Remonttikonsultti, osa 2: Asunnon pohjaratkaisu

Isyyspakkaus

Kun lähdet tekemään isoa projektia omaan laskuusi, haluat varmasti tehdä sen vain kerran, joten se kannattaa suunnitella kunnolla. Erityisesti, jos projekti koskee asunnon pohjan muutostöitä ja siinä tehdään enemmän tai vähemmän peruuttamattomia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi keittiön siirtäminen toiseen huoneeseen, minkä teimme putkiremontin yhteydessä vuonna 2011.

Asuntojen pohjapiirrokset

Ensin hieman taustaa

Ostimme siis ensimmäisen oman asuntomme (Kuvassa sinisellä värjätty alue: "Asunto 1") vuonna 2003. Silloin emme suunnitelleet muutoksia rakenteisiin, vaan selvisimme pintaremontilla.

Putkiremontti lähestyy

Kuulimme lähestyvästä putkiremontista vuosien 2007 - 2008 tienoilla ja aloimme silloin pohtia, pitäisikö meidän harkita asunnon myyntiä ennen sitä. Putkiremontin hintaa saa harvoin sellaisenaan takaisin asuntoa myytäessä, ja kaikkea remontista aiheutuvaa vaivaa ei edes mitata rahalla, joten oli mietittävä, miten pitkään haluaisimme ylipäänsä asua tässä asunnossa. Jos meille vaikka tulisi lapsia, toimisiko asunto pidemmän päälle perheasuntona? Ei oikein. Toisaalta pidimme asunnosta ja sen sijainnista kovasti, joten halusimme jäädä tänne.

Lebensraumia toisesta asunnosta

Tiesimme, että naapuriasuntomme (Kuvassa punaisella värjätty alue: "Asunto 2") on vuokrattu ja vuokralaiset vaihtuvat kerran vuodessa, joten aloimme kehitellä ajatusta naapuriasunnon ostamisesta ja yhdistämisestä omaan asuntoomme.

Keräsimme tarvittavaa rohkeutta jonkin aikaa, ja lopulta suuruudenhulluus voitti. Otimme yhteyttä naapuriasunnon omistajaan ja esitimme hänelle, että voisimme ostaa asunnon. Hinnastakin päästiin pian yksimielisyyteen, ja asunto vaihtoi omistajaa maaliskuussa 2009, kuusi vuotta ensimmäisen asunnon ostamisen jälkeen.

Liian pieni keittiö

Vanha keittiömme oli todettu muutaman vuoden käytön jälkeen liian pieneksi ja hankalan malliseksi. Rouva harkitsi jo ennen kuin tiesimme lähestyvästä putkiremontista, että keittiö olisi siirretty silloiseen ruokasaliin, mutta se tuntui aivan liian kalliilta ja hankalalta ratkaisulta.

Nyt kun ostimme naapuriasunnon, meille tuntui avautuvan täysin uusia mahdollisuuksia, ja aloin piirtää alustavia suunnitelmia siitä, että keittiö rakennettaisiinkin kakkosasunnon keittokomeron ja "Huone 3":n paikalle. Tämä olisi tietysti vaatinut, että asunnot olisi yhdistetty putkiremontin yhteydessä.

Arkkitehdin näkemys

Sitten keskustelimme suunnitelmasta taloyhtiön käyttämän arkkitehdin kanssa, ja hän näkikin pohjaratkaisun aivan toisin.

Hänen mielestään keittiön tuli sijaita ehdottomasti vanhassa ruokasalissa. Hän esitti myös, että olohuoneen ja uuden keittiön sekä olohuoneen ja kakkosasunnon "Huone 1":n väliset seinät kaadettaisiin kokonaan. Lisäksi hän ideoi kodinhoitohuoneen, joka rakennettaisiin ykkösasunnon vaatekomerosta ja kakkosasunnon kakkoseteisestä. Asunnossa on siis kaksi ulko-ovea, sillä se on toiminut talon rakentamisen aikoihin sekä kotina että työpaikkana.

Arkkitehti sai meidät vakuutettua myös siitä, että vesi- ja viemäriputkien vetäminen uusiin paikkoihin on putkiremontin yhteydessä helppoa. Kaikki putket revitään joka tapauksessa pois ja uudet putkinousut vedetään kylpyhuoneen kautta, joten on niin sanotusti aivan sama, vedetäänkö putket vanhaan vai uuteen sijaintiin.

Tämä alkoi tuntua hyvältä ajatukselta, ja pyysimme arkkitehtiä myös tekemään tämän mukaiset piirustukset. Lopulta keittiö sijoitettiinkin arkkitehdin ehdottamaan paikkaan.

Tässä tämän jutun ensimmäinen oppi: Kun suunnittelet näin isoa muutosta, anna ajatuksen kypsyä ja pyydä vielä ulkopuolisen ammattilaisen näkemys asiasta.

Vaikka ulkopuolisen näkemys olisi maksullinen, se voi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Jos olisimme tehneet niin kuin itse ensin ajattelimme, olisimme yhdistäneet kaksi asuntoa putkiremontissa. Nyt siihen ei ollutkaan tarvetta, joten saimme pitää naapuriasunnon edelleen vuokralla. Arkkitehdin käyttäminen maksoi itsensä takaisin alle kahdessa kuukaudessa.

Lupa-asiat

On ehdottoman tärkeä muistaa, että osakeasunnossa ei saa tehdä remontteja ilman taloyhtiön lupaa. Lupaa ei tarvita seinien maalaamiseen, mutta lähes kaikesta muusta onkin ilmoitettava taloyhtiölle.

Seinien kaataminen ja keittiön siirtäminen vaativat myös kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän rakennusluvan. Jos muutokset tehdään putkiremontin yhteydessä, lupahakemus on mahdollista liittää osaksi taloyhtiön rakennuslupahakemuksia.

Remonteille tulee myös nimetä valvoja, joten kaikista käytännön asioista kannattaa kysyä taloyhtiön isännöitsijältä.

Mutta mitenkäs se seinien kaataminen?

Vaikka rakennusvalvontaviranomainen myöntäisikin luvan muuttaa asunnon rakenteita, sinä olet itse vastuussa töiden seurauksista. Ei ole lainkaan tavatonta, että vanhoissa taloissa seinät, joiden ei pitäisi olla kantavia, ovat muuttuneet ajan mittaan kantaviksi. Seinän purkamiseen sisältyy siis aina riskinsä.

Aloimme epäillä ajatusta seinien kaatamisesta muutenkin, sillä totesimme lopulta, että emme halua katsella keittiötä olohuoneesta, ja myös seinäpinta-ala olisi vähentynyt liikaa.

Lopullisesti keittiön seinän purkamisen torppasi kokemus naapurirapusta: kevyen väliseinän purkaminen oli murtanut katossa kulkevan kantavan palkin, jonka korjaaminen oli tullut kalliiksi.

Kohti yksityiskohtaisempaa suunnittelua

Kun suuret linjat ovat selvillä, voi siirtyä kohti yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Siitä lisää ensi kerralla, kun kerron Google Sketchupin käytöstä.

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Oi vitsi,näyttääpä mielenkiintoiselta. Jään innolla odottamaan nykyistä pohjaratkaisua.

Tommi K
Isyyspakkaus

Tämä on nykyinen pohjaratkaisu :) Siis vain keittiö vaihtoi paikkaansa, ja asuntojen yhdistäminen on ajankohtaista ehkä joskus viiden vuoden päästä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Joo, kannattaa mitata tarkasti asunto ihan paikan päällä ja sen jälkeen

piirtää tarkka kuva, esim jollakin cad ohjelmalla. Nykyään kätevää kun

asunnon voi mallintaa, tehdä erilaisia versoita, kävellä sisällä jne

ilman että tarvitsee yhtään seinää kaataa.

Pyykin ja vaatteiden käsittelyyn kannattaa suunnitella toimiva ,kodinhoitohuone

annemi

Todella mielenkiintoinen juttusarja :) alan olla hitaasti palautunut viime talven remontista, joka keskittyi lähinnä keittiöön ja on ollut hauskaa lueskellä näitä postauksiasi.. tulee muistot mieleen, haha.

Vierailija (Ei varmistettu)

Paljon teillä on nyt kaikkineen asunnossa neliöitä?

Tommi K
Isyyspakkaus

Neliöitä on 83 + 50.

Vierailija (Ei varmistettu)

"Seinien kaataminen ja keittiön siirtäminen vaativat myös kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän rakennusluvan."

Koskeeko tämä kaikkia seiniä vai vain kantavia seiniä? Meidän remonttia suunnitellessa kävin kaupunginarkistossa tutkimassa alkuperäisiä piirustuksia talosta ja kuvista selvisi, että asunnossamme ei ole yhtään kantavaa seinää. Varmistin asian vielä rakennesuunnittelijalla, eikä seinän kaatamiseen ollut hänenkään mielestä estettä. Asiaa kommentoinut arkkitehtikään ei neuvonut hakemaan rakennuslupia, eikä osake-yhtiö niistä maininnut remontista ilmoittaessani. Onkohan meillä nyt laittomasti kaadettu seinä? :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki 4 luku ei ota kantaa siihen, mihin kunnossapitotöihin tarvitaan rakennuslupa.

7§ "Osakkeenomistajan on ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen. (...)

Ilmoituksessa on oltava sellaiset tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi arvioida, noudatetaanko kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa ja aiheutuuko kunnossapidosta mahdollisesti vahinkoa tai muuta haittaa. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa ehtoja työn toteuttamiselle, jos se on tarpeen vahingon tai haitan välttämiseksi taikka korvaamiseksi."

10§ "Jos osakkeenomistajan kunnossapitotyöhön vaaditaan viranomaisen lupa, hallituksen on haettava lupa tai valtuutettava osakkeenomistaja hakemaan se. Osakkeenomistaja vastaa luvan hakemisesta aiheutuvista kustannuksista."

Myöskään Helsingin Rakennusvalvontavirasto ei kerro tämän tarkempaa:

"Luvanvaraisia toimenpiteitä ovat 1) rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen sekä 2) sellainen korjaus- ja muutostyö, jolla ilmeisesti voi olla vaikutusta käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Edellä todetun toimenpiteen luvanvaraisuus riippuu toimenpiteen seurausvaikutuksista. Harkinnan suorittaa viimekädessä rakennusvalvontaviranomainen. Tällaisia korjaus- tai muutostoimenpiteitä voivat olla kantaviin rakenteisiin, rakennusfysikaalisiin ominaisuuksiin, paloturvallisuuteen, poistumisteihin tai lvi- laitteisiin kohdistuvat toimenpiteet."

Keittiön siirtäminen toiseen huoneeseen oli tällainen olennainen muuttaminen, ja kevyen väliseinän purkaminen oli meillä osana samaa lupahakemusta, joten en tullut kysyneeksi olisiko pelkkään seinän purkamiseen tarvittu lupaa. Luvan saaminenkaan ei poista osakkaan vastuuta siinä tapauksessa, jos jotain vahinkoa sattuukin.

Kaikkein olennaisinta on ilmoittaa remontista taloyhtiölle/isännöitsijälle. Isännöitsijän kuuluu tietää, tarvitaanko lupia ja keneen on otettava yhteyttä asian varmistamiseksi.

Vierailija (Ei varmistettu)

K: "Onkohan meillä nyt laittomasti kaadettu seinä? :)"

V: Ei. Voit purkaa ympäripäissäsi vaikka kaikki väliseinät heti kun tulet baarista himaan.

Toki saatat saada varoituksen yörauhan häiritsemisestä. Mutta yhdestä varoituksesta taloyhtiö ei voi vielä ottaa huoneistoasi haltuun. En suosittele, mutta näin siis laissa ja useimmissa taloyhtiön järjestyssäännöissä.

***

Tommille:

Keittiötä ei tarvitsisi katsella jos olisitte kysyneet siltä samalta arkkitehdiltä, että suunnittelepa samalla siihen sellainen rakenteisiin piiloon menevä verhosysteemi. Samalla asuntoon saisi uutta ilmettä pelkästään verhoja vaihtamalla. Olisi ihan eri tavalla harmoniaa ja tilan tuntua.

Katon notkahdusriskin olisi voinut minimoida tai jopa kokonaan eliminoida jättämällä palkin tai pari pystyyn tukemaan kattorakenteita. En tiedä sinusta, mutta itse diggaan pylväistä jostain syystä sekä tietysti siitä uudesta avoimemmasta tilasta jonka ne mahdollistaisivat. Innostaisi ehkä myös useammin pianonsoittoon parantuneen akustiikan vuoksi.

Kaiken kaikkiaan olen tietysti sitä mieltä, että kahden aikuisen ja yhden lapsen talous ei tarvitse 83 neliötä, puhumattakaan 133 neliötä. Se 50 neliötä voisi olla just passeli kolmelle. Tällainen touhu ei ole ainoa syy siihen miksi asunnoista on pulaa (ja ovat siksi kalliita), mutta se on yksi syy. Mikäli otatte kakkosasunnonkin omaan käyttöönne, se tarkoittaa käytännössä sitä, että teidän takia pitää rakentaa uusi asunto jonnekin muualle (ehkä jonnekin skutsiin josta ainoa tapa päästä liikkumaan on oma auto tai kaksi).

Kommentoi