Siirtolapuutarhoista ja mökkikaupoista

Isyyspakkaus

Niin moni kyseli minulta, mistä siirtolapuutarhamökkejä löytää, että kirjoitetaanpa siitä oma postauksensa.

Todettakoon heti alkuun aivan lyhyesti: puutarhamökkejä löytää sieltä mistä muitakin mökkejä ja vapaa-ajanasuntoja. Siis kiinteistönvälittäjiltä, osto- ja myyntipalstoilta ja puskaradion kautta.

Monella on varmasti sama harhakuvitelma, joka oli itsellänikin. Luulin, että siirtolapuutarhasta olisi lähes mahdoton saada mökkiä, ellei sitä satu perimään, tai että niitä pitäisi jotenkin jonottaa. 

Siirtolapuutarhamökkeihin ei ole kuitenkaan minkäänlaisia jonoja vaan mökeistä käydään kauppaa vapailla markkinoilla aivan samalla tavalla kuin mistä tahansa kesämökistä. Ja kyllä monet näyttävät niitä myyvän myös oman perheen ulkopuolelle.

Jotkut saattavatkin sekoittaa siirtolapuutarhapalstan kaupungin viljelyspalstoihin, jotka on tarkoitettu vain kasvien kasvatukseen eikä niille voi rakentaa rakennuksia kuten siirtolapuutarhaan. Viljelyspalstoja vapautuu vuosittain melko vähän ja monet yhdistykset arpovat vapautuneet palstat hakemuksen jättäneiden kesken. Sellaisen löytäminen on siis kirjaimellisesti arpapeliä.

Siirtolapuutarhakauppa on kuitenkin puhtaasti myyjän ja ostajan välinen asia, ja myyjä voi etsiä ostajan haluamallaan tavalla. Voisin kuvitella, että nykyisin suurin osa myynti-ilmoituksista on jollain osto-myyntipalstalla netissä. Itse löysin mökin Ilmoitusopas.fi:n ilmoitusvahdin avulla Tori.fi:stä. Ilmoitusopas seuraa useiden nettisaittien ilmoituksia ja kertoo sähköpostitse, kun hakuehdot täyttävä ilmoitus löytyy.

Mukaan tarvitaan myös jonkin verran onnea. Vaikka siirtolapuutarhamökit vaihtavatkin omistajia enemmän kuin kuvittelinkaan, juuri oikeanlaisen mökin löytyminen juuri halutulta alueelta voi viedä aikaa.

Siksi olenkin niin hämmästynyt, miten löysimme etsimämme mökin niin helposti ja nopeasti. Ilmoitus tuli Toriin vain kolme päivää sen jälkeen, kun aktivoin ilmoitusvahdin, ja sama vahti ei ole tähän päivään mennessä ilmoittanut yhdestäkään toisesta mökistä, jota olisimme voineet edes harkita. Mökkikaupoissa tarvitaan siis myös rohkeutta ja intuitiota: voi olla että se ensimmäisenä vastaantullut mökki onkin kaikkein paras, ja siihen kannattaa tarttua.

Mökin ostamisessa tulee aivan ensimmäisenä ymmärtää, mitä on ostamassa. Ainakin Herttoniemen tapauksessa siirtolapuutarhassa kauppaa käydään rakennuksesta ja kasveista. Maa-alan omistaa Helsingin kaupunki, joka vuokraa puutarhaa siirtolapuutarhayhdistykselle, joka puolestaan kerää vuosittaisen vuokran yhdistyksen jäseniltä eli mökkien omistajilta. Vuokra on joitain satasia.

Mökin omistaja saa tehdä palstalla ja sen kasveilla suurin piirtein, mitä haluaa mutta yhdistyksen asettamien sääntöjen puitteissa. Esimerkiksi meidän 35 m2:n mökkimme on suurin mahdollinen, jonka puutarhaamme saa rakentaa, ja tämän asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä saa olla yksi pienempi rakennus. Meillä se on kasvihuone, mutta joissain pihoissa on rakennettu leikkimökki tai muu pieni varastorakennus. Puutarhayhdistyksillä voi olla vaatimuksia myös hyötykasvien määrälle ja sille, että palstalla on oltava ainakin yksi hedelmäpuu.

Mökkien varustelutaso ja kunto vaihtelevat varmasti todella paljon. Meillä on sähköt, kesävesi mökin ulkopuolella, keittiö jossa jääkaappi ja hella sekä oma kuivakäymälä. Kauppaan kuuluivat myös kaikki puutarhanhoitovälineet ja pihakalusteet. Mökki on lämpöeristetty, eli siellä voi oleilla myös pakkasilla. Mökit on kuitenkin tarkoitettu kesäkäyttöön, ja vaikka niillä voi käydä myös talvella, alueella ei ole silloin saatavilla vettä. Kesällä monet puolestaan asuvat niillä jokapäiväisesti, kääntävät sanomalehtensä oman mökin postilaatikkoon ja käyvät töissäkin mökiltä.

Toiset omistajat ovat remontoineet mökin lähes modernin asuintalon tasolle mutta toiset ovat pitäneet rakennuksen enemmän mökkimäisenä. Ja aivan varmasti on niitäkin siirtolapuutarhamökkejä, jotka ovat purkukuntoisia tai ison remontin tarpeessa. Me ostimme omamme siinä uskossa, että isompia remontteja kuten katon tai lattian uusimista ei ole tarpeen tehdä vähään aikaan.

Toisissa mökeissä on myös kesäkäyttöön sopiva kellari. Niin periaatteessa meilläkin, mutta edellinen omistaja oli täyttänyt sen hiekalla, sillä kellari oli liian märkä käytettäväksi. Käyttökelpoinen kellari nostaa tietysti mökin arvoa.

Näin ollen hinnatkin vaihtelevat hurjasti mökin kunnosta ja alueesta riippuen. Puutarhamökin voi saada pk-seudun ulkopuolelta alle 20 000 eurolla, mutta Helsingin siirtolapuutarhoissa hinnat voivat olla jopa yli 100 000 euroa. Erään välittäjän mukaan keskihinnat Kumpulassa ovat 80 - 90 000 euroa, Herttoniemessä jonkin verran vähemmän.

Yleisesti ottaen kannattaa katsella useampia ilmoituksia ja kartoittaa hinta- ja varustelutasoa alueella, josta on kiinnostunut. Ja varsinkin autottoman kannattaa pohtia sitäkin, miten puutarhamökille pääsee.

Yllättävä huomioon otettava asia, joka ei käynyt aiemmin mielessäkään, on puutarhan jatkuvuus. Koska puutarha-alueet on ainakin Helsingissä vuokrattu kaupungilta, kaupunki voi myös päättää puutarhojen jatkosta. Ainakin teoriassa kaupunki voi päättää kaavoittaa jonkin alueen puutarhan sijaan asunnoiksi, vaikka se epätodennäköiseltä tuntuisikin. Herttoniemen siirtolapuutarhan alue kuuluu kuitenkin niiden puutarhojen joukkoon, joiden olemassaolo on vahvistettu kaavalla, ja alue on myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien aluekohteiden listalla.

Toivottavasti kaikki faktat menivät yllä oikein ja niistä on jotain apua siirtolapuutarhoista kiinnostuneille. Kysy ihmeessä lisää, jos en muistanut kertoa jotain.

Lisäys alkuperäiseen tekstiin:

Mökin rahoituksessa on otettava huomioon se, että mökki itsessään ei käy pankkilainan vakuudeksi, sillä se sijaitsee vuokramaalla. Pankki vaatii siis muita vakuuksia. Me pystyimme käyttämään mökkilainan vakuutena omaa asuntoamme, jonka lainasta olemme maksaneet jo valtaosan pois.

Share

Kommentit

Noopsu (Ei varmistettu)

HS: Köyhälle kansalle rakennetuista siirtolapuutarhoista uhkaa tulla lomakyliä eliitille http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470626922617?jako=53238f280f64cad20b8...

Pohdintaa siirtolapuutarhoista Hesarissa

Tommi K
Isyyspakkaus

Hassu yhteensattuma, että tämä teksti sattui olemaan juuri tänään lehdessä.

On vähän erikoista (ja aika paljon populistista), että toimittaja pitää ongelmallisena sitä, että siirtolapuutarhamökeistä käydään kauppaa vapaasti ja että alkuperäinen ajatus tarjota vähävaraisille paikka viljellä ruokaa on ”romuttunut”.

1930-luvulla sosiaaliturva oli vähän toisenlainen kuin 2010-luvun Suomessa, ja nykyisin vähävaraisia perheitä voidaan onneksi auttaa muin tavoin kuin osoittamalla kaupungin laitamilta multakasa, jossa voi kasvattaa itse perunaa ja porkkanaa. Tuskin monikaan siirtolapuutarhuri on vuosikymmeniin kasvattanut palstoilla ruokaa siksi, että sitä ei ole varaa ostaa kaupasta. Puutarhojen käyttötarkoitus on siis muuttunut aivan itsestään ajan myötä.

Hinnat taas määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja valitettavasti mökit, niin siirtolapuutarhoissa kuin järvien rannoilla, ovat toisille liian kalliita. Helsingin kantakaupungin tuntumassa oleva kesämökki on aivan luonnollisesti kalliimpi kuin jossain kauempana, koska kysyntää on enemmän. Hintakatosta huolimatta mökit voisivat olla edelleen joidenkin ulottumattomissa, enkä oikein tiedä, mitä sillä lopulta saavutettaisiin ja miksi. Tässä ei ole kuitenkaan kysymys mistään jokaisen perusoikeudesta. Asuntojen hintojen karkaaminen käsistä on muutenkin isompi ongelma Helsingissä.

Kyllä meidän keskiluokkaistenkin on täysin mahdollista ostaa mökki jopa nykyisillä hinnoilla ilman kymmenien tuhansien käteisvaroja. Omistusasunnot ovat Helsingissä sen verran hintavia, että niistä riittää vakuudeksi, vaikka kaikkea asuntolainaa ei olisi edes maksettu pois.

Olen muuten aika varma, että se todellinen "eliitti", keitä sitten ovatkaan, on kiinnostunut aivan muista asioista kuin sitoutumaan vuosiksi puutarhan hoitoon ja vanhan mökin ylläpitoon suhteellisen pienellä tontilla, jossa molempia naapureita voi tervehtiä, kun katsoo ensin oikealle ja sitten vasemmalle :)

Sasa89 (Ei varmistettu)

Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta kysyn silti. Asun Tampereella siirtolapuutarhan vieressä ja olen aina miettinyt, että saako alueen läpi kävellä ja katsella kuten normaalillakin asuinalueella? Olisi kiva kurkistella, millaisia ihania puutarhoita siellä on, mutta jotenkin arveluttaa mennä sinne :D

MiiaK (Ei varmistettu)

ainakin Helsingissä ihan kaikkien käytössä olevia virkistysalueita. Pihoille ei saa mennä, mutta käytävät, hiekkakentät ja yleiset lasten leikkipaikat ainakin ovat myös muille kuin siirtolapuutarhan omistajille. Rohkeasti vaan tutustumaan ja ihastelemaan kauniita ja vehreitä siirtolapuutarhoja :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Kyllä, juuri näin! Siirtolapuutarhojen webbisivuilta voi varmasti tarkistaa, milloin portit ovat auki vierailijoille, mutta sinne vaan kiertelemään kujia jonain aurinkoisena kesäpäivänä ja ihastelemaan värikkäitä puumökkejä ja niiden upeita puutarhoja!

Sasa89 (Ei varmistettu)

Kiitos vastauksista! Nyt uskallan käppäillä alueen läpi, ei tarvitse enää tyytyä kurkkimaan aidan raoista :D

Nasun nukkekoti

Onnea aivan ihastuttavasta siirtolapuutarhamökistä ja puutarhasta! Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää :) Me olemme juuri tekemässä pihaa ja puutarhaa, joten puutarhanhoitoasiat kiinnostavat kovasti. Olemme rakentaneet Turkuun vanhalle omakotialueelle talon, jonka puutarhassa vanhoja omenapuita, pensaita ja perennoja - samaa henkeä kuin teidän siirtolapuutarhassanne.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kiitos! Enpä olisi arvannutkaan, että tästä tulee vielä puutarhablogi, mutta tässä sitä mennään!

Duudi (Ei varmistettu)

On myös hyvä tietää, että useimmissa Helsingin siirtolapuutarhoissa edellytetään ostajan olevan kirjoilla Helsingissä. Ulkopaikkakuntalainen ei voi niistä mökkiä ostaa.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kyllä, juuri näin, ja ilmeisesti monet muutkin siirtolapuutarhat toisissa kaupungeissa rajoittavat omistusta vastaavasti. Ja sitten on varmasti niitäkin siirtolapuutarhoja, joihin saa asettua kuka vain. 

Villa Saga

Moikka!

Onpa mielenkiintoista lukea mökkijuttuja. Meidän mökki ei ole siirtolapuutarhamökki, vaan kesämaja. Eli hiukan kateellinen olen tuosta puutarhaosuudesta, vaikka olenkin todellinen kasvintappajahenkilö, eli voi olla hyväkin ettei meillä saa kauheasti istutella. 

Tommi K
Isyyspakkaus

En olekaan koskaan käynyt noissa kesämajoissa enkä edes kävellyt alueella. Mutta on huikeaa, että Lauttasaaressa todella on kesämökkejä! Onko sen alueen jatkuvuus miten turvattu?

Hertta
Lilou's Crush

Vastaan tähän kun Lauran kanssa samoilla huudeilla "majaillaan" vaikka meidän maja onkin Lauran ihanaan mökkiin verrattuna täysi hökkeli :D  

tulevaisuus on turvattu samalla tapaa kuin muillakin kaupungin mailla olevilla vuokratonteilla kesämajoissa  ja siirtolapuutarhamökeissä. Nykyinen sopimus oli voimassa muistaakseni jonnekin 15 vuoden päähän. Lauttasaaren majat on perustettu 1920-luvulla, ja alueita ei ole kaavoitettu muuhun kuin virkistyskäyttöön. Siellä saa ilomielin tallustella, tontteja majoilla ei ole, vain oikeus pitää mökkiä.

Villa Saga

Meidän alueella saaren toisella puolella on mökkeily turvattu vuoteen 2050 saakka.

Hertta
Lilou's Crush

Ah onpa jännä. Luulin, että kaikkia larun majoka majoja koskee kaupungin vuoden 2032 -asti oleva sopimus (koskee siis särmö ja länsiulapanniemi), jonkun yhdenmukaisuusartikkelin aikanaan aiheesta kaupungilta luin, mutta en sen enempiä.

Leksa (Ei varmistettu)

Kumpulassa pyydetään mökeistä 80-90t, mutta ne eivät mene kaupaksi. Kaupaksi menevät 50-65t mökit. Tällä hetkellä niistäkään 4 ei ole liikkunut koko kesänä, vaikka kaksi ainakin on hyvässä kunnossa ja piha hoidettu.

Tommi K
Isyyspakkaus

OK, jo viime vuonnahan kirjoitettiin Hesarissa, että mökkejä on myynnissä useita, hinnat ovat laskeneet aiemmista ja nyt olisi "ostajan markkinat". Niistä mökeistä, mitä kävimme katsomassa Kumpulassa, kumpikaan ei ollut puutarhansa puolesta mitään meidän mökkiimme verrattuna ja hinnat olivat merkittävästi kalliimpia. Uskon edelleen tehneeni tässä hyvät kaupat :)

Kommentoi