Synnytysvalmiudessa

Ladataan...
Isyyspakkaus

Laskettuun aikaan on nyt alle kaksi viikkoa. Rouvan vatsaa on mittailtu neuvolassa viikon välein ja arvioitu tytön kokoa. Hän on kuulemma pitkä ja hoikka. Ei siis näytä tulevan isäänsä.

Nyt pitäisi olla jatkuvassa synnytysvalmiudessa. Vauvakirja ehdotteli jo pari kuukautta sitten, että pakkaisimme valmiiksi synnytyslaukun, johon tulisi ainakin tohvelit, aamutakki, toalettivälineet ja kirjepaperia. Näistä tohveleista ja aamutakista puhuttiin myös perhevalmennuksessa. Emme tienneetkään, että ne olisivat niin olennainen osa synnyttämistä. Mutta että kirjepaperia?

"Hyvät äiti ja isä. Olemme nyt saaneet tyttären, ja teistä on tullut isovanhempia. Olisitte voineet käydä katsomassa häntä täällä sairaalassa, mutta kun saatte tämän kirjeen, hän on jo menossa kouluun. Terveisin rakastava poikanne, Tommi"

Jos synnytyssairaalassa on kerran niin paljon ylimääräistä aikaa, voisin mieluummin pakata kassiin ne pari laatikollista vanhoja valokuvia, jotka on laittamatta albumiin.

Synnytyssuunnittelu kätilön kanssa pari viikkoa sitten tuntui helpottavan hieman Rouvan jännitystä, ja oli mukavaa jutella kätilön kanssa synnytykseen liittyvistä ajatuksista. Suhtauduimme aiemmin koko synnytyssuunnitteluun hieman huvittuneena, mutta olikin oikeasti kiva käydä vielä kerran henkilökohtaisesti asiantuntijan kanssa läpi asioita ja käytännön toiveita. Varasimme allasosaston.

Minulta kysyttiin, miten haluaisin osallistua synnytykseen. "En tiedä. Mitä vaihtoehtoja minulla oikein on?" kysyin. Päädyimme siihen, että olen läsnä ja katsotaan sitten tilanteen ja äidin toiveiden mukaan. Hyvä, että tuli selvitettyä, vaikka en vieläkään oikein tiedä, mitä muuta isä siellä voisi tehdä. Niin, ja lupasin minä sen napanuoran katkaista. Se kai kuuluu asiaan, vaikka ajatus tuntuukin vähän iljettävältä.

Synnytyslaukku on pakkaamatta ja aamutakki sekä tohvelit hankkimatta, mutta henkinen valmius alkaa herätä.

Kun Rouva soittaa kesken työpäivän, säntään saman tien palaverista käytävään. ("Ei saanut ravintolapöytää viikonlopuksi.") Kun Rouva ilmoittaa elokuvan jälkeen, että nyt tuntuu tosi hassulta vatsassa, sydän jättää ensin lyönnin väliin, ja sen jälkeen pulssi kohoaa pariinsataan.

"Et sitten ole hirveässä kännissä", sain ohjeeksi, kun lähdin eilen firman kemuihin. Niin. Jotain on kyllä tapahtunut, kun entinen bilehile poistui juhlista ennen puoltayötä eikä tuntenut edes pientä halua lähteä muiden mukana yökerhoon.

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei minulla mitään tohveleita tai aamutakkia ole ollut kahdella aikaisemmalla kerralla eikä nytkään tule mukaan. Toki eihän ne mitään muotiluomuksia siellä sairaalassa ole, mutta sen hetken kun siellä on, niin minä ainakin selvisin sairaalan tavaroilla.

Toisen synnytyksen jälkeen tuli kova tarve kirjoittaa tuntemuksia ylös. Osastolta ei löytynyt kynää eikä paperia. Onneksi kotoa pian sai täydennystä tavaroihin.

Minusta tuntuu ihan kummalliselta tuo synnytyssuunnitelman tekeminen kätilön kanssa. Ei sellaista kahden aikaisemman synnytyksen aikana tehty. Ekan kohdalla näin sairaalaan tutustumisessa kätilön (ko. tutustumista ei enää järjestetä) ja toisen kohdalla ei näkynyt kätilöä vasta kun oltiin tositoimissa. Onkohan tämä muuttunut viidessä vuodessa vai onko kyse alueellisesta tavasta?

Tommi K
Isyyspakkaus

Synnytyssuunnitelman tekeminen liittyy Kätilöopiston sairaalan Haikaranpesä-osaston toimintaan. Haikaranpesän tavoite on tarjota yksilöllisempää hoitoa, ja synnyttäjien toiveet esimerkiksi kivunlievityksen suhteen kirjataan ylös jo ennen synnytystä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Rouvan ei kannata juurikaan pakata omia vaatteita sairaalassaoloa varten, paljon kätevämpää käyttää sairaalan yöpaitoja ja aamutakkeja, joita saa puhtaina kaapista uusia sitä mukaan kun hikeentyvät tai maidostuvat eikä tarvi viedä omia kotiin pyykättäväksi. Ne verkkoalushousut tosin on aika ällöt, mutta vetävät hyvin ne hehtaarisiteet mitä sieltä saa. Jälkivuotoa varten siis. Tulevan isän sen sijaan kannattaa pakata vähän vaihtovaatteita, isille ei palvelu pelaa ihan yhtä hyvin. Laukun ehtinee pakata kyllä siinä vaiheessa kun supistukset säännöllistyvät, tosi harvoin on sellaista vedet meni suoraan sairaalaan ponnistamaan kuin elokuvissa. Hyvää loppuodotusta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Musta taas oli ihanaa, että sai olla sairaalassakin ihan omissa vaatteissa! Joka siis tosin tarkoitti vain omaa aamutakkia, löysiä kotihousuja ja toppia, ei todellakaan mitään muotiluomuksia. Mutta ne ällöt verkkoalushousut on vaan oikeasti aika hemmetin kätevät siinä vaiheessa, joten omat kalsarit tarvii todnäk vasta kotimatkalle.

Muuten tärkeintä laukkuun pakattavaa omalta kohdaltani oli kännykän laturi, kamera tykötarpeineen (muistikortti, vara-akku, laturi), imetysliivit ja kotiinlähtövaatteet, todellakin isän riittävät vaihtovaatteet sekä Domino-keksit. Tuo viimeinen oli ehkä melkein tärkein, nyt toisella kerralla täytyy pakata varmuuden vuoksi kaksi pakettia! Sen urheilusuorituksen jälkeen katsoin olevani oikeutettu herkutteluun, joten mikä tahansa Rouvalle sitten parhaiten maistuukin, suosittelen pakkaamaan jo etukäteen mukaan :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Sairaalan vaatteet on parhaat, kun niitä tosiaan voi surutta hakea likaantuneiden tilalle. Omat sisäkengät on kyllä kivat, niin sopivat sitten jalkaan paremmin. Ne verkkohousut on kätevät, vaikka aika karsean näköiset ja laittaisin tähän miksi, jos vain Rouva lukisi tämän. Miesten ei tarvii kaikkea tietää :) Mä en muista pakanneeni etukäteen mitään sairaalakassia, paitsi turvakaukaloon valmiiksi ne vaatteet, joissa vauva sitten lähtee kotiin (mies toi siis kaukalon vasta, kun oltiin kotiin lähdössä). Vinkki: Miehen kannattaa sitten jättää se vaimon kännykkä sinne sairaalaan eikä tohkeissaan viedä sitä mukanaan kotiin ;) Samoin on laturin kanssa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Moi!
Tuo on totta, että kännejä ei kannata enää ottaa olisi noloa mennä synnyttämään isän ollessa huppelissa...

Mä en myöskään ole ottanut sairaalaan koskaan mukaan tohveleita enkä aamutakkia sairaalan vermeissä on hyvin pärjännyt. Varsinkin ne ihanat sairaalan vaatteet on käteviä, kun vaatteet saattaa sotkeentua ties mistä eritteistä. Ehkä uskallan varoittaa, että ekan lapsen jälkeen heräsin kirjaimellisesti lähes verilammikosta. Eli kaikki on mahdollista ja on hyvä olla sairaalan varusteissa niin ei omat sotkeennu...silloin tosin olikin pala istukkaa jäänyt kohtuun ja jouduin vielä palaamaan kaavintaan kotiutumisen jälkeen ja koin aika massiivisen verenvuodon ja hb 72...(ei tarkoitettu pelotteeksi ensisynnyttäjille, mutta kaikki on tosiaan mahdollista eikä ikinä tiedä mihin joutuu)

Ne tohvelit eivät olleet kovin kivat sairaalassa, mutta olen niillä 3 krt pärjännyt. Paperia olisi ehkä voinut kaivata, mutta en sitä koskaan mukaan tainnut ottaa tai ainakaan kirjoittaa...kamera, kännykkä, laturit herkut ja kotiutumisvaatteet olivat ehkä tärkeimmät mukana olleet tavarat. Kotiutumisvaaatteiden kanssa ei kannata olla liian toiveikas - itse ekalla kerralla otin mukaan toiveikkaasti vanhat olohousut, mutta täytyi vaihtaa äitiyshousuihin, kun ne ei menneetkään jalkaan...Joten tarpeeksi reilut vaatteet, ettei tarvii masentua jos ei mahdukaan päälle...

Vauvan vaatteet laitoin aina valmiiksi kaukaloon ja isäntä sitten hakiessa toi ne. Keskimmäisen synnytykseen otin mukaan omat kauratyynyt ja niistä oli kovasti apua. Amme oli keskimmäisen synnytyksessä loistava kivunlievittäjä alkuvaiheessa :) Sitten kun kivut yltyivät oikein koviksi sieltä piti päästä äkkiä pois. Suosittelen. Tsemppiä sinne ja tosiaan hienoa tuo synnytyssuunnittelu, olisi varmaan muuallakin hyvä asia :) Me ei ehditty ekan kanssa tutustumaan synnytysvastaanottoon, kun päivä (rv 39+2) jolloin olisi sinne ehditty yhdessä osoittautuikin neidin syntymäpäiväksi...saimme siis ihan käytännössä tutustua paikkaan:)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on nyt reilun 7 viikon ikäinen poika ja sairaalakassit pakkasimme hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa valmiiksi. Vaimo halusi ehdottomasti pukeutua sairaalassa omiin vaatteisiinsa, joten siksi pakkasimme riittävästi erilaisia, mukavia vaatteita mukaan.

Pakkasimme mukaan myös paljon erilaisia mehuja ja muita pikaeväitä, jotka valitettavasti loppuivat avautumisvaiheen aikana kesken ja sitten olikin kiire haalia niitä sairaalan kanttiinista ennen kanttiinin sulkemisaikaa. Seuraavalla kerralla pakkaisin enemmän evästä ja energiapitoista juotavaa mukaan.

Se, mitä emme ottaneet mukaan, oli muistiinpanovälineet - eli kirjepaperia ja kynä. Kynä onneksi löytyi ja mukana olleen lehden sivuille sai kirjoitettua kaikki ne hauskat kommentit, fiilikset ja tapahtumat kellonaikoineen talteen.

Aikaahan kirjoittamiseen tuolla oli. Meillä ainakin, sillä ehdimme naatiskella kivunlievitysaineita ja kirjata juttujamme ylös reilu 20 tuntia ennen kuin oikeasti alkoi tapahtumaan. Toisaalta voi tuo mennä nopeamminkin. Edellisenä päivänä ystävillämme oli vauva maailmassa 10 minuuttia sairaalaan saapumisen jälkeen. Lähtö oli heillä muutenkin sen verran nopea, ettei siinä olisi enää lähdön hetkellä ehtinyt miettimään, mitä mukaan kannattaisi ottaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Isän hommiin synnytyksessä kuuluu kaurapussien lämmittäminen, niiden pitäminen paikoillaan mahaa tai selkää vasten, äidin selän hieronta jos äiti niin haluaa, kädestä pitely, hengittäminen yhdessä äidin kanssa supistusten läpi, silmiin katsominen ja silittely ja ylipäänsä se, että on paikalla ja kertoo synnyttävälle, että hän on upea, hän pärjää ja tsemppaa niin maan pirusti. :)

Hanna Hirvosen Isä syntymässä -kirja, suosittelen!

Tommi K
Isyyspakkaus

 

Kiitos vinkeistä!

Asiat, jotka todennäköisimmin unohtuvat ovat

  • isän vaatteet
  • vauvan kotiutumisvaatteet
  • kännykän laturi
  • vaimon kännykän laturi
  • hammasharja.

Välipalaksi meillä toivotaan kuulemma Domino-keksien sijaan ananasta.

Kyllä kirjepaperin sijaan mukaan lähtee tämä MacBook, jos tulee tarve kirjoittaa ajatuksia ylös. En saa itsekään omasta käsialastani selvää.

Vierailija (Ei varmistettu)

Heti alkuun, Kiitos mahtavasta blogista! Olen nauranut välillä kyyneleet silmissä :D On ihanaa seurata odotusajan rulianssia isän näkökulmasta. Hienoa että jaksat olla näin aktiivisesti mukana!
Oman kokemuksen mukaan sairaalaan kannattaa ottaa mukaan ainakin omat tossut, vihasin niitä sairaalan läpsyköitä. Ja jalat olivat todella kipeät synnytyksen jälkeen. Mahd, mukavat tossut, "turvotusvaralla" ;) Muutoin kannattaa ihan mennä fiilis pohjalla. Koska jos jotain jää kaipaamaan voi isukki tuoda niitä jälkeenpäin.
Eväät mukaan synnytykseen, ettei tarvi kanttiinissa ravata. Oma puolisoni ravasi hakemassa minulle trippi mehuja. Mitään en syömään pystynyt, ilokaasusta tuli hieman huono-olo :/
Hauska idea vauvan kotiutumisvaatteita ajatellen on se että sinä päätät missä vaatteissa vauva kotiin viedään. Tuot ne sitten mukanasi kun lähdet hakemaan perhettä kotiin. Hyvää opettelua vauva arkeen sinullekin, (vinkkinä tietenkin se että vastasyntyneet tarvitsevat yllättävän lämpöstä päällensä ;)
Onnea tuleviin koitoksiin ja unettomiin öihin. :D (ai niin, varaa omaan taskuun nenäliina synnytykseen, itku tulee satavarma! )

Tommi K
Isyyspakkaus

Kiitokset ja terveuloa mukaan!

Kommentoi

Ladataan...