Tervetuloa vuosi 2018!

Isyyspakkaus

Vuoden vaihtuessa tulee aina tarve vetää yhteen päättyvää vuotta ja miettiä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Niin nytkin.

Katsoin myös monen muun tavoin, mitä yhdeksän tykätyintä Instagram-kuvaani ovat olleet.

Ensimmäisessä kuvassa on tyttäreni piirtämä superhieno Päivänsäde ja menninkäinen. Toisessa hääkuvani Rouvan kanssa viidentoista vuoden takaa. Kolmannessa kuvassa lokakuun alussa olen kertonut jääneeni juuri hoitovapaalle. Keskimmäisellä rivillä juhlitaan vasemmalla isänpäivää ja kahdessa muussa Suomen sadatta itsenäisyyspäivää. Alin rivi oli yllättävin: jokin random arkikuva, hiljaisen jouluporkkanakakun kuva Gastronaatti 2 -arvonnasta ja yksi "sitten lapseni sanoi, että"-kuvista.

Itse muistan vuoden kyllä aivan toisista asioista. New Yorkin -matkasta, Amsterdamin-matkasta, puutarhamökkikesästä, isyysvapaista, Eppu-koiran menetyksestä, työmatkapyöräilystä, Gastronaatti 2:n julkaisusta.

Sugar Helsinki pyysi minua juuri kirjoittamaan omaan blogiinsa muutaman lauseen siitä, mitä olen oppinut vuonna 2017 ja mitä haluaisin oppia vuonna 2018. Kiteytin vuoden 2017 heille näin:

Vuonna 2017 olen joutunut pohtimaan useamman kerran, mihin käytän aikaani, mikä tekeminen on tärkeämpää tai vähemmän tärkeää kuin jokin toinen ja mihin suuntaan haluan ylipäänsä kehittyä niin ammatillisesti kuin vapaa-ajallani. Kun joskus tuntuu siltä, että päivässä olisi oltava muutama tunti ja viikossa vähintään yksi päivä enemmän, on aika tarkastella kriittisesti, mihin lähtee mukaan ja voiko jostain tekemisestä karsia.

Vuonna 2017 päätin viettää vähemmän aikaa tietokoneen ääressä ja enemmän liikunnan parissa. Päätin lopettaa harrastuksen, joka ei tuntunut antavan sitä mitä odotin ja aloittaa sen sijaan jotain uutta ja palkitsevampaa.

Sanoin useammin ”ei” ja harkitsin tarkemmin, mihin sanon ”kyllä”.

Myös työpaikalla halusin vaihtaa toisenlaisiin tehtäviin ja sovimme alustavasti uudesta toimenkuvasta, kun palaan hoitovapaaltani takaisin töihin keväällä.

Vuonna 2018 edessä on paljon uusia asioita: uutta arkea molempien lasten aloittaessa päiväkodin, uusia musiikkiprojekteja vapaa-ajalla ja uusia ja mielenkiintoisia työtehtäviä työpaikalla. Sekä uusi musiikkiharrastus että uusi toimenkuva tarjoavat paljon oppimismahdollisuuksia, joten odotan innolla kaikkea sitä uutta, mitä alkava vuosi tuo tullessaan!

Vaikein asia tänä vuonna oli myöntää, että on aika pistää oma metallibändi pakettiin. Homma ei tuntunut etenevän eikä bändiläisillä ollut siihen tarpeeksi aikaa. Kun treenejäkään ei saatu järjestettyä pitkään aikaan, päätin tarttua eteen tulleeseen mahdollisuuteen lauluyhtyeessä ja ilmoittaa muulle bändille, etten ole käytettävissä loppuvuonna. Sen seurauksena päädyimme toteamaan yhteisesti, että taitaa olla muutenkin aika laittaa pillit pussiin. Kävin hakemassa omat kamani pari viikkoa sitten pois treenikseltä.

Mutta laulu ei lopu, päin vastoin, laulua on ensi vuonna luvassa todennäköisesti huomattavasti viimeistä paria vuotta enemmän, ja odotan innolla, että pääsemme harjoittelemaan lauluyhtyeen kanssa uutta ohjelmistoa!

Töiden suhteen vuosi 2017 oli hivenen säästöliekillä käyty välivuosi. Pidin isyysvapaata koko toukokuun, kesälomaa heinäkuun ja jäin hoitovapaalle lokakuussa. Koska nämä vapaani olivat työpaikalla ns. kaikkien tiedossa, ei ollut oikein järkevää aloittaa uusia projekteja. Aloin kuitenkin jo hyvissä ajoin kesällä neuvotella uusista projekteista, joihin palata uudella innolla maalis-huhtikuun vaihteessa. Odotan niitäkin jo kovasti!

Blogissa vuosi oli tasainen ilman dramaattisia muutoksia minkään suhteen. Keväällä toki laitoin blogin ympärille pystyyn yrityksen, jonka kautta on sekä yksinkertaisempi että verotusmielessä edullisempi tehdä kaupallisia yhteistöitä. Niiden määrä on ainakin omasta mielestäni ollut edelleen hyvin maltillinen mutta silti riittävän motivoiva. Tällä hetkellä näkyvissä ei ole dramaattisia muutoksia blogin suhteen. Muu elämä ja muut mielenkiintoiset haasteet saattanevat kuitenkin verottaa ensi vuonna blogiin käytettävissä olevaa aikaa - mutta toisaalta ne antavat myös uutta kirjoitettavaa.

Puutarhamökin remontti on hieman viivästynyt remonttifirman kiireiden vuoksi, mutta annoimmekin heille alun perin hyvin löyhän aikataulun: jos kesään mennessä olisi valmista. Ensi kesänä pääsemme toivottavasti siis jo yöpymään mökillä!

Tärkeimmät viimeisenä: pienet ihmiset. Vuosi 2017 pyöri hyvin paljon perheen pienimmän jäsenen ympärillä, ja hänelle vuosi 2017 oli tietysti hyvin merkittävä, sillä se käsitti lähes kaksi kolmasosaa hänen koko elämästään. Pikkuvauvasta kasvoi vuodessa hurmaava kikkaratukkainen hymypoika, joka on viime aikoina ilahduttanut meitä kasvattamalla sanavarastoaan ja ymmärrystään hämmästyttävän nopeasti. Nyt hän pyytää jo "tusseja" kun haluaa piirtää (myös puukynät ovat "tusseja") ja "enkaita" (tai jotain vastaavaa) kun haluaa roikkua voimistelurenkaissa, ja vastaa kysymykseen kuin kysymykseen nyökyttämällä tai puistelemalla päätään hyvin määrätietoisesti.

Tyttö on oppinut vuodessa uimaan, pyöräilemään, heittelemään kärrynpyöriä ja sanomaan ärrän sekä aloittanut viulutunnit. Ensi vuonna hän haluaisi aloittaa balettitunnit. Katsellaan. Ensi vuonna hänestä tulee jo eskarilainenkin, ja hän ehtii vielä viettää kokonaisen vuoden veljensä kanssa samassa päiväkodissa ennen koulun alkua.

Niin, ja olisihan tuossa pian myös omat synttärit, joita pitäisi varmaan tällä kertaa juhliakin jotenkin. Olen yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa, mutta nyt sitä ei voi enää pitkään lykätä.

Iloista vuoden vaihdetta ja kaikkea parasta uuteen vuoteen! Se näyttää ainakin itselleni hyvin jännittävältä!

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Kivasti ja kiinnostavasti kirjoitettu! Onnea uudelle vuodelle!

Tommi K
Isyyspakkaus

Kiitos paljon! Samoin sinulle!

Kommentoi