Pojasta polvi paranee

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olen kertonut aiemminkin, että olen aikamoinen on-off-liikkuja ja että tarkoitukseni oli keväällä päästä taas siihen on-moodiin.

Kohahdutin lukijoitani myös kertomalla, että olin ajatellut käydä hoitovapaani aikana kuntosalilla arkiaamuisin ja säilyttää lastani sen aikaa lapsiparkissa. Sen ajatuksen kuoppasin muutaman yrityksen jälkeen. En siksi, että olisin sittenkin alkanut tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että olen pari kertaa viikossa tunnin verran poissa lapsen luota, vaan siksi, että tyttö ei lopulta viihtynytkään lapsiparkissa.

Löysinkin sen sijaan oikein mukavan viikkorytmin, jossa kävin tiistai- ja lauantai-iltaisin juoksemassa koiran kanssa ja torstai-iltaisin ja sunnuntaipäivisin kuntosalilla. Lisääntyneen liikunnan ja kevyemmän ruokavalion ansiosta painokin putosi muutaman kilon verran, ja aiemmin vyötärön kohdalta kutistuneet farkut mahtuivat jälleen päälle ongelmitta. Olin tyytyväinen tuloksiin ja itseeni.

Mutta sitten... Toukokuinen Kalifornian-matka ja kahden viikon jet lag -kooma rikkoivat hyvän flow'n. Yhtäkkiä huomasin, että on jo syksy ja että en ole harrastanut liikuntaa koko kesänä. Oho. Kävelin kyllä hoitovapaalla ollessani aiempaa enemmän paikasta toiseen, mutta kävelyvauhtini ei ole niin kova, että siinä hengästyisi tai hikoilisi.

* * *

Italian-matkan jälkeen olisi ollut hyvä hetki lähteä taas urheilemaan, mutta kun palasimme kotiin, rikoin polveni heti seuraavana päivänä, ja kaikki liikunta kiellettiin useammaksi viikoksi.

No nyt sitten haluaisin ihan hirveästi juoksemaan!

Tikit poistettiin polvesta tämän viikon maanantaina. Haava oli hieman tulehtunut, joten sain uuden antibioottikuurin. Tikkien poistaminen kuitenkin joudutti paranemista, ja polvi ei ole enää kipeä. Jalkaa ei saa edelleenkään taivuttaa voimakkaasti, enkä saa kyykistellä. Kyllästyin kuitenkin puujalkakävelyyn, ja nyt olen alkanut taivuttaa polvea kevyesti. Ihan jo siksi, että istuminen jalka suorana on aika hankalaa.

Nyt olen myös kävellyt ja kiivennyt portaita pari päivää jo lähes normaalisti ja muutaman kerran olen ottanut varovaisia juoksuaskeleita ehtiäkseni raitiovaunuun.

No mutta annetaan polven nyt parantua kunnolla. Salille voisin uskaltautua jo ensi viikolla, mutta annetaan jalkaprässin jäädä vielä rauhaan. Ja jos parin viikon päästä ilmat ovat suotuisat, voisihan sitä kokeilla pitkästä aikaa työmatkapyöräilyä.

Mutta mitenkäs sitten se päiväkotilogistiikka..? Pohditaan.

Share

Kommentit

phocahispida

Onnistuisiko päiväkotilogistiikka esim. juoksurattailla niin kauan kuin kelit sallivat? En muista, mitä juttua matkasta / reitistä on ollut että mahdollistavatko ne... 

Tommi K
Isyyspakkaus

Niin, meinasitko, että juoksisi ensin päiväkotiin ja sitten vielä töihin?

phocahispida

Niin tai matkasta riippuen vain päiväkodille, jättäisi rattaat sinne (jos mahd.) ja julkisilla töihin. Ja sitten päiväkodilta kotiin, jos hakee lapsen myös. Jos puoliso vie/hakee lapsen voisi jättää rattaat sinne/tuoda ne pois.

Oma arkiliikunnan määrä kasvoi jo siitä että poljen koti-asema välin ainakin kaksi kertaa päivässä - ja sitten ohjatuille tunneille myös. Työmatkapyöräily on tosiaan ollut aika suosittua lähipiirissä, päiväkotikoukkauksella höystettynä. Toki matkan pitäisi olla jotenkin inhimillinen. Oma taannoinen 12 km suuntaansa alkoi olla itselle jo aika kipurajoilla, varsinkin sydäntalvella. Yh.

(Nimenomaan kuskaussyistä johtuen meillä päädyttiin todella lähellä sijaitsevaan päiväkotiin, kauempana sijaitsevan yksityisen taidepäiväkodin sijaan.)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä harrastetaan työmatkapyöräilyä ja lapsen hoitoon kuskaaminen sujuu pyörällä mainiosti. Hoitopaikka on kotoa ensin 5 km väärään suuntaan, mutta otetaan ylimääräinen lenkki urheilun kannalta. Plus pyöräillen matkoista selviydytään nopeammin kuin julkisilla. Meillä on kummallakin pyörässä istuimen kiinnitysmökkylä, joten istuin jää päiväksi lapsen kanssa hoitopaikkaan. Jos jomman kumman täytyy liikkua julkisilla, niin luonnollisestikin istuin kulkee sitten pyöräilevän vanhemman mukana (ja se julksisilla liikkuva kuljettaa lasta kantorepussa). Harmillisesti lastenistuimen kanssa en pysty käyttämään omaa pyörälaukkua, joten virittelin ohjaustankoon kassin, jossa lämppäri ja vaihtovaatteet kulkee kivasti. Tulevaksi talveksi on harkinnassa peräkärry pyörään, niin voisi jatkaa hyväksi havaitulla systeemillä läpi talven. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Pikku vinkki tuohon tavara-asiaan: munkaan pyörään ei saa istuimen kanssa takalaukkua, mutta etulaukut kyllä. :-) Omani ovat sen verran pienet että läppäri täytyy laittaa reppuun, mutta vaihtovaatteet niihin mahtuu hyvin.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kuulostaa hyvältä järjestelyltä. Jotenkin vaan tuolla liikenteen seassa pyöräily lapsen kanssa tuntuu kuitenkin vähän kuumottavalta. Kaipa siihen ajatukseen tottuu sitten, kun sitä vaan alkaa tehdä :)

JenpPa (Ei varmistettu)

Tsekkaa tää!
http://www.lastentarvike.net/tuote/1896/croozer-kid-for-2-polkupyoran-pe...

Sinä voit lapsen kanssa pyöräillä päiväkotiin, jättää kärryn sinne. Sitten jos äippä hakee, hän voi kävellä niiden kanssa kotiin (on oikeasti tosi hyvä työntää!) tai sitten voit itse polkea kotiin kärryjen kanssa. Ja ehdottomat plussat siitä, että kärry jää todella pystyyn vaikka pyörä kaatuisi. Kärryssä on myös hyvin säilytystilaa, eli mahdolliset reput ym saa kyytiin. Toki jos on kannettava tms helposti rikkoutuvaa messissä, ni semmoset ehkä kannattaa kantaa selässään.

Suosittelen tutustumaan :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Tuo näyttää kyllä kätevältä, ja jotenkin nuo vaunut tuntuisivat turvallisemmilta istuimeen verrattuna. Olen muuten kuullut, että joissain päiväkodeissa vaunuja ei saa jättää sinne pihalle. Se kuulostaa tosi hankalalta.

JenpPa (Ei varmistettu)

Se kyllä hankaloittaa asiaa, jos vaunuja ei saa jättää päikkärille. Tosin ymmärrän sen, jos päiväkodilla ei esim. ole omaa pihaa, jossa säilyttää (jos siis ulkoilu tapahtuu esim puistossa tms). Meillä Espoossa en oo koskaan törmänny vastaavanlaiseen ongelmaan, mutta Helsingissä se varmaan voi olla ihan paikkansapitävä asia. Tosin en sitten tiedä, mihin henkilökunta odottaa vanhempien vievän vaunut päivän ajaksi..?

Ja mitä noihin vaunuihin tulee, niin ne on kyllä kätevät. Meillä mies polkee aamuisin päiväkodille vaunun kera ja minä sitten iltapäivällä haen kävellen. Tai sitten minä vien kävellen ja mies hakee pyörällä. Pariin otteeseen on tullut testattua myös tuo kaatumisjuttu, eli vaunu tosiaan jää pystyyn vaikka pyörä kaatuisi. Tosin meidän testit on onneksi tapahtuneet ihan vaan pyörän ollessa paikoillaan.

Ja lapsi viihtyy vaunuissa :) muutama päikkärikaverikin on tiedustellut, josko he pääsisivät kyytiin! :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä logistiikka toimii niin, että se joka vie lapsen, kärrää vaunut (Brion Ponyt hankittiin tätä varten, koska ovat kevyet ja yhdellä kädellä työnnettävissä) ja taluttaa oman pyöränsä samalla päiväkotiin (5 minsan kävelymatka) ja päiväkodilta sitten matkaa töihin pyörällä. Hakija sitten tekee saman toisinpäin. Kuulostaa ehkä älyttömältä toi kärryjen raijaus, mutta tämä on toimivimmaksi todettu (lapsi ei jaksa kävellä tuota lyhyehköä matkaa vielä ja toisaalta pyörällä kun molemmat kuljetaan niin ekstrakävely takaisin kotiin ei huvita). Meillä kun on työmatkapyöräilyyn tosi kevyet ja näppärät pyörät ja niihin ei lastenistuinta haluta asentaa.

Jos ei viitsisin polkea työmatkan lastenkuljetukseen hankitulla mummofillarilla (ja mies myös), niin silloin logistiikka toimisi helpoiten niin, että lapsi fillarin kyydissä (ja yhdellä istuimellakin selviäisi, jos ostaisi kiinnitykset molempiin pyöriin). Mutta tosiaan ei jaksa fillaroida kehnommalla (ts. raskaammalla) pyörällä "turhaan".

Mutta joo, kyllähän tämä logistiikka vielä varsin hyvin toimii kun on fillarointikelit, mutta en odota talven lumia. En vielä tiedä miten logistiikka silloin ratkaistaan (tai tiedän, mutta en odota innolla), kun päiväkoti on kriittisesti väärään suuntaan kodista ja julkisista kulkuvälineistä. No, sitten "kärsitään" hyötyliikunnan muodossa, eli sekä mies että minä saadaan sellainen ekstra pari kilsaa kävelyä (eikä se liikunta sinällään haittaa yhtään, mutta se aika olisi sellainen minkä mieluiten käyttäisi ehkä johonkin muuhun). Mutta joo, yleensä kun pyörällä pääsee marraskuuhun asti ainakin, niin eiköhän sen toivottavasti lyhyen talven kestä...

Tommi K
Isyyspakkaus

Tuo kuulostaa hyvältä systeemiltä. Meillä tosin kävelymatka on pidempi, ja Bugiksien työntäminen yhdellä kädellä ei ole hirveän miellyttävää, varsinkin kun samalla pitää työntää sitä pyörääkin. Mutta kokeillaan, kokeillaan. Ja kotiin palaaminen pyörää hakemaan ei ole vaihtoehto.

Vierailija (Ei varmistettu)

Joo, meillä oli käytössä kolmipyöräiset ei-yhtenäisellä työntöaisalla varustetut rattaat, joita ei todellakaan viitsi yhdellä kädellä työntää (pari päivää jaksoin ennen kuin lähti tilaus Brion rattaista). Itse päädyin noihin rattaisiin kriteereillä edulliset, kevyet ja helppo työntää plus isompikin lapsi mahtuu (aiemmissa on painorajana 15kg). Muutaman viikon testauksen jälkeen olen tyytyväinen tuohon Brion karvalakkimalliin (eli siis Brio Pony ilman mitään lisäkuomuja tms). Ovat kevyet, näppärät työntää myös yhdellä kädellä ja lapsikin tykkää noiden kyydissä olemisesta. Ainut mihin noi ei pahemmin taida sopia on päiväunet, mutta meillä niitä ei kärryissä ole nukuttu moniin kuukausiin.

t. Anonyymi yltä

marju b. (Ei varmistettu)

Kannattaa antaa jalan parantua kunnolla. Itselleni kävi pari vuotta sitten pieni onnettomuus, josta sain haavan sääreeni. Epäilen että aloin liikkua liian aikaisin - tikit repesivät ihan ihan vähän. Se riitti jonkun pöpön sisäänmenoon ja siitä seurasikin sitten puolen vuoden "avohoito", kun haava ei suostunut menemään kiinni. En halua pelotella, mutta mieluummin liian pitkä lepo kuin liian lyhyt! Kiva blogi sinulla, seuraan mielenkiinnolla. Ihanaa syksyä!

Ongelma (Ei varmistettu)

MIten ihmeesdä pystyit nukkumaan juuri kun tikit polveen oli laitettu? Itse en uskalla nukkua, kun pelkään, että taitan jalkani!

Kommentoi

Ladataan...