kun on muita ihmisiä ja tekemistä ja värejä ja valoja jajaja... Ja koska esikoinen on kyseessä, sitä vaan miettii, että mikä sillä on kun se ei nuku 2-3 tunnin päiväunia missä vaan ja koska vaan. Pitäisi muistaa, että 10-11h katkottomat yöunet on ihan plussaa nekin.

Tommi K
Isyyspakkaus

10 - 11 h katkotonta unta on kyllä aivan mahtavaa! Mekin ollaan tässä nyt mietitty, että poika voisi nukkua vähän enemmän päivisin, hän kun vaatii seuraa niin paljon, mutta mieluummin kuitenkin niin, että yöt ovat rauhallisia.

Tommi K
Isyyspakkaus

Voi kun itsekin olisi niin syväuninen... Mähän herään pienestäkin äänestä, joten olen ollut sitten automaattisesti myös se, joka nousee aina ylös, kun tyttö äännähtää. 

Stea (Ei varmistettu)

Kiva, että teillä saadaan nukuttua. Meilläkin on ollut 2 hyvin nukkuvaa vauvaa. On niin paljon huonosti nukkuvia vauvoja ettei ole oikein "kehdannut" kertoa omistaan.

Tyttö syntyi pienipainoisena ja ennenaikaisena, joten häntä heräteltiin ensimmäiset pari viikkoa keskellä yötä syömään. Sen jälkeen hän selvisi 1-2 yöheräämisellä. Kun muutettiin uuteen asuntoon hänen ollessa n. 3 kk, hän alkoi nukkua jopa 9-10 tunnin pätkiä ja puolivuotiaana jo melkein kellon ympäri. Edelleen 8-vuotiaana on hyvä nukkuja, joka nukahtaa parissa minuutissa ja nukkuu ainakin 10 tuntia.

Poika puolestaan söi 1-2 kertaa yössä, kunnes 4 kuukauden iässä nukkui yönsä heräämättä. Hän oppi aika pienenä kävelemään ja siitä seurasi n. 3 kuukauden jakso, jolloin vaati rauhoittelua kerran yössä. Tätä jatkui kunnes palasin töihin ja isä jäi kotiin. Yöheräämiset loppuivat kuin taikaiskusta sinä yönä, kun tehtiin "vuoronvaihto". Vähänkö ärsytti. :) Poika on nyt 6-v ja nukkuu edelleen hyvin, kunhan saa unen päästä kiinni vähintään puolen tunnin pyörimisen jälkeen.

Tommi K
Isyyspakkaus

Hyvältä kuulostaa. Meidän tyttö ei onneksi koskaan alkanut vaeltelemaan, ja hän on nukkunut vain ja ainoastaan omassa sängyssään siitä asti, kun alkoi siellä ylipäänsä nukkua.

Kristaliina
Puutalobaby

Meillähän siis EI nukuttu pariin eka vuoteen - hehee kuten varmaan on käynyt blogista useaan otteeseen erittäin selväksi :) Nykyään tietysti tilanne on valovuosia esimerkiksi vuoden takaista parempi.

Mutta  tuohon, että miksi hyvinnukkuvien lasten tarinoita kuulee harvemmin - mä luulen, että se on ehkä jonkinlaista huomaavaisuutta sitä kohtaan, että täällä joukossamme kulkee näitä väsymyszombieita. Eli jos joku kertoo "graa mä en ole nukkunut vuoteen", siihen on varmaan vähän vaikea löytää kohteliasta muotoilua kertoa, että "meillä itse asiassa nukutaan tosi hyvin". Vaikka eihän se niin mene, että toisen perheen hyvät unet ovat toisen perheen unista pois! Tai ainakin itse olen vaan perinpohjin vilpittömän iloinen, kun kuulen hyvinnukkujista - että IHANAA, kun jollain menee tuollainen tosi voimakkaasti hyvinvointiin vaikuttava asia noin hyvin! Sama koskee myös kaikkia muitakin lapsiperhe-elämän juttuja; toisen perheen hyvät/helpot kokemukset ossain asiassa eivät ole toisilta pois. Mä itse oon sitä mieltä, että niitä positiivisia kokemuksiakin (aiheesta kuin aiheesta) tarvitaan! Ja myös negatiivisia - mutta ei pelottelevaan sävyyn. Elämän koko kirjo <3

Ihana tyynenrauhallinen unikuva!

Tommi K
Isyyspakkaus

Kiitos! Joo, onneksi teilläkin on tilanne jo parantunut :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Minä en oikein ikinä oo uskaltanu näissä keskusteluissa kertoa, että meillä on nukuttu hyvin - nyt nimettömänä sen uskallan sanoa :D

Esikoinen nukkui alusta asti hyvin: koliikki-itkut tulivat aina päivisin ja iltaisin ennen nukkumaanmenoaikaa. 4-11-kuisena hän heräili enemmän, mutta silloinkin hän nukahti aina helposti uudestaan. Päiväunien kanssa taisteltiin hänen kanssaan siihen asti, että hän 7-kuisena alkoi nukkumaan yhdet pitkät unet, sitä ennen nukkui vaan vartin torkkuja.

Kuopus taas yövieroitti itsensä 2-kuisena ja on nyt tasan vuoden ajan nukkunut 19.30-08.30 JOKA YÖ.
Mietin pitkään, olisiko häntä pitänyt herätellä syömään öisin, muttei neuvolastakaan keksitty syytä moiseen joten annoin pojan nukkua :D

Kiva kun muillakin menee unien osalta hyvin. Tuntuu että iloisista asioista on vaikeampi puhua kuin hankalista.

TiaB (Ei varmistettu)

joo, sama taalla. tytto nukku 3kk ikasesta melkein joka yo 9 - 6. En uskaltanu vauvaryhmissa sanoo tata aaneen koska ajattelin etta mut lynkattais. oli sen verran vasyneita naisia joukossa etta olin vaan hiljaa ja join kahvia kun muka oli itella vasy. en tieda olisko kukaan mua edes uskonu.

Tommi K
Isyyspakkaus

Heh, hieno homma :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Wau, tosi hienoa! Meillä tyttö nukkui 13 tunnin yöunia joskus sen jälkeen, kun hänet vieroitettiin yösyömisestä, ja se tuntui silloin uskomattomalta. Nykyisin hänen yöunensa ovat 9 - 9,5 tunnin luokkaa. Päiväunista on luovuttu myös päiväkodissa.

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Meidän parin kuukauden päästä 5-vuotias herää edelleen pääsääntöisesti kerran yössä, välillä useamminkin. On ollut kausia ja vähän pidempiäkin kausia toki että on nukkunut kunnolla, mutta aina palataan siihen että joskus 3-5 välillä saa jompikumpi käydä viemässä takaisin omaan sänkyyn. Ja sitten on toisesta ääripäästä kausia jolloin vanhemmat (no, minä, koska miehellä on paremmat unenlahjat eikä joka kyljenkääntelyyn herää) valvoo lähes läpi yön kun toinen puhuu unissaan, käy vessassa, näkee painajaisia, tulee viereen jne.

Tämä vauvavauvanen, 9,5kk, puolestaan ei aluksi nukkunut yhtään, sitten nukkui tosi hyvin ja sitten taas lopetti koko turhan touhun ja heräsi alle tunnin välein joka hele-vetin yö ja vain tissi kelpasi. Jouduttiin pitämään sydäntäraastava unikoulu, koska muuten mun elämä oli sellaista horroria että fiuuuuuu. Täytyy sanoa että sen  vanhemman lapsen 2-3 päivää viikossa hoidossaolo todennäköisesti pelasti minut joltain... joltain. Onneksi jäi testaamatta että miltä.

Tällä hetkellä meillä nukutaan ihan ookoo. Silleen ettei päivät ole enää pelkkää selviytymistä. Ja silleen että jaksaa herätä aamusalille, se on aika hyvä mittari :) (Tietty nyt viimeiset kolme yötä on valvottu kun vauva on kuumeessa, mutta normitilassa.)

Mä luulen ettei niistä hyvistä kokemuksista juuri kerrota juurikin siksi, että jos joku uskaltaa sanoa että väsyttää ns. vitusti, niin ei siihen oikein kehtaa mennä sanoon että no minua itseasiassa ei. Ja siis kyllä itse myönnän, että pahimpina sumukausina on todella tiukassa ettei tule sanottua todella rumasti jos joku mun mielestä "vähemmän väsynyt" (yleensä lapseton) valittelee väsymystä. Tyhmää, turhaa ja idioottimaista, kyllä ehdottomasti! Mutta ei sellaisessa horteessa tule ajateltua mitään muuta kuin sitä, että voi kun saisi viikonlopun nukkua putkeen yksin. Tai edes yön. Tai edes puoli yötä. No jos kolme tuntia... ja siis kyllä minä ainakin avoimesti myönnän että oon vähän katkera siitä että mun raskausajat ja vauvavuodet on menneet miten on menneet. Ei tietenkään se ole multa pois jos ja kun aika monella on helpompaa, mutta ei se sitä korjaa että esim. nyt meillä aloittaa se 9,5kk maanantaina hoidon. Jos olisi ollut helpompi vauvavuosi niin tuskin aloittaisi. Tai sitä että mun unelma isosta perheestä on kuopattu jo ajat sitten.

Mutta siis - nyt kun ei väsytä ihan sairaasti :) - ihanaa kun teillä nukutaan hyvin, ja toivottavasti nukutaan jatkossakin. On varmasti oikeasti aika ihanaa että sana "vauvavuosi" tuo mieleen muutakin kuin ajatuksen HYISSSSSEIENÄÄIKINÄ.

Tommi K
Isyyspakkaus

Huh, kuulostaa rankalta. Onneksi olette selvinneet siitä.

.sari.
O D O T U S

Samanlaisia ajatuksia täällä, meillä 2,5kk tyttö ja toistaiseksi yöt menneet todella hyvin. Aluksi vauva heräili 2-3 kertaa yössä, mutta nyt hän herää yleensä vain kerran ja nukkuu hyvin levollisesti. Kirjoitin omaan blogiin myös ajatuksia tästä samasta aiheesta. Luulen, että tuo on tosiaan totta, että mieluummin jaetaan niitä kauhutarinoita kuin kokemuksia hyvin nukkuvista vauvoista. Välillä tuntuu, että ei kuulu toisten äitien "joukkoon", kun suurin osa valittelee jäätävää väsymystä ja kahden tunnin syöttövälejä öisin. Siksi en ole kovin herkästi nostanut meidän tytön hyviä unenlahjoja keskustelussa esiin :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Hienoa, kiva kuulla!

AdaT (Ei varmistettu)

Meillä poika nukkui heti sairaalasta kotiinpäästyä yöt ja päivät erittäin hyvin, 2 kk eteenpäin 7-8 h putkeen. Kun oppi liikkumaan itsenäisesti (6-7 kk) alkoivat hankaluudet ja joitakin viikkoja hyppäsimme jatkuvasti hänen huoneessaan. Olin jotenkin päättänyt, että lapsen pitää nukkua yö omassa sängyssä ja tämän päätöksen vuoksi sitten kaikki olivat pahantuulisia ja huonosti nukkuneita. Lopulta päädyimme ottamaan poitsun väliimme nukkumaan ja siitä alkoivat paremmat yöt. Nyt 1 v 4 kk nukahtaa syliin illalla ja siitä siirretään omaan sänkyyn, välillä vetelee sikeitä klo 7 saakka omassa sängyssä ja välillä tulee aamuyöstä meidän väliin, johon pääsee aina halutessaan. Olen huomannut, että hän kaipaa tosi paljon sylissä oloa ja läheisyyttä, joten jälkikäteen ajateltuna oli typerää, että pidin niin tiukasti kiinni omassa sängyssä nukkumisesta ja sinne itse nukahtamisesta. Syitä siihen oli monia, mutta loppujen lopuksi meillä .on kaikille ollut helpointa mennä lapsen ehdoilla.

Tommi K
Isyyspakkaus

Meillä kyllä tämä "perhepeti" on toiminut tosi hyvin. Poika saattaa olla rauhaton ennen kuin tulemme hänen viereensä, mutta hän rauhoittuu heti, kun kuulee meidän hengityksemme. Sitten kun hän alkaa kääntyilemään ja heilumaan muutenkin enemmän, on oman sängyn aika.

Tilde (Ei varmistettu)

Meillä esikoinen oli huono nukkuja. Ekan vuoden aikana nukkui pisimmillään 2h yhtäjaksoisesti, ja oli kuukausien pätkiä, jolloin vauva heräsi 45 minuutin välein läpi yön. Unet parani hiljalleen, ja nyt 2,5-vuotiaana nukkuu pääsääntöisesti 11h yöunet, kunhan ei nuku päikkäreitä. Ne sotkee yöt pahasti. Toinen lapsi on toistaiseksi ollut parempi nukkuja, herää 2-5 kertaa yössä ja nukahtaa yleensä hyvin syönnin jälkeen. Ikää nyt 9kk. Itse olen tainnut nukkua kokonaisen yön viimeksi loppuvuonna 2013. Kaippa tätä jaksaa. Silloin, kun esikoisen valvomisrumba oli pahimmillaan, en kyllä halunnut kuulla kenenkään hyväunisesta vauvasta. Se oma väsymys oli niin kokonaisvaltaista, etten osannut iloita muiden puolesta. Nyt ei muiden nukkumiset mene samalla lailla tunteisiin, kun oma tilanne on ihan ookoo.

Tommi K
Isyyspakkaus

Aikamoista. Kaverit ovat myös kertoneet, miten lapset ovat vaatineet jatkuvaa kanniskelua yöstä toiseen. Ei sitä voi ymmärtää, kun ei ole itse kokenut.

Karuselli

Vauvojen ja taaperoiden unista vielä sen verran, että usein ja monilla tuntuu ikävaihe 6-12 kk olevan se haastavin unien suhteen. Eikä ihme, kun ottaa huomioon, että siihen väliin sattuvat usein vauvan liikkeellelähtö, eroahdistuskausi, hampaiden tulot ja monen, monen uuden asian opettelu. Moni myös lopettelee / yrittää lopetella yösyötöt tuossa välissä ja sekin sekoittaa pakkaa.

Meilläkin tuo on ollut 2/3:lla lapsista levotonta aikaa. (Yksi alkoi nukkua 6-kuisesta eteenpäin kutakuinkin kokonaisia öitä.) Mutta uuvuttavinta oli minusta silti se valvominen ja yöheräily, mikä tapahtui lapsen täytettyä vuoden. Siinä vaiheessa eivät imetyshormonit enää dempanneet väsymystä, univelkaa alkoi olla kasassa jo melkoisesti ja TUNTUI siltä, että vuoden ikään mennessä olisi pitänyt helpottaa. Siksi olikin aika epäuskoinen olo, kun heräilyä itse asiassa tämän yhden lapsen kohdalla jatkui vielä pari vuotta...

Rankka väsymys todella menee tunteisiin. Silti on hienoa kuulla myös hyvin nukkuvista vauveleista, ja tosiaan, onhan meille itsellemmekin myös sitä osastoa myöhemmin sattunut, onneksi. Oli aika ihmeellistä saada kokea myös sellainen vauvavuosi, joka EI mennyt silkassa sumussa.

Tommi K
Isyyspakkaus

Heh, mä olen jotenkin aivan onnellisesti unohtanut, millaista tytön kanssa oli, kun hän täytti vuoden... Pitää varmaan lukea blogista, olenko kirjoittanut jotain unista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Meidän esikoinen oli päivisin itkuinen vauva ja öisin heräili tunnin parin välein ensimmäisen vuotensa. Öisin ei onneksi itkenyt mutta heräsi ja halusi maitoa ja sitten nukahti. Meni ihan ok koska oli vain yksi vauva hoidettavana ja kuitenkin sai nukkua (vaikkakin pätkissä).

Pienempi lapsi taas on aina nukkunut tosi hyvin sekä päivällä että yöllä. Hänkin itki iltaisin koliikkia pari tuntia ekat kuukaudet mutta itku loppui yleensä aika tarkasti klo 23 jonka jälkeen nukkui yhdellä tai kahdella herätyksellä aamuun saakka. Koliikki-itkukin ajoittui vain tuohon iltaan, päivisin oli tyytyväinen ja hyvin nukkuva. Jokaisella vauvalla on omat juttunsa :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Hienoa, että unta on kuitenkin saatu, vaikkakin pätkissä.

Neelalee (Ei varmistettu)

Meillä on kaksi lasta, 6-vuotias ja 4-vuotias. Molemmat ovat nukkuneet yönsä hyvin vauva-aikana ja sen jälkeenkin. Jotenkin on tuntunut, että tätä ei saisi sanoa ääneen, tilaa on vain niille, joilla on hirveä univelka. Välillä tuntuu, että meidän vanhemmuutta on väheksytty, kun emme ole uupuneet unettomuuteen. Että se olisi pakollinen kokemus tässä elämänvaiheessa. Molemmat nukkuivat ensimmäisen vuoden ajan perhepedissä ja söivät pari kertaa yössä. Missään vaiheessa emme olleet öiden vuoksi erityisen väsyneitä, vaan ihan omaa syytä se oli, jos valvoi pitkään. Hyvin on menneet yöt myös pikkulapsiaikana. Jompi kumpi saattaa tulla aamuyöstä viereen, mutta ei haittaa.

Tommi K
Isyyspakkaus

Hyvä hyvä! Sen vanhempien väsymysdiskurssi on aika vahva, mutta kyllä positiivisistakin asioista pitäisi saada puhua! Mutta ehkä tässä on vähän sitä samaa kuin lapsiasioissa muutenkin: äitiyttä käsitellään nykyisin tosin paljon ironian, sarkasmin ja vahemmuuden rankkuutta korostavien tekstien kautta, ja isän on ehkä jotenkin hyväksyttävämpää korostaa vanhemmuuden positiivista puolta ja iloisia asioita. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on kolme hyvinnukkuvaa lasta, ei niitä varmaan kolmea olisi jos kaksi ensimmäistä olisivat valvottaneet pari ekaa vuotta. Esikoinen nukkui yönsä kolmekuisena, kakkonen puolivuotiaasta ja kolmenenkin unikoulun tuloksena puolivuotiaasta. Ketään ei nukuteta (esikoista jossain vaiheessa kyllä), ei sitä oikein ehtisikään kolmen kanssa ja kaikki nukkuvat omissa huoneissaan.

Olen suunnattoman kiitollinen lasten unenlahjoista, itse olen nimittäin todella huono nukkuja. Kakkosen ja kolmosen välissä sain burn outin töissä ja kärsin karseasta unettomuudesta (saatoin valvoa koko yön ja aamulla piti lähteä töihin). Johtui puhtaasti työasioista, mutta kyllä vauva-ajan valvomisilla (2 lasta 2,5 vuodessa) oli osasyynsä. Koska kyllähän hyvinkin nukkuvat vauvat valvottavat ainakin alussa. Nykyään olen kiitollinen jokaisesta virkeästä aamusta, joita onneksi on jo monta viikossa.

Toivottavasti hyvä unimeininki jatkuu, uskon että lapsilla pätee samat hyvän unen säännöt kuin aikuisilla: iltarutiinit, samaan aikaan nukkumaan joka ilta, viileä pimeä ja hiljainen huone jne.

Tommi K
Isyyspakkaus

Heinoa, kiva kuulla!

Amaalia (Ei varmistettu)

Meilläkin on ollut (mun mielestä) kohtuu hyväunisia vauvoja ja varsinkin myöhemmin taaperoita. Kuopus nukkui alkuun myös hyvin aivan pienenä heräten 2-3 kertaa yössä (12 tunnin aikana). Rota rokotteen myötä alkoivat kovat vatsakivut joten sitten 1-3 kk vanhana nukuttiin huonosti. Kun tajusin alkaa imetysdieetille unet taas parani. Kunnes alkoi korvakierre alle vuoden vanhana. Silloinkin lapsi söi vielä 2-3 kertaa yössä ja äitiä vähän väsytti... Onneksi en aloittanut mitään unikoulua, sillä myöhemmin todettiin, että korvat ne oli kokoajan vaivanneet... No kun ne saatiin kuntoon niin 1 v 2 kk iästä lapsi on nukkunut 12-13 tunnin yöunet heräämättä. Että kyllä on mahtunut kaikenlaista vauvavuoteen. Itse olin liian väsynyt ja lempeä mihinkään huudatuksiin yöllä, siksipä lapsi sai rintaa aina kun halusi.

Esikoinen nukkui hyvin alusta asti, hän onkin ollut kokoajan tosi terve eikä mitään allergioita. Huonosti nukkuvien ja itkuisten vauvojen vanhemmille kehottaisin kyllä hakeutumaan kunnon lääkärille tai allergialääkärille. Neuvola ei ota kuuleviin korviinsa mitään valituksia itkuisesta vauvasta, mutta itse olen sitä mieltä, että jos lapsi on selvästi kipeä (=itkuinen) on siihen löydyttävä parannus!!

Tommi K
Isyyspakkaus

Pahaa se teki, mutta huudattamalla tyttökin vieroitettiin yösyötöistä. Siihen meni kaksi tai kolme yötä, ja sen jälkeen siirrytiin niihin 13 tunnin yöuniin.

Amaalia (Ei varmistettu)

Meilläkin on ollut (mun mielestä) kohtuu hyväunisia vauvoja ja varsinkin myöhemmin taaperoita. Kuopus nukkui alkuun myös hyvin aivan pienenä heräten 2-3 kertaa yössä (12 tunnin aikana). Rota rokotteen myötä alkoivat kovat vatsakivut joten sitten 1-3 kk vanhana nukuttiin huonosti. Kun tajusin alkaa imetysdieetille unet taas parani. Kunnes alkoi korvakierre alle vuoden vanhana. Silloinkin lapsi söi vielä 2-3 kertaa yössä ja äitiä vähän väsytti... Onneksi en aloittanut mitään unikoulua, sillä myöhemmin todettiin, että korvat ne oli kokoajan vaivanneet... No kun ne saatiin kuntoon niin 1 v 2 kk iästä lapsi on nukkunut 12-13 tunnin yöunet heräämättä. Että kyllä on mahtunut kaikenlaista vauvavuoteen. Itse olin liian väsynyt ja lempeä mihinkään huudatuksiin yöllä, siksipä lapsi sai rintaa aina kun halusi.

Esikoinen nukkui hyvin alusta asti, hän onkin ollut kokoajan tosi terve eikä mitään allergioita. Huonosti nukkuvien ja itkuisten vauvojen vanhemmille kehottaisin kyllä hakeutumaan kunnon lääkärille tai allergialääkärille. Neuvola ei ota kuuleviin korviinsa mitään valituksia itkuisesta vauvasta, mutta itse olen sitä mieltä, että jos lapsi on selvästi kipeä (=itkuinen) on siihen löydyttävä parannus!!

Sanniiiiii (Ei varmistettu)

Yksi lapsi, joka aloitti tänä vuonna jo koulun. Mutta muistan kyllä alkuajat: lapsi nukkui päivisin ihan liikaa, ja siksi yöt olivatkin katkonaisia alussa. Huusi iltaisin tuonne yhteen asti, sitten parin tunnin välein heräsi syömään. Onneksi nukahti aina heti. Tunsin itseni näin aamuvirkkuna ihmisenä todella laiskaksi, kun lojuin lapsenkanssa sängyssä aamuisin yhteentoista... aamuisin hän suostui nukkumaan. Lisäksi oli 3 kk koliikki... not nice. Meinasin melkein murhata itseni, niin väsynyt olin.

Täysimetin lasta puoli vuotta ja senkin jälkeen imetin vielä kunnes lapsi oli 1v ja 2 kk. Unet olivat (minulla!) katkonaisia lopussa, kun lapsi halusi aina havahtuessaan vähän maitoa... oli todella tyhmää että annoin hänen pitää minua tuttinaan. Kun vieroitin lapsen, hän nukkui kaikki yöt läpeensä, sellaisen 9 h putkeen.

En koskaan, koskaan enää haluaisi vauvaa. Ihan pelkästään sen unenpuutteen tuoman hulluuden tunteen vuoksi.

Tommi K
Isyyspakkaus

Voi että... Kuulostaa tosi rankalta tämäkin. Miksiköhän ihmiselämän alku onkin niin vaikeaa muihin eläimiin verrattuna..?

Minttumaria (Ei varmistettu)

Meidän esikoinen on nyt 10,5 kk ja on nukkunut nyt kuukauden unikoulun tuloksena hyvin. Ei huudatettu, vaan tehtiin lempeämpi versio unikoulusta. Se on kyllä ollut pelastus. Ensimmäiset kolme kuukautta vauva ei nukkunut kuin sylissä koliikkivaivojen takia. Huuto alkoi heti, kun vauvan laski sylistä pois. Meni useita vuorokausia, et sain nukuttua vain muutaman tunnin vuorokaudessa, sekin n. 45min pätkissä. 4kk jälkeen yöt helpottuivat, kun vauva oppi syömään sängyssä makuulla ja pystyin imettäessä itsekin lepäämään. Herätyksiä oli 2-4 yössä siihen asti, että tehtiin unikoulu ja opetettiin samalla nukkumaan omaan sänkyyn. Nyt on olo, kuin olisi saanut itsensä taas takaisin. Univelka painaa hieman edelleen, mutta nyt vauvan kanssa oleminen tuntuu valtaosan ajasta ihanalta. Onnea hyvin nukkuvasta vauvasta, pystytte varmasti nauttimaan vauvantuoksusta aivan eri tavalla, kun unettomuus ei ole ihanaa vauva-aikaa pilaamassa! :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Kiitos!

Susanna_Sayneverblog (Ei varmistettu) http://sayneverblog.blogspot.com

Meillä vanhemman pojan, nyt 2-vuotiaan leikki-ikäisen kanssa meni ensimmäinen seitsemän kuukautta aika pitkälti kyllä ohi muistista, sillä tyyppi heräili useaankin otteeseen syömään yön aikana ja koska syntyi keskosena jouduimme antamaan aina pullolla lisämaitoa sen lisäksi, että yritin epätoivoisesti imettää ensimmäiset kolme kuukautta. Kun jätkä lopetti 6kk iässä yösyömisen (kahden yön huutamisen jälkeen) ja muutti 7kk ikäisenä omaan huoneeseen koko perheen yöt paranivat merkittävästi. Onneksi tyyppi on ollut melko hyvä nukkuja siitä lähtien, sillä nyt kuopuksen synnyttyä 3 kuukautta sitten univelkaa on ruvennut taas kertymään. Pikkupoika kyllä menee hienosti samoihin aikoihin nukkumaan kuin isoveljensä, eli puoli kahdeksaan mennessä, ja ensimmäisen kerran herää syömäänkin normaalisti vasta yhden-kahden tienoilla. Useimmiten herätyksiä tulee kuitenkin ainakin kahdesti, toisinaan useammin, ja vaikka poika ei varsinaisesti heräisikään syömään tai itkemään, minä kyllä herään kaikkiin ääniin ynähdyksistä pieruihin. :D Aika heikkopäinen olo on välillä jos tyyppi on nukkunut äänekkäästi, sillä itse ei välttämättä ole saanut lainkaan pitkää unijaksoa, ja kun esikoisen kanssa sai aikoinaan jatkaa aamulla unia vauvan kanssa, nyt pitää nousta sen saman esikoisen kanssa aamupuuhiin vauvan vielä hyvässä lykyssä kääntäessä kylkeään, noin niin kuin sanoinkuvainnollisesti.

Ryhmäneuvolassa juuri vaahtosimme muiden äitien kanssa katkonaisista öistä, kitisevistä vauvoista ja typerästä imetyshypetyksestä. Viimeiseltä äidiltä kysyttäessä miten menee äiti vaikutti hieman nololta ja todisti, että jotkin sadut ovatkin totta: vauva nukkuu paljon, on pääasiassa erittäin tyytyväinen ja imetyskin on ihanaa. Ihana saada vertaistukea, mutta ihana myös kuulla, että toisilla menee hienosti! Vielä tähän mennessä en ole nähnyt arjen sankarin palkintoa jaettavan eniten kärsivälle äidille, joten tuskinpa siitä kannattaa silloin kilpaillakaan. :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Heh, se on hyvä pitää mielessä :)

Meillä nukuttiin alkuun hyvin, toki yöllä herättiin syömään aina kun tissihimo vauvalla yllätti. Perhepedissä tämäkin oli helppoa kun heitti rinnan suuhun ja jatkettiin molemmat unia. Muutos tuli kun lapsi oli 4kk:tta ja alkoi nukkumaan niin levottomasti, että siirryttiin sivuvaunu-ratkaisuun. Nykyisin 10kk:n ikäisen lapsen kanssa kaipaan näitä aikoja... Sivuvaunu muuttui pinnasängyksi kun 6kk:n ikäinen oppi konttaamaan ja seisomaan ja sivuvaunu olisi ollut vaarallinen. Vaiheita on siis ollut monia, välissä on nukuttu kokonaisia öitäkin n.1kk ja nyt taas isän palattua kesäloman jälkeen töihin valvotaan. Parhaimmillaan herätään 2kertaa tunnissa. Innolla odotan tilanteen tasaantumista ja sitä, että beibi muistaa taas kuinka nukutaan.

Tommi K
Isyyspakkaus

Sivuvaunu olisi kyllä kiva, mutta ei valitettavasti mahdu meidän minimakuuhuoneeseen sitten mitenkään...

KolmenÄiti (Ei varmistettu)

Meillä kolme lasta.
Ensimmäinen nukkui aika huonosti. Ei saanut unenpäästä kiinni ja heräili jonkun verran.
Toinen nukkui tosi hyvin. Ja ajattelimmekin tässä vaiheessa, että esikoisen kanssa se johtui siitä, että olimme itse ummikkoja.
Kolmas taas nukkui ihan ok ekat puoli vuotta (heräili jonkin verran), mutta puolenvuoden ikäisenä unohti, miten nukutaan, eikä enää nukkunut yli 45 minuuttia putkeen. Siinä oli jo tulla hulluksi ja ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli jopa itsetuhoisia ajatuksia. Sain mieheni soittamaan neuvolaan ja sieltä luvattiin apua. No, oli joulun aika, joten apua saataisiin aikaisintaan muutaman viikon päästä. Tammikuun alussa sairastuin influenssaan ja olin niin huonossa kunnossa, etten päässyt sängystä pariin päivään. Muut hoitivat kaikki kolme lasta ja mä nukuin 2 päivää putkeen. Sen jälkeen olo helpotti. Jälkikäteen olen miettinyt, onko pojalla voinut olla monta korvatulehdusta putkeen tmv., kun aina välillä sellainen todettiin lääkärissä, vaikkemme ole osanneet sitä epäillä.
Kaikki lapset ovat yksilöitä.
Meillä myös kaikki täysimetyksellä (eivät huolineet tuttipulloa), joten se saattaa vaikuttaa nukkumiseen.

Tommi K
Isyyspakkaus

Hienoa, että helpotti lopulta!

hannikka (Ei varmistettu)

Nyt 6-v on aina nukkunut hyvin: laitokselta kotiutuessa jo 5h yöllä putkeen, 2 kk iästä alkaen 7-8h pätkät ja puolen vuoden ikäisestä täysi kellonympärys unta. Vaistonvaraisesti taisimme kasvattaa beben :) Lapsi on aina nukkunut parhaiten omassa sängyssään ja omaan huoneeseenkin muutti omasta halustaan kertapäätöksellä 5-vuotiaana. Ei koskaan kömmi vanhempien sänkyyn kesken yötä (nukkuu tai osaa rauhoittaa itsensä herätessään). Kuumeen tunnistaa siitä, että herää ennen kuutta, muutoin aina nukkuu klo 8, vauvasta asti näin. Kovin paljon unta ei kuitenkaan tarvitse, päiväunet jätti jo 2-vuotiaana ja nyt 6-v nukkuu alle 10 h/vrk.

Tommi K
Isyyspakkaus

Hienoa!

PLLL (Ei varmistettu)

Joo samaa mieltä, enemmän ovat äänessä ne joilla on negatiivisia kokemuksia. Oli kysymys nukkumisesta tai mistä vaan. Mulla puolivuotias vauva joka nukkunut 1,5 kk ikäisestä sellaisia unia etten kertaakaan oman nukkumisaikani n 7 h herää hänen vuokseen kertaakaan. Muutenkin helppo vauva. Ja niinhän yleensä on että asiat on hyvin, enemmän sanansijaa daavat ne joilla ei ole. Ei lapsen saaminen ole kasapäin ongelmia. Se on positiivinen asia ja parasta mitä voi olla!

Pages

Kommentoi