Taapero sai päivähoitopaikan - mutta mistä?

Isyyspakkaus

Minua on stressannut jo lähes vuoden ajatus siitä, että poika ei saisi päivähoitopaikkaa samasta päiväkodista kuin tyttö. Se ei ole ilmeisesti edes vain teoreettinen mahdollisuus, vaan olen kuullut useita kauhutarinoita siitä, miten kaupunki on osoittanut sisaruksille päivähoitopaikat eri puolilta kaupunkia. Jopa Suomenlinnasta, jonne kuljetaan lautalla.

Syksyllä stressini vielä paheni, kun useampikin tuttava kertoi siitä, miten päivähoitopaikan saaminen on entistä vaikeampaa, jos paikkaa hakee kesken kauden, esimerkiksi maaliskuun puolivälissä. Heti vuoden alusta aloittavat lapset ovat etusijalla, paikat täyttyvät jo tammikuussa eikä niitä tietenkään vapaudu juuri maaliskuussa.

Olin siis varma, että hoitopaikka myönnettäisiin jostain toisesta kaupunginosasta, ja joutuisimme kuljettamaan lapsia eri paikkoihin seuraavat puolitoista vuotta. Sen verran kesti, että saimme tytöllemme siirron kotiamme lähimpään päiväkotiin viisi vuotta sitten.

Käytännössä ajattelimme jo, että jos päivähoitopaikka myönnettäisiin jostain aivan muualta, emme ottaisi sitä lainkaan vastaan vaan keksisimme kevääksi "jotain" ja hakisimme paikkaa uudelleen elokuulle. Silloin pojan olisi pakko olla etusijalla jo sisarussuhteenkin vuoksi.

Myönnän, että taisin murehtia asiaa aika lailla ja valvoin jonkin yönkin asian vuoksi sängyssä kattoa tuijottaen.

Tänään aamulla sähköposti kilahti. Otsikko oli "Päivähoitopaikka". Apua.

Poika sai hoitopaikan samasta päiväkodista tytön kanssa.

Huh. Yksi jännityksen aihe elämässä vähemmän. Viisi täyttä viikkoa enää jäljellä.

Mutta ovatko nämä sisarusten sijoittamiset eri päiväkoteihin ja kantakaupunkilaisten lähettämiset Suomenlinnaan vain urbaania legendaa, vai onko jollekulle oikeasti käynyt niin?

Share

Kommentit

Torey
Näissä neliöissä

Pääkaupunkiseudusta en tiedä, mutta meillä päin tiedän pahimmillaan perheiden kuskanneen eskarilaista koululle, keskimmäistä päiväkotiin ja pienintä perhepäivähoitajalle. AIVAN ÄLYTÖNTÄ! 3 eri osotetta aamulla ennen töihin menoa.

Itsehän ilmoitin aikoinaan, että en suostu lapsia kuskaamaan eri puolille kuntaa. Sain vaikean äidin maineen, mutta myös lapset samaan päiväkotiin. Eehehe.

Tommi K
Isyyspakkaus

Mitä siitä maineesta? Se ei auta yhtään kiireisinä arkiaamuina :D

Torey
Näissä neliöissä

Sä sen sanoit! :'D

Cami - Fun, fitness and fashion (Ei varmistettu) http://funfitfash.blogspot.fi

En yhtään epäile tuon Suomenlinna-tarinan todenperäisyyttä, sillä kyllä on muuten vaikeaa saada päivähoitopaikkaa Helsingissä. Meillä on vain yksi lapsi toistaiseksi ja edessä on siirto kesken kauden toukokuussa. Onneksi olen ollut kaukaa viisas ja kartoittanut uuden alueen yksityiset päiväkodit, joissa on tilaa siltä varalta, että joudutaan just vaikka Suomenliinaan. Ihan naurettavaa muutenkin, kun tuntuu että tältä nykyiseltä alueelta viedään lapset alueelle Y ja sieltä alueelta taas tänne päiväkotiin.

Tommi K
Isyyspakkaus

Ja sitten on niitäkin alueita, joilla on ollut liikaa lapsia jo vuosia, mutta uusia päiväkoteja ei ole vaan saatu perustettua tai niille ei ole löytynyt tiloja...

Laura_a (Ei varmistettu)

Ei taida olla urbaania legendaa. Me asumme Oulunkylässä ja teidän esikoisen ikäinen esikoisemme sai pk paikan 4 vuotta sitten Punavuoresta. Arkielämän kannalta tilanne olisi ollut 1,5-vuotiaalle ja hänen vanhemmilleen täysin kohtuuton. Ja ainakin lähes yhtä katastrofaalinen kuin kantakaupunkilaisen paikka Suomenlinnassa. Urbaania legendaa ei oman kokemukseni mukaan ole myöskään se, että soittelu pk-johtajille ja itkeminen puhelimessa auttaa. Meillekin järjestyi tällä taktiikalla (ihan aidosti kyllä itketti ja epätoivo tuolloin iski), paikka yllättäen lähimmästä päiväkodista ja emme koskaan joutuneet lasta Punavuoreen viemään. Ja nyt voimme mekin alkaa jännätä kuinka tulee kesäloman jälkeen käymään pikkusiskolle...

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä ei auttanut edes itku, kun yritettiin sijoittaa toiselle puolelle kaupunkia, aikataulujemme kannalta aivan mahdottomasn paikkaan, vaan päiväkodin johtaja suositteli yksityisen hoitajan palkkaamista kotiin (olin opiskelija vailla tuloja, minkä olin kertonut) ja sanoi, että alle kolmivuotiaiden paikka on muutenkin kotona (omamme oli 1,5 v). Saimme onneksi erittäin läheltä yksityiseltä paikan ja äitini avusti maksuissa, kunnes sain opinnot kassan.

Tommi K
Isyyspakkaus

No huh. Ja huh. Ylipäänsä ikävä tilanne, ja vielä tuollainen syyllistäminen päälle. Ei ole päiväkodin johtajan tehtävä arvostella vanhempien tekemiä valintoja varsinkaan, kun kyse on mielipiteistä. 

Torey
Näissä neliöissä

Mä sain kanssa kerran kuulla päivähoidon johtajan suusta, että en kai mä vielä lasta hoitoon tuo. Siitä tuli tosi hyvä fiilis! Kaiken lisäksi en silloin edes tarvinnut lapsillemme kokopäivähoitoa, eli meidän pienet ei ollut päiväkodissa 8-17. Ja toistaalta, mitä sitten jos olisikin olleet! Jotkut äidit joutuvat menemään töihin jo lapsen tultua 9kk ikään, vaikka haluaisivatkin olla kotona. Lapsilla on oikeus päivähoitoon, eikä se ole toisen tehtävä minkä ikäisenä lapsi hoitoon menee. On se sitten 1v tai 4v. 

Tommi K
Isyyspakkaus

Kesäloman jälkeen tilanne on varmasti parempi kuin kesken lukukauden ja sisarukset aina etusijalla. Eiköhän teille hyvin käy :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Just eilen uutisoitiin, että Helsingin päivähoitotilanne ei kuitenkaan oo ihan niin katastrofaalinen kuin joistain jutuista on päätellyt. Kaupunki on tutkinut, että 98 % päiväkotimatkoista on julkisilla tehtynä alle 30 min ja keskimääräinen päiväkotimatka on vain 10,5 minuuttia. https://yle.fi/uutiset/3-10055551

Toisaalta eipä toi puoli tuntia hirveesti lämmitä, jos se on aivan toiseen suuntaan kuin oma työmatka tai jos molemmat lapset pitää viedä eri suuntiin sen 30 minuuttia :/

Torey
Näissä neliöissä

Ei lämmitä ei! Viime keväänä kuskasin meidän lapsia ihan vastakkaiseen suuntaan hoitoon. Olin tapellut heidät tosiaan sentään samaan päiväkotiin, mutta hoitopaikka irtosi n. 12 kilsan päästä. Aikaisemmin se ei ollut haitannut niin paljoa, koska olin kätevästi saanut jatkettua matkaa töihin, mutta uusi työpaikkani oli ihan eri suunnassa. Vein siis 12 km ensin lapsia oikealle ja palasin samaa reittiä kodin ohi päästäkseni työpaikalleni vasemmalle. Kotoa ajoin työpaikalle 10 minuuttia, mutta sain varata sen 30 minsaa ylimääräistä tuon matkan takia. Ja päivässä tuli sen yli 40 kilsaa turhaa ajoa josta ei mitään hyvitystä saanut koska se ei ollut työmatkaa... 

Nyt lapset on kilsan päässä hoidossa. Aikaisemmin sinne ei päässyt, koska päiväkoti ei ota alle 3-vuotiaita. Nyttenkin sain vähän alle 3v kuopuksemme sinne isosiskonsa takia. Itseasiassa vain 10 km päässä on päiväkoteja joissa on pienten ryhmät. Meidän kaksi pientä lähipäikkäriä on yli 3-vuotiaille. Ja löytyy tasan 1 perhepäivähoitaja, ja sinne ei naapuruston jokainen alle 3v mahdu. Eli aika heikkoa. 

Tommi K
Isyyspakkaus

Kääk mikä tilanne... Onneksi sentään liikut autolla. 

Tommi K
Isyyspakkaus

Mielenkiintoista. Kyllä mä sanoisin, että puoli tuntia on tosiaan aika paljon, jos se tehdään vähintään jomman kumman vanhemman näkökulmasta väärään suuntaan. Siihen kun laittaa sitten päälle se normaalin työmatkan, kotoa päiväkotiin ja sieltä töihin pitää varata aikaa helposti 1,5 tuntia julkisilla. Mutta todella hienoa, että keskimääräinen päiväkotimatka on noin vähän!

Milliri (Ei varmistettu)

Vantaalla on vähän samaa. Meidän nuorimmainen aloitti, tai piti aloittaa, päivähoidossa huhtikuussa viisi vuotta sitten. Meiltä kävelymatkan päässä on alueen viisi päiväkotia. Ja saatiinko paikka jostain niistä? Ei. Hoitopaikka tarjottiin naapurilähiöstä viiden kilometrin päässä.

Viisi kilometriä ei tietysti kuulosta pitkältä matkalta, mutta kun tosiaan alle kilometrin säteellä on ne viisi muuta paikkaa, niin en oikein lämmennyt päivittäiseen bussimatkan päiväkotiin. Siirrettiin sitten aloitus elokuulle ja saatiin paikka lähipäiväkodista.

Tommi K
Isyyspakkaus

No hyvä, että järjestyi! Kyllä se aloituksen siirtäminen olisi meilläkin voinut olla yksi vaihtoehto. Periaatteessa töihin pitää ilmoittaa kuitenkin kaksi kuukautta aiemmin, mikä on vähän hankalaa sen kannalta, että nämä paikat ilmoitetaan vasta kuukautta ennen kuin hoito alkaa.

Päiväkodissa töissä (Ei varmistettu)

Hei, näin Suomenlinnan päiväkodissa työskentelevänä voin kyllä kertoa ettei meillä vuosiin ole kulkenut lapsia kaupungista (poikkeuksena jos vanhemmilla on esim työpaikka saaressa) vaan saarelaisia lapsia hoidamme. Tilapaikkoja meillä on, ja siksi epätoivoissaan päiväkodinjohtajat varmaaan mainostavat ”sieltä kyllä paikan saa” kaikille jotka eivät ihan välttämättömästi paikkaa nimenomaan päiväkodista tarvitsisi (toinen vanhempi esimerkiksi kotona jolloin kerhopaikka voisi kaupungin näkemyksen mukaan riittää). Monimutkaisia juttuja! Minunkin näkemykseni valitettavasti on, että paljon vaativille paikkoja välillä taianomaisesti löytyykin... Valitettavasti siis siksi, että mielestäni asiat pitäisi pystyä järjestämään perheitä ja perheiden ajankäyttöä tukeviksi ilman että kenenkään tarvitsee puhelimessa itkeä epätoivoaan. Hankalahan se tosin päiväkotien johtajienkaan lisää tilaa keksiä jostain kun päiväkodit oikeasti ovat täynnä, ei mikään hauska nakki sekään...

Tommi K
Isyyspakkaus

Ei ole varmasti hauskaa, ei. Ongelmaa on syventänyt se, että kaupunki on olettanut lapsiperheiden muuttavan pois keskustasta tai koko kaupungista, kun tulee lapsia. Mutta meitä keskustaelämän valinneita onkin yllättävän paljon, ja hoitopaikat sijaitsevat niin sanotusti väärissä paikoissa. Hyvä kuulla, että Suomenlinnalla pelottelu on nykyisin enimmäkseen urbaania legendaa ja tarinoita menneisyydestä. Ja siis Suokkihan on varmasti ihana paikka käydä päiväkotia ja kaunis kuin mikä! Kyse on vain logistisesti haastavasta sijainnista.

Hola (Ei varmistettu)

Meillä pienempi sisarus sijoitettiin Helsingissä eri päiväkotiin kuin isoveljensä, kun hän aloitti päiväkodin ns. kesken kauden. Kun päätös tästä tuli, niin eipä auttaneet epätoivoiset puhelut päiväkodin johtajalle; paikkoja ei vain ollut. Tätä autuutta kesti muutaman kuukauden, kunnes pienempi pääsi samaan päiväkotiin veljensä kanssa. Alunperin päiväkodin johtaja soitteli ja pelotteli, että pienempi joutuu eri puolelle kaupunkia. Mainittakoon kuitenkin, että lopulta päiväkodit sijaitsivat melko lähellä toisiaan... Ei se kivaa silti ollut.

Tommi K
Isyyspakkaus

Onneksi sentään kesti vain muutaman kuukauden! Sisaruussuhde tietysti auttoi siinä, muutenhan siirron saaminen voi kestää pitkään. Mäkin luulin naiivisti silloin neljä vuotta sitten, että tyttö saisi siirron lähipäiväkotiin muutamassa kuukaudessa tai viimeistään joulun jälkeen, ja olin lopulta hyvin järkyttynyt, kun siirtoa ei kuulunut vielä seuraavana syksynäkään. Tilanteessa onni oli, että vaikka päiväkoti oli silloin ns. väärään suuntaan, päiväkodin vierestä meni sentään suora bussi työpaikalleni. Linja lakkautettiin sittemmin.

Miialilja (Ei varmistettu)

Meillä kaksoset eivät mahtuneet esikoisen päiväkotiin vaan saivat aikanaan paikat kävelyetäisyydellä olevasta päiväkodista. Vaikka matka ei varsinaisen pitkä ollut, lisäsi se kuitenkin pukemisineen ja riisumisineen omaa työmatka-aikaa merkittävästi. Itselleni kovin paikka tilanteessa kuitenkin oli kaksosten sijoittaminen eri ryhmiin. Aamuja vaikeutti vielä se, että he jäivät itkemään toistensa perään.
Tilanteesta on onneksi jo kolme vuotta. Nykyään kaikki ovat samassa paikassa hoidossa.
Aikanaan tilanne tuntui kuitenkin aika epäreilulta, varsinkin kun esikoisen päiväkodissa aloitti samaan aikaan muutamien muiden lasten sisaruksia.

Tommi K
Isyyspakkaus

Hyvä, että teilläkin ratkesi lopulta. Ehkä se pahin tässäkin on epätietoisuus. Jos vaikka sanottaisiin, että tämä tilanne on nyt ikävä, mutta se saadaan korjattua x kuukauden päästä, se olisi helpompi sietää. Siirron odottelu on ikävintä.

Entinen (Ei varmistettu)

Muistetaanpa kuitenkin se, että päiväkotien suunnittelu tapahtuu kymmenen kaksikymmentä vuotta etukäteen. Nopeita liikkeitä ei aina pystytä tekemään sen mukaan missä kaupunginosassa milloinkin sattuu lapsia paljon asumaan.

Lisäksi päivähoito tarvii rahaa ja resursseja. Päivähoitopaikka maksaa oikeasti kaupungille kolme neljä kertaa enemmän (vuorohoito vielä enemmän) kuin mitä vanhemmat siitä maksimissaan maksavat. Myös yksityisten päiväkotien rahoituksesta vastaa yhteiskunta suunnilleen samoilla prosenteilla kuin kunnallisen. Yksityiset myöskin valikoivat hoitolapsensa. Usein pieniä tai erityistä tukea tarvitsevia ei haluta ottaa hoitoon, koska se tulisi kalliiksi. Myöskään kaikille perheillä ei ole varaa yksityiseen päivähoitoon.

Lisäksi se, että lapsia kuskataan hoitoon, vaikka itse kotona ollaankin esim. pienemmän kanssa perhevapailla syö oikeasti hoitoa tarvitsevien paikkoja. Usein kerhotoiminta riittäisi, mutta ei olla halukkaita kuskaamaan lapsia vain muutaman tunnin takia mihinkään.

Pääkaupunkiseudulle on myös vaikeaa saada päteviä työntekijöitä työolosuhteiden, pienen palkan ja korkeitten elinkustannusten vuoksi.

Ei ihan helppo yhtälö ja paljolti myös sosiaalipoliittinen.

Tommi K
Isyyspakkaus

Yksi isoimmista ongelmista lienee sopivien uusien toimitilojen löytyminen, vaikka halua ja rahaa uuden päiväkodin perustamiseen olisikin. Vanhempia on turha syyllistää subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttämisestä, jos sellainen mahdollisuus kerran on päättäjien puolesta annettu.

Rupu (Ei varmistettu)

Mä ylipäätään kaipaisin päiväkotipaikkojen jakoon jotain läpinäkyvyyttä. Totta kai ymmärrän sen, että on (esim. päihde- tai mt-vanhempien) lapsia, jotka täytyy saada tarvittaessa nopeallakin aikataululla vaikkapa vaihtoehtoisen huostaanoton uhalla kunnalliseen hoitoon, mutta ei varmaan olisi vaikeaa koodata ohjelma, josta näkisi paljonko paikkoja missäkin kaupungin päiväkodissa on, paljonko lapsia on tällä hetkellä hoidossa ja montako lasta jonottaa kyseiseen päiväkotiin ilman päivähoitopaikkaa tai ollen kauempana kotoa sijaitsevassa päiväkodissa parhaillaan jne. Karkeasti yleistäen jos varhaiskasvatusvirastossa olisi enemmän miehiä töissä, tällainen järjestelmä varmaan olisi jo olemassa :D Tai ylipäätään ummikkovanhemmalle tietoa siitä, mihin aikaan vuodesta päivähoitopaikkaa kannattaa hakea että järkevään sellaiseen olisi edes potentiaalinen mahdollisuus. Itse olisin voinut palata töihin mihin tahansa aikaan vuodesta, mutta olin päättänyt palata tammikuussa ja kun marraskuun lopussa tieto päivähoitopaikan puuttumisesta saatiin, ei ollut enää vaihtoehtoa lykätä töiden aloitusta. Ei auttanut päiväkotien johtajille soitetut epätoivoiset puhelut ei vierailut varhaiskasvatusvirastossa ei mikään. Meidän pelastukseksi koitui se yksi ainut yksityinen päiväkoti, jonka aukioloajat sopivat työaikoihimme ja sen päiväkodin viho viimeinen jaossa olevan päivähoitopaikka, jota meitä edellä jonossa ollut perhe ei ottanut vastaan. Että kun toinen lapsemme syntyy, esikoisen päivähoitopaikasta ei todellakaan olla luopumassa, niin kova työ sen eteen saatiin tehdä :D

Tämä tarina siis Pasilasta, jossa Ilmalaan rakennetaan jatkuvasti uutta kerrostaloa ja lapsiperheitä muuttaa alueelle mutta päiväkodit ovat ne samat mitkä ovat olleen viimeiset ties montako vuotta? Ei paljon lämmitä että Kalasatamaan avataan iso uusi päiväkoti kun julkisilla kuljetaan ja oma työpaikka on Vantaan perukoilla. Huh huh.

Tommi K
Isyyspakkaus

Tuo olisi loistava idea. Muakin häiritsee tämä salamyhkäisyys ja läpinäkymättömyys valintaprosessissa. Onhan nämä asiat oltava kaupungilla tiedossa. 

Kommentoi