Paluu tanssitunnille

Isyyspakkaus

Viime perjantain katastrofaalisen tanssikoulureissun jälkeen odotimme tämän viikon perjantaita jännittyneinä. Vielä aamulla tuntui, että on aivan fifty-sixty, meneekö tyttö tunnille vai ei.

Valmistelimme tyttöä pitkin viikko asiaan pohtimalla, miten hauskaa tanssitunnilla olikaan.

Mietimme hyvin kovaäänisesti, mihin menisimme pizzalle tunnin jälkeen.

Rouvalla oli tytölle uusi juomapullo, jonka hän sai ottaa tunnille mukaan.

Vielä perjantaiaamuna tavaroita pakatessamme laitoimme mukaan kassiin uudet ulkokengät, jotka voisimme laittaa sitten tunnin jälkeen jalkaan. Tyttö hihkui riemusta nähdessään uudet hienot talvisaappaansa.

Viikon aikana tytön aatokset vaihtelivat. Ensin hän tuntui odottavan tuntia kovasti ja puhui siitä useana päivänä, kunnes yhtäkkiä torstaina hän sanoikin sen jälleen: "Ei halua tanssitunnille."

Olimme jo päättäneet, että jos tunnista ei tulisi mitään, jättäisimme harrastuksen sitten siihen - ainakin joksikin aikaa. Yritin kuitenkin jälleen kysellä, mikä tunnissa oli vikana. Ensin hän vastasi, ettei halua kertoa, mutta sitten hän puheli taas siitä, miten tunnilla on pelottavaa.

Vielä perjantaiaamuna herättyään tyttö sanoi, ettei haluaisi tunnille, mutta puoli tuntia myöhemmin mieli oli taas muuttunut. Huokaisimme Rouvan kanssa syvään, ja lähdin viemään tyttöä päiväkotiin.

Töiden jälkeen laitoin Rouvalle varovaisen viestin: "Mikä meno?" Vastaus oli:

Menin itsekin tanssikouluun ennen tunnin päättymistä katsomaan, miten menee.

Ei mitään ongelmia. Kurkimme tanssisaliin, ja siellä tyttö tanssi muiden mukana ja teki koreografiaa posket punaisina. Kun tunti päättyi, hän juoksi salista riemua puhkuen, ja opettajakin kertoi, että tyttö oli ollut mukana tanssissa aivan yhtä reippaasti kuin muinakin kertoina. Ihmettelimme myös opettajalle viime viikkojen tapahtumia, mutta ei hänelläkään ollut niihin selitystä. 

Lopputulos on, että emme edelleenkään tiedä, mitä viime viikoilla oli vikana, mutta toivomme, että se lukko on nyt saatu avattua.

Tanssitunnilta jatkoimme pizzalle Putte'siin. Katselin seinällä olevaa kylttiä huvittuneena. "Ole niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan." Pätee aika hyvin moneen asiaan viime viikkoina.

Share

Kommentit

Lastentarhanope (Ei varmistettu)

Hienoa, että tyttö iloitsee tanssista! Voisiko olla kyse ihan eroahdistuksesta? Jos tyttöä vaan harmittaa, kun joutuu menemään jonnekin ilman teitä, mutta sitten tanssitunnilla kuitenkin on kivaa, ja ikävä ja ahdistus unohtuu. Itsekin muistan tällaisen herkälle ominaisen tunteen lapsuudesta. :)

Lilleri78
Tuttitango

Nää on kyllä vaikeita, lasten mielleyhtymistä ym. ei oikein aina tiedä. Mulla tuli tästä kirjoituksesta mieleen, että jospa siellä yhdellä tunnilla oli vaikka käytetty jotain mielikuvaa, joka teidän tytöstä tuntui jotenkin pelottavalta? Kyseessä voi olla jokin ihan todella harmittomanoloinen juttu, joka tiedän pienellä nyt olisi mielessä muuttunut liian hurjaksi, tai ihan joku sanavalinta. Tai sitten vaan, että jokin asia ei ollut mennyt ihan samalla tavalla kuin ennen tai kuten teidän lapsi sen oletti menevän. Kiva kuitenkin, että viihtyi nyt tunnilla!

Hanna R.

Kiva kuulla, että tanssi taas maistui! Meinasinkin jo eilen Instagramissa kysyä, oliko ohjelmassa vain pizzaa vai pizzaa ja tanssia :) 

JiiHoo

Mutta missä on tytön perjantaipaita? ;)

Tommi K
Isyyspakkaus

Olen viime aikoina tsempannut kovasti, että päällä olisi jotain muuta ;)

Marski (Ei varmistettu)

Ihana kuulla tanssin ilon löytyneen :) Voisiko olla, että edellisellä tunnilla olisi käytetty esim. jotain mörkö tms. viittauksia, jotka voivat olla yksin olevalle pienelle melko hurjia juttuja. "Tanssikaa hurjasti kuin möröt" esimerkiksi. Itse olin niin ujo lapsena, että sekin riitti pelottamaan, ettei kumpaakaan vanhempaa ollut lähellä.

Vieras1 (Ei varmistettu)

Kuuluu myös ikään ja pahenee kohti kolmosta mentäessä, oma tahto. Lapsi alkaa harjoitella tahtomista ja ennen hyvin sujuneet asiat eivät enää sujukaan. Se, että tunti sujuu hienosti kun vanhemmat eivät olleet paikalla, kuulostaa mielestäni juuri tahtoo-harjoittelulta. Ihanat tahtojat!

Ulri (Ei varmistettu)

Mulla kävi lapsena niin, että näin painajaista kerhosta, ja kieltäydyin ehdottmasti menemästä sinne enää sen unen jälkeen, sillä en jotenkin osannut erottaa ettei siellä oikeasti tapahtunut mitään kamalaa.
Lapsen aivoituksista ei useimmiten voi arvata missä kiikastaa, mutta ihanaa että löytyi tytölle riemu tanssiin uudelleen :)

Vierailija (Ei varmistettu)

"Ole niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan." Tämä nyt todella ohjeeksi sinulle ja perheellesi Tommi. Varmasti vaikeaa, mutta yritä pitää mielessä kaikki positiiviset kommentit vuosien varrelta. Ihana tyttö teillä ja postauksistasi paistaa läpi koko perheen kiintymys. Arkipäivän kommelluksia, kasvisaterioita, ravintolasuosituksia ja remonttipäivityksiö odotellen jatkossakin.

Kommentoi