Varo vihaista kurpitsaa

Isyyspakkaus

Varoituksen sana kaikille, jotka aikovat tehdä kotiinsa kurpitsalyhdyn Halloweeniksi: muistakaa laittaa siitä valo pois illalla.

Eihän siinä muuten mitään, mutta kuvittelepa, että heräät keskellä yötä, hiippailet keittiöön leikataksesi palan leipää ja aiot asettua järsimään sitä tavalliseen paikkaan keittiön ikkunan ääreen.

Sitten vilkaiset olohuoneen puolelle ja näet pimeyden keskellä irvistävät, valaistut kasvot.

Herrajjumala!!! Vieläkin nousee ihokarvat pystyyn pelkästä ajatuksesta!

Share

Kommentit

OP (Ei varmistettu)

Eikö tuon tarkoitus ole nimen omaan pelotella?
Olen säikähtänyt yöllä pöydällä seissyttä maskottifiguuria, jonka silmät kiiluivat punaisina pimeässä "IIIK ROTTA"

Tommi K
Isyyspakkaus

Lapsia ehkä, ei aikuisia! :D

Saarakka (Ei varmistettu)

Minua hämmentää kovin ajatus siitä, että joku todella joka yö (joka yö???!!?) hiipii syömään jotain.

Itse teen sitä vaan jouluisin, kun pöydällä on ihanan nihkeiksi hionneita joulutorttuja.

Tosin järsin ne sitten sängyssä, joten jään aina aamulla kiinni kun puoliso äksyää muruista lakanoissa. :D

Me ihmiset olemme ihania. :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Se on tapa josta on todella, todella vaikea päästä eroon. Olen yrittänytkin, mutta siihen ei vaikuta se olenko syönyt illalla paljon tai vähän, juonut alkoholia tai ollut juomatta eikä liikunnan lisääntyminen tai vähentyminen. Sen olen huomannut, että en käy syömässä sellaisina öinä, jolloin olen mennyt nukkumaan vasta yhden jälkeen.

Tiina** (Ei varmistettu)

En ymmärrä.

Tommi K
Isyyspakkaus

Nälkä. Mä herään siihen, että mulla on nälkä, enkä pääse siitä ajatuksesta eroon syömättä.

Toinen yösyöppö (Ei varmistettu)

Täällä toinen yösyöppö. Olen kai jo tottunut tähän tapaan. Olisi ihana pystyä nukkumaan yön yli heräämättä mutta toisaalta se on myös sellainen oma, rauhallinen hetki.

Tommi K
Isyyspakkaus

Joskus harvoin nukun heräämättä koko yön, ja se tuntuu jotenkin ihmeelliseltä ja hienolta. Mutta sitä ei käy usein.

a.
Lusikoita kiitos.

Hrr. Tuli aivan mieleen entinen työpaikka. Arkiyövuoroja tehtiin kahden työntekijän voimin, ja muualta kuin työpisteiltämme olivat valot sammutettuina. Hämärässä tuli siis aina kulkea vesipisteelle, ja keittiöön. Keittiön vieressä eteiskaappien syvennyksessä oli mannekiiniukko. Vaikka sen tiesi aina olevan siinä paikallaan, säikäytti se monen monta kertaa. Varsinkin yövuorot erään kauhuleffoja rakastavan työkaverin kanssa olivat välillä kaameita, kun leffojen kauheuksien lisäksi, tykkäsi hän pelotella. Vähän väliä hän kysyi: "kuuluks tuolta jotain?". Pahinta oli toki sekin, että toimistolle saattoi yöllä tulla muita ihmisiä käymään, eivätkä kaikki ilmoittaneet tulostaan etukäteen. Oleppa siinä sitten vesilasia täyttämässä, kun alkaa kuulua ääniä, ja sivusilmällä näet mannekiinin, jonka vieressä oikea ihminen.

Tommi K
Isyyspakkaus

Ai kamala :D

Kommentoi