Sähköinen vauvamagneetti

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kumma juttu, miten sähköjohdot ja pistorasiat vetävät vauvaa puoleensa kuin magneetit.

Välillä tuntuu kuin tyttö vaeltelisi määrätietoisesti ympäri asuntoa vain etsiskellen uutta johtoa, johon tarrautua. Äänettömästi kuin hattivatti.

Heti, kun silmä välttää, hän löytää jonkin johdon, kääntyy selälleen, pitää kaksin käsin kiinni johdosta ja kaluaa sitä.

Kun johto viedään pois, hän keskittyy työntämään sormiaan pistorasioihin.

"Ei."

"Isi sanoo ei."

"Ei saa."

"Ei. Ei. Ei."

Tyttö katsoo suoraan silmiin, hymyilee leveästi ja jatkaa pistorasian räpläämistä.

"Katsopas Pampula, miten kiva puupalikka tuossa lattialla on", yritän ja siirrän lapsen pois pistorasian luota. Ei auta. Hän mönkii hetkessä seuraavalle pistorasialle ja jatkaa tökkimistä. Kun pakkosiirrän hänet jälleen pistorasian luota, hän puhkeaa itkuun.

"No hyvä on, ota sitten tuo kaukosäädin."

Nyt mietin, pitäisikö minun huudahtaa kieltoni vieläkin ponnekkaammin vai antaa koko asian olla. Innostaako kieltämiseni häntä leikkimään johdoilla ja pistorasioilla yhä enemmän?

Vauva ei voi mitenkään saada purtua sähköjohtoa poikki, eikä pistorasiastakaan ole käytännössä mahdollista saada sähköiskua kuin työntämällä reikiin kaksi kapeaa metalliesinettä yhtä aikaa. Ennen kuin hänen koordinaatiokykynsä on kehittynyt sille asteelle, hän on varmasti jo menettänyt muutenkin mielenkiintonsa pistorasioiden tunnustelemista kohtaan. 

* * *

Huom, ettei nyt kenellekään jää väärä kuva: pistorasian tökkiminen on vaarallista, ja siitä voi saada sähköiskun yhdelläkin metalliesineellä, jos huonosti käy. Meidän rasioissamme on sellaiset suojaläpät, että molempiin reikiin on todella työnnettävä yhtä aikaa jotain, jotta läpät aukeaisivat. Kaikilla tällaista suojausta ei tietenkään ole.

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla on samanikäinen poika ja annan hänen tutkia johtoja niin et ovat irti seinästä. Pistorasioista ei ole kamalan kiinnostunut, mutta annan niitäkin tutkailla. Osassa pistorasioista on tulppa suojana. Ensimmäisen lapsen kohdalla kielsin ja siitähän hän vaan innostui (oi rasittavuus) kunnes kerran kyllästyin ja annoin hänen kaataa jauhot ja riisit lattialle ja uida niissä. Sen jälkeen sai kuivakaappi olla rauhassa.
Nyt olen antanut pojan tutkailla lähes kaikkea sisällä ja ulkona vapaasti (turvallisuus tietty huomioiden ja vahdin kyllä) enkä aio nostaa tavaroita hyllyjen päälle. Eipä ole niin kiinnostunut kun en kokoajan perässä hyysää ja komenna. Paljon helpommalla olen itsekin päässyt.

Kippuralla

meillä ne on ehdoton ei, vielä 6vkään ei saa itse koskea.

paljon muulla sitten saakin 2v leikkiä, kaukosäätimillä ja kännyköillä ja kiivetä pöydälle jaja ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä sama kiinnostuksen kohde! Ystävämme ja alan ammattilainen kertoi, että kielto on hyvä saattaa aina loppuun saakka eli jos sanoo "ei", joutuu kantamaan lapsen pois pistorasioilta aina uudelleen ja uudelleen. Näin hän oppii mitä ei tarkoittaa. Meilä tällä metodilla pistorasiat saavat olla (melkein) rauhassa. Jos kieltoa ei vie loppuun saakka, lapsi oppii pian, että vaikka hänelle sanotaan ei, sen tottelematta jättäminen ei johda mihinkään. Huomaan että itse joutuu oikein keskittymään siihen että vie kiellon aina loppuun saakka, koska helposti huudahtaa vaan "ei sinne" tms, ja jättää asian sikseen...

Vierailija (Ei varmistettu)

Onhan teillä koirasta kokemusta, samaan tapaan pikkulapset opetetaan käyttäen kehuja ja kieltoja :) jollainhan se ei-sanan (ehdoton!) merkitys pitää joka tapauksessa opettaa, miksei sitten kieltämällä sähköjohdot ja pistorasiat, kun eihän ne nyt mitään turvallisia leluja ole.

Danne (Ei varmistettu) http://polaroidized.wordpress.com

Sama meininki meilläkin. Pieni vinkki voisi olla lelu narulla, esim. Brion Pluto tai joku kilisevä lelu. Toimii ainakin välillä meillä :)

Kristaliina
Puutalobaby

Täsmälleen samat magneettiset kiinnostuksenkohteet meillä! Hih, mikäköhän noissa oikein on...

Liv
Päiväuniaika

Meillä oli aikanaan ehdoton ei, ja nopeasti lopahti kiinnostuskin. Nykyään saattaa käydä ihmettelemässä esim. imurin piuhaa ja laittaa seinään kun mulla on imuri käytössä, mutta nopeesti sekin aina jää kun vaan kieltää. 
Ja joo, paljon meilläkin huudettiin kun kovasti halus koskea ja ihmetellä, mutta ite yritin alusta asti opettaa tollaset ehdottomat, että saa huutaa ja saa kiukuta ja raivota, mutta ei se auta (ja nykyään, että saa kiukuta ja raivota, vaan se ei johda mihinkään). Että on vaan asioita, joita ei saa tehdä, vaikka miten haluais. Niinku leikkiä sähköjohdoilla/pistorasioilla, veitsillä tai vaikka saksilla. Tai kontata sängyn laidan yli tai ottaa tukea keinutuolista, kun opetteli seisomaan. Että niin ei vaan tehdä ja piste. :D 

Mamma
Mamman Sähkövatkain

Meidän 8 viikkoinen ei onneksi vielä pitkään aikaan tule tätä harrastamaan, mutta meidän neiti 1,5v alkoi harrastamaan pistorasioita vasta nyt. Uutta sohvaa kootessamme annoimme hänelle pienen ruuvimeisselin jolla saisi "auttaa." kerran oli sitten pakko yrittää pistokkeeseen, kiellon saattelemana itkevä lapsi ruukkari kädessä. Olemme ostaneet niitä suojia mutta joutuneet tarpeen tullen irrottelemaan niitä ja sitten unohtaneet laittaa ne takaisin.

Me ollaan oltu samalla linjalla kuin toinen Vierailija, ja liittetty eihin se, että tyttö nostetaan pois tekemästä sitä mitä ei saisi tehdä. Ei yleensä juuri johtojen ja pistorasioiden kimpusta. Mutta ehdottomat eit on yritetty pitää minimissä, ettei sana kulu liikaa. Esimerkiksi jos tyttö innoissaan alkaa retuuttaa koiraa, yritämme kieltämisen sijaan ohjata häntä koskettamaan koiraa oikein.

Tyttö täytti viime vuoden puolella vuoden, ja nyt hän kyllä selvästi tietää ainakin osan kielletyistä jutuista. Johdot ja pistorasiat saa olla jo melko rauhassa, mitä tuo nyt kerran päivässä käy nappamassa jostain piuhasta kiinni, heristää sormea ja hokee "E, e. E." :) .

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Pieni johtojen hypistely ei maailmaa kaada, mutta tuo pureminen on huonompi juttu.

Olen samoilla linjoilla mitä monet muutkin kommentoineet. Kannattaa miettiä mikä on oikeasti kiellettyä, eli mikä on lapselle vaarallista tai kodille tuhoisaa, ja kieltää ne tiukasti vastakitinöistä huolimatta. Muissa asioissa pääsee helpommalla ku antaa lapsen touhuta ja kokeilla, vaikka vähän sotkua tulisikin. Tepsii se ei-sanakin paremmin kun kaikki ei ole kiellettyä. Ja tämäkin on vaihe, niinkuin kaikki vauvan/lapsen elämässä. Se menee kyllä ohi!

Meillä oli kissanhiekkalaatikko yhteen aikaan varsinainen murheenkryyni. Sen kun on oltava aina kissoille helposti saatavilla, niin meidän pikkuneiti oli siellä aina kainaloita myöten kaivelemassa. Ei-sana kirvoitti vain ilkikurisen naurun. Pikkuhiljaa se jäi, nykyisin neiti käy hiekkalaatikon luukusta kurkkimassa hyvin harvoin, ja silloinkin yleensä lapion kanssa...

Tommi K
Isyyspakkaus

Kyllä mekin yritämme jokaisen kiellon jälkeen siirtää vauvan pois johdon/pistorasian luota, mutta hän mönkii määrätietoisesti takaisin tai etsii uuden pistorasian.

On hän kyllä huomattavasti päättäväisempi kuin koiramme pentuna. Eppu (siis se koira) oli pienenä todella kovakalloinen ja yritti pomottaa aika lailla. Silti koira uskoi paljon paremmin kieltoja. Jos se yritti leikkiä jollain esineellä, jolla ei kuulunut leikkiä, esineen tilalle tuotiin uusi esine, ja se kiinnostui siitä välittömästi. Lapsi ei. Jännä juttu, onkohan ihmislapsi kuitenkin jollain tavalla älykkäämpi kuin eläin? :D

Koiran ja lapsen kasvatuksessa on kyllä monia yhtäläisyyksiä, ja ajattelin että siitä voisi joskus kirjoittaa jutunkin. Pistetään hautumaan.

Liv
Päiväuniaika

^ Hei tota mäkin olen aina sanonut! Että koiran ja lapsen kasvatuksessa on kyllä paljon samaa. Mulle on tosin kerrottu ystävällisesti, ettei niin saa ajatella, ettei lapsi ole koira (ihan tosi?! :D). 

Tietääköhän se teidän lapsi vielä, mitä se "ei" tarkoittaa? ;) Koska meillä rupes vasta 1v sisäistää koko sanaa, vaikka puolivuotiaasta asti jouduttiin sitä hokemaan. 

Jyviä ja ohdakkeita

Meilläkin oli esikoinen kiinnostunut johdoista ja pistorasioista, ja tosiaan tuo jatkuva kielto ja tilanteesta pois kantaminen tuotti lopulta tulosta.

Kuopus on nyt 2,5 vuotta, eikä ole vielä osoittanut johtoihin tai pistorasioihin mitään kiinnostusta. Juuri huomasin, että meillä on vielä muutamissa pistorasioissa suojat - joita ei ole hänen kanssaan koskaan tarvittu. Kopkop.

Mutta jos meilläkin olis noin kauniit uusvanhat pistorasiat, minäkin kävisin hipelöimässä niitä vähän väliä! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

TODELLA PAHA asiavirhe blogissasi joka on syytä korjata: SÄHKÖISKUN SAA YHDESTÄKIN PISTORASIAN REIÄSTÄ, JOS VAAN OSUU JÄNNITTEISEEN JOHTIMEEN (toinen niistä rei'istä joka rasiassa) 0-JOHTIMEN SIJAAN.

Juho (Ei varmistettu)

Eihän johtoa tarvitse purra poikki, jotta sieltä sähköisku tulisi. Yksi terävä hampaan upotus riittää siihen, että sieltä tulee tällit. Lattia voi toimia maajohtimena niin, että vauva kuolee.

Meidän kymmenkuinen on kovasti kiinnostunut erityisesti lattialla kulkevista johdoista. Kiellämme, koska hänellä on jo runsaasti hampaita.

Tommi K
Isyyspakkaus

Totta, että joissain tapauksissa riittää, että osuu jännitteiseen johtimeen. Silloin on kuitenkin osuttava jollain toisella kohdalla vartaloa maadoitettuun johtavaan esineeseen kuten lämmityspatteriin tai vesijohtoon. En nyt kuitenkaan usko, että kukaan alkaa tämän blogitekstin luettuaan tökkiä pistorasioita siksi, että minä olen kirjoittanut, että se olisi turvallista.

Tommi K
Isyyspakkaus

Juho: Juu, kaikkein viisainta on toki kieltää koko homma, ja sitä täällä parhaillaan taas tehdään.

Vierailija (Ei varmistettu)

Lapsethan on suurinpiirtein kaksi vuotiaina yhtä fiksuja/tyhmiä kuin koirat. Siitä alkaa sitten toivottavasti se ylämäki lapsen älykkyydessä, tai onhan kaksi vuotias paljon fiksumpi kuin 1 -vuotias :)

Meillä ei tyttö, tänään 3 vee :) , ole koskaan kiinnostunut johdoista tai pistoprasioista. Katsotaan, mitä mieltä velinen on, kunhan tuosta tuon kroppansa saa liikkumaan, 4,5 kk ja 8300g. Voi vielä hetki mennä...

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei kannata kirjoitella tuollaista epätietoa sähköiskun käytännöllisestä todennäköisyydestä. Sähköiskun vaara on olemassa vaikka tunkisi vain yhden naulan sinne pistorasiaan.

Tommi K
Isyyspakkaus

Niin, olen pahoillani, olisi pitänyt muotoilla asia täsmällisemmin:

Meillä on pistorasiat, joista on mahdotonta saada sähköisku tunkemalla mitään yhteen reikään, sillä yhteen reikään ei saa työnnettyä mitään. Pistorasian sisällä on reikien edessä läppä, joka aukeaa vain, kun molempiin reikiin työntää kapean esineen yhtä aikaa.

Liisa
Osasin!

Meillä on tämä sama pulma. Ja noista läpistä huolimatta olemme kyllä hankkineetkin pistorasioihin suojat vähän sillä periaatteella, ettei se vara ole venettä ennenkään kaatanut.

"Ei" on pikkumiehen mielestä hauska hokema ja huomiota. Se kirvoittaa tyytyväisen hymyn joka kerta. Hän kyllä yleensä tulee pois pahanteosta jos näyttää vaihtoehtoisen kiinnostavan kohteen. Se tosin poikkeuksetta vaatii sitä, että touhutaan sitten yhdessä jotain. Harvemmin jaksaa omilla leluillaan yksin leikkiä muutamaa minuttia pitempään. Mutta mikäs siinä, siksihän tässä kotona ollaan että olisi aikaa leikkiä muksun kanssa. Vaikka joskus saattaisi joku kotityökin olla tehtävänä.

Kommentoi

Ladataan...