Remonttikonsultti, osa 6: Seinien pohjatyöt

Isyyspakkaus

Ostimme asuntomme tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 2003 ja päätimme muuttaa sinne maaliskuun ensimmäisenä. Kuvittelimme, että ehdimme kunnostaa sekä lattiat, seinät että katon tämän kuukauden aikana. Yhtenä päivänä poistetaan tapetit, toisena tasoitetaan seinät ja kolmantena ne maalataan. Vai miten se menikään? No, ei sinne päinkään.

Ongelma ei ollut seinissä oleva lika ja tauluista jääneet haamukuvat vaan kaikki se, mitä lian alla oli.

Tapettien poistaminen

Vanhat tapetit neuvotaan irrottamaan kastelemalla ne vedellä tai liisterillä ja vetämään irti kokonaisina vuotina. Menetelmä ei vain toimi silloin, jos seinissä on noin seitsemän kerrosta tapettia, joiden välissä on vielä maalikerroksia.

Tapetit eivät halunneet irrota seinistä millään. Kun käytimme yhden päivän pelkästään olohuoneen seinäpaperien repimiseen, ymmärsimme kaksi asiaa. Emme ensinnäkään saisi seiniä puhtaaksi pelkällä vedellä ja metallilastalla. Emme myöskään ehtisi putsata kaikkien huoneiden seiniä ennen muuttoa.

Myöhemmin otimme käyttöön myös tapetinpoistoaineen, mutta sekään ei purrut maalilla kuorrutettuihin kerroksiin.

Tapetit irtosivat siis kemiallisen liuotuksen ja mekaanisen raaputuksen yhdistelmänä muutama neliösenttimetri kerrallaan. Seiniin jäi kuitenkin sen verran tapetinrippeitä, että ne oli vielä hiottava puhtaiksi koneellisesti.

Seinien tasoittaminen

Kun seinissä oli vielä tapetit, ne peittivät kaikki kuhmut ja kuopat alleen. Nyt ne tulivat kuitenkin esiin, ja lisäksi saimme metallilastoillamme aikaiseksi uusia koloja, joten seinät oli hiomisen jälkeen vielä tasoitettava.

Yritin ensin tasoittaa pelkkiä yksittäisiä koloja. Jälki oli hirveää. Pari kertaa meille suositeltiin, että seiniin vedettäisiin 10 millimetrin kipsilevyt, mutta siihen emme lähteneet. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ylitasoittaa jokainen seinä lattiasta kattoon.

Se sai kuitenkin jäädä odottamaan sitä, että lattiat oli hiottu ja maalattu. Päätimme myös keskittää kaikki voimamme olohuoneeseen ja eteiseen, jotta meillä olisi jokin paikka, johon muuttaa muutaman viikon päästä.

Kun lattiat olivat kuivuneet, aloitimme seinien tasoittamisen. Aikaa muuttoon oli kaksi viikkoa.

Tasoitteena käytimme Teknos Silora LF -valmistasoitetta, jolla voi tehdä korkeintaan 4 mm paksun tasoitekerroksen. Isompiin koloihin kannattaa valita karkeampi tasoite, kuten Silora LG, jolla voi täyttää jopa 3 cm syviä koloja. Myöhemmissä remonteissamme käytimme Tikkurila Presto -tuotteita, joista löytyy vastaavat karkea- ja kevyttasoitteet. Tarvittavaa tasoitteen määrää on vaikea arvioida, mutta itse käytimme noin 20 - 30 kg valmistasoitetta per huone.

Kovat ja kiiltävät pinnat kuten maalatut seinät tulee hioa himmeiksi tai käsitellä tartuntapohjusteella eli primerillä ennen tasoitteen levittämistä. 

Ennen kuin aloitat seinien tasoittamisen, pyyhi seinät huolellisesti kostealla, jotta niihin ei jää irtopölyä. Pölyiseen seinään levitetty tasoite saattaa lähteä kuoriutumaan irti seinästä sitä maalattaessa. Tämä on koettu kantapään kautta.

Rouvasta kehittyi seuraavan viikon aikana varsinainen tasoitusmestari. Hän teki niin tasaista jälkeä, että ihastelemme sitä edelleen, lähes kymmenen vuotta myöhemmin.

Tasoittamisessa tulee käyttää leveää lastaa, runsaasti tasoitetta ja alhaalta ylöspäin suuntautuvia vetoja. Pienet korjaukset ja nurkat voi tehdä pienellä, n. 10 cm leveällä kumilastalla. Enempää on vaikea neuvoa kirjallisesti, ja oikeat ranneliikkeet oppii vain kokeilemalla. Ei kannata hermostua, vaikka ensimmäiset vedot epäonnistuisivat.

Kun seinät on tasoitettu tasoitteella ja tasoite on kuivunut, seinät on hiottava kauttaaltaan. Joko koneella, levymopin näköisellä hiomatuella tai käsin. Suosittelen hiomatukea, jonka voi kiinnittää varren päähän. Reunojen ja hankalien paikkojen hiomisessa kannattaa käyttää puupalikkaa, jonka ympärille kääritään hiomapaperi.

Sopiva hiomapaperin karkeus on 100 - 150. Sitä karkeampi (alle 100) tekee tasoitteeseen liian isoja naarmuja ja sileämpi (yli 150) puolestaan ei hio pintaa tarpeeksi.

Ensimmäisen tasoittamisen jäljiltä seiniin saattaa jäädä vielä korjattavaa: pieniä epätasaisuuksia, uria tai ilmakuplia. Niitä voi korjailla paikallisesti, ja tarvetta tehdä uusi ylitasoitus lattiasta kattoon tuskin on.

Hiomisen jälkeen seinät olivat maalausvalmiit, ja muuttoonkin oli aikaa vielä viikko. Ja kas, joku ehti maalata katonkin tässä välissä.

Sitten edessä oli sama urakka muissa huoneissa, mutta niiden kimppuun kävimme vasta muuton jälkeen.

Makuuhuoneen seinät saatiin samaan tilaan maaliskuun puolivälissä.

Ruokasalin (nykyisen keittiön) seiniä rapsuttelimme ja tasoitimme vielä huhti-toukokuun vaihteessa.

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

2: Asunnon pohjaratkaisu

3: Mallintaminen SketchUpilla

4: Remontinhallinta

5: Lautalattiat

Share

Kommentit

Kris (Ei varmistettu) http://sudenhetki.blogspot.com

Ei - hyvä - luaja tota vikaa kuvaa... Miten mä tässäkin ajattelen vaan sitä, miten hyvää tolle asunnolle on tehnyt kun se on vuosikymmenten jälkeen päässyt seinilläänkin hengittämään? Hyvä että sanoitte kipsilevyille ei!

Tommi K
Isyyspakkaus

Niin, alimmassa kuvassa näkyy hauskasti eri tapettikerrokset ja vanha tapa vetää uusi tapetti aina vanhan päälle. Laskin tuosta kuvasta, että siinä on ainakin kuusi tapettikerrosta. Alin tapetti oli musta (tai hyvin tumma ruskea?) ja siinä oli kultaisia koukeroisia kukkakuvioita. Aika hurja tuo 1920-luvun tyyli!

Ironista vai mitä: tuolle kyseiselle seinälle vedettiin loppujen lopuksi 12 mm paksu kipsilevy keittiöremontin yhteydessä viime vuonna. Taloyhtiö vaati sitä äänieristeeksi, kun huoneen käyttötarkoitus muuttui.

Kinda Blue

 

No on teillä ollut kova homma! Olisitpa tehnyt tämän jutun vuosi sitten, niin olisimme välttyneet turhilta toiveilta... Ostettiin kaksio vanhasta talosta ja rempattiin se keittiötä ja lattioita lukuunottamatta kokonaan. Ihan samanlaista nyhverrystä seinien kanssa kuin teilläkin, tapetteja ja maalia päällekkäin. Mies opetteli tasoittamisen, maalaamiseen saatiin apua sukulaiselta ja kylppärin remonttimiehet tekivät katon tasoittamisen, sähkövetojen upottamisen eteisen seinään ja yhden vaikeamman seinän hardcoretasoituksen. Tosin niiden miesten jälkiä korjailtiin itse, koska haluttiin vielä sileämpää seinää. :) Ja arvaa vaan onko meillä seinään upotettujen kaappien ovet vielä osittain hiomatta ja maalaamatta? Pahinta oli se tolkuton pölyn määrä, nimittäin suuri osa kamoista oli toisessa huoneessa (ilman väliovia) samaan aikaan kun remonttia tehtiin. Aikaa meni kaksi kuukautta pitempään kuin suunniteltiin, rahaa en uskalla edes miettiä. Lopputulokseen ollaan kyllä tyytyväisiä!
 
Teidän koti on ihana, samoin vauva ja koko perhe koiraa myöten!

Kris (Ei varmistettu) http://sudenhetki.blogspot.com

Niinpä tietenkin.

Tämän luettuani kyllä ymmärrän entistä paremmin sen, miksette raaskineet putkirempan yhteydessä kaataa tota olohuoneen pitkää seinää. Itse vaalisin viimeseen saakka jokaista seinäsenttiä, jonka kanssa on joutunut pakertamaan noin pitkään.

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin ja huonekorkeushan noissa taloissa on sen 3 metriä ja yli, joten iso
työ noissa seinissä on ollut, mutta varmasti vaivan arvoista, varsinkin kun
missään vaiheessa ei ole oikaistu ja menty siitä mistä aita matalin.

Ennemmin tekee sen kunnolla ja aikaa, hikeä ja kyyneleitä, kun niitä

pintoja sitten katsellaan vuosikymmeniä.

Minä myös tätä lukiessani mietin tuota järjestystä. Siis miksi ensin lattioiden kunnostus, sitten seinät ja viimeisenä katon maalaus?

Tommi K
Isyyspakkaus

Ruusu ja Jenn-:

Ideaalitilanteessa lattiat todella kunnostettaisiin viimeisenä, mutta käytännössä se ei välttämättä ole mahdollista.

Lattioiden hiominen ja maalaaminen (tai lakkaaminen) on erittäin suositeltavaa tehdä silloin, kun asuntoon ei ole vielä muutettu sisään, jotta se voidaan tehdä kerralla kaikissa huoneissa. Meidän oli siis aikataulutettava lattioiden kunnostus niin, että pääsemme varmasti muuttamaan sisään maaliskuun alussa ja sopeutettava muut hommat tähän aikatauluun. Emme yksinkertaisesti ehtineet tehdä seiniä valmiiksi ennen lattiaurakkaa. Seiniä on myös helpompi kunnostaa vaikka huone kerrallaan, vaikka asunnossa jo asuttaisiin. Maalaamisen jälkeen lattiat suojattiin hyvin seinästä seinään, kuten tuosta kolmanneksi viimeisestä kuvasta näkyy, joten tasoiteläikkiä ei tarvinnut pelätä.

Seinien tasoittaminen kannattaa tehdä joka tapauksessa ennen katon maalaamista. Ensinnäkin jos kattomaalilla maalataan myös hieman seinän yläreunaa, seinän on oltava tasainen. Seinän hiomisesta lähtee myös niin paljon pölyä, että katto on pyyhittävä pölystä hiomisen jälkeen.

Kuvissa näkyvissä olohuoneessa ja eteisessä katto maalattiin seinien tasoittamisen jälkeen ja viimeisenä maalattiin seinät. Jossain toisessa huoneessa katto taidettiin maalata vasta seinien jälkeen, enkä huomannut, että se olisi ollut erityisen helpompaa tai vaikeampaa kumminkaan päin.

Ja Chameleon: Kiitos!

Vierailija (Ei varmistettu)

Tiivistäen kiireen (=ylioptimistinen aikataulutus) vuoksi hommasta tulee aina hankalampaa mitä se voisi olla...

Kuutta, seitsemää kerrosta tapettia itsekin viimeksi riivin veks - vaikka se talo oli rakennettu vasta muistaakseni 1968.

Lopulta paljastui, että kantavaan seinään oli tullut jo talon rakentamisen aikana melkein koko seinän kokoinen halkeama joka oli "paikattu" (siis peitetty) jollain kuituteipillä (tjsp.) ja sen jälkeen koko huone tapetoitu totta kai vielä kertaalleen ettei "ongelmakohta" näkyisi uusille asukkaille...

Tämä oli siis vielä sitä aikaa kun suomessa yhä opeteltiin - ja kiireellä (kuinkas muutenkaan) - rakentamaan elementtikerrostaloja maalta tulleille massoille.

Opetus: maali- ja tapettikerrosten alta voi paljastua ihan minkäkuntoinen seinä tahansa, ja on vain yksi tapa selvittää se...

Onneksi ei ole oma asunto kyseessä, myisin aika helvetin äkkiä hittoon.

Anyways, siinä vaiheessa kun itse tulin työmaalle niin muut seinät olivat jo tapeteista vapaat. En tiedä montako kerrosta niissä oli ollut, mutta tapetinpoistoainetta olivat hekin käyttäneet - ilmeisen hyvällä menestyksellä koska näillä seinillä maalipinnan kanssa ei ollut mitän ongelmaa (lieneekö tuota klassista humalaisten tuuria?).

Makkari (jota siis itse remppasin) kai on yleensä pruukattu tapetoimaan useammin. Kaippa se marginaalisesti "lisää" huoneen lämpöä. Syitä lienee toki muitakin.

En yhtään epäile etteikö tapetinpoistoaine toimisi hyvin, mutta se näyttää vaativan (ainakin moneen kertaa tapetoiduissa seinissä) sitä, että seinät joudutaan kastelemaan käytännössä läpimäriksi.

Mikä puolestaan tarkoittaa automaattisesti sitä, että ao. seinille on annettava riittävästi aikaa kuivua (tai kuivattava koneellisesti "jos" on kiire), muuten seurauksena on se, että maalipinta menee vituiksi. Ei ehkä, vaan se menee.

Paikkamaalausta on ihan turha yrittää tehdä jo kuivuneelle maalipinnalle koska se seinä on edelleen kostea ja pysyy kosteana kunnes se joskus aikanaan päättää kuivua.

Sateettomana kesäpäivänä (ja yönä) voi sentään yrittää nopeuttaa kuivumista jättämällä ikkunat auki, syysmärillä en suosittelisi...

Mutta kuten yleensä: you can't hurry the process (much).

Opetus: parempi laittaa kerralla läpimäräksi ja odottaa kuivumista (ja duunata silloin jotain muuta) kuin yrittää käsitellä sitä as-you-go-along, ja silti ottaa riski, että seinäpinta jää kuitenkin kosteaksi.

Sen riskittömänhän vaihtoehdon jokainen tietää... Ja sitä herkkuahan on sitten luvassa päivä- ellei viikkokausiksi.

Vinkki: ei tarvitse jännittää/häslätä kun käytössä on asiallinen kosteusmittari - ja tietää miten sen kanssa toimitaan.

"Vedä maalia vaan!" tarkoitti tässä projektissa sitä, että herran makkarissa on edelleen parilla seinällä hilseilleet maalausjäljet. Ei ole muuten vieläkään maalannut uudestaan...

Viksu pääsee vähemmällä, hölmö saa tehdä työt kahteen kertaan (tai kolmeen, neljään, jne.).

Summa summarum: älä lähde koskaan jelppimään kaveria remontissa josta tiedät että aikataulu on mahdoton. Ei maksa vaivaa, vaikka ihan asiallisen vaivanpalkan saisitkin.

En itse diggaa tuhlata omaa aikaani ja energiaani näin (vaikka monin muun tavoin aikaa haaskaankin häpeilemättä).

Plus remontointi on maailman epäergonomisinta hommaa ja epäilemättä siinä lyhenee väärästä päästä vuosi tai pari terveitä vuosia kun hengittelee kaikenmaailman skeidaa keuhkoihin. Isommista tai pienemmistä työtapaturmista (=kiire) puhumattakaan.

Over and out.

Ironista vai mitä: tuolle kyseiselle seinälle vedettiin loppujen lopuksi 12 mm paksu kipsilevy keittiöremontin yhteydessä viime vuonna. Taloyhtiö vaati sitä äänieristeeksi, kun huoneen käyttötarkoitus muuttui.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ironista tuossa (minusta) siis on se, että edelleen ilmeisesti oletetaan, että keittiö olisi jotenkin äänekkäämpi - tai ylipäätään jotenkin erityisen äänekäs - paikka verrattuna esimerkiksi keskiverto-olohuoneeseen big töllöineen, surroundstereojärjestelmineen, pleikkareineen, ja muine härveleineen...

Tehosekoitinta (ja vastaavia) ei yleensä käytetä montaa minuutta (tai edes sekuntia).

Liesituulettimienko saundista tässä siis ollaan eniten huolissaan? Kysyitkö Tommi onko neuvotteluvaraa esim. jos lupaa ostaa markkinoiden hiljaisimman mallin?

Silti, ei kai kukaan liesituuletintakaan tuntitolkulla pidä päällä? Saati koko ajan täysillä?

Ei helvetti näitä kieltojen määrää suomenmaassa...

Esko (Ei varmistettu)

Tapettien irrottamisessa autaa kun hioo kevyesti pinnan rikki ja vetelee kiilto tapetinpoistoliisteriä. Se ei valu eikä siis tarvitse lotrata veden kanssa. Tämän jälkeen tapettien pitäisi lähteä välillä jopa vuota kerrallaan tai ainakin teräslastan terän levyisinä suikaleina. Sitä en tiedä kuinka hyvin se puree useammin tapetoituihin kohtiin.

Ainakin itse tulin siihen tulokseen että tuo hiominen vahvistaa poistoaineen vaikutusta niin paljon, että se mikä hionnassa menetetään, kaapimisessa voitetaan.

LinaS
iivents

Teillä on kyllä ollut aikamoinen savotta- jestas sentään! Omakohtaista kokemusta juuri tapetinpoistosta, oivana apuna oli Bilteman Wallpaper Stripper jolla "stripattiin" onnistuneesti monet vuodat irti. Ei se vanhimpiin ja niihin monen monta kerrosta päällään sisältäneisiin niin sujuvasti toiminut, kuin mitä tässä linkin takana näkyy. Suurimpaan osaan kyllä. Eli voin suositella vehjettä, jos joskus vielä eteen tulee moinen urakka. 

Lena (Ei varmistettu)

Hei!
Vieläköhän toimit remonttikonsulttina.. Olen hionut ja tasoitellut tässä viimepäivinä kiviseinää. Kysyisin vain, että kuinka leveää liippaa käytitte ylitasoituksessa? Tarviiko sen olla sellainen metrin luokkaa vai pärjääkö lyhyemmälläkin, mikä on teidän kokemus? Kerroit tuossa, että seinä kannattaisi pyyhkiä ennen tasoitusta, jotta se pysyy maalatessa. Luinpa vinkin liika myöhään, itse vain imuroin seinän. Jääpä nähtäväksi, miten tässä käy!

T. Rouva pohjoisemmasta Suomesta

Tommi K
Isyyspakkaus

Moi, liippa taisi olla sellaiset 40 - 50 cm, ja meille se ainakin riitti oikein hyvin. Ja voi olla ihan hyvin, että imurointi riittää. Pääasia on, että seinän pinnalle ei jää irtopölyä, jotta tasoite tarttuu seinään kunnolla.

Kommentoi