Vuoden viimeiset omenat, maa-artisokka ja punarinta

Ladataan...
Isyyspakkaus

Lupaan, että mainitsen omenat viimeistä kertaa tänä vuonna. Se on myös helppoa luvata, sillä viimeisetkin omenat on nyt kerätty puutarhamökiltä.

Naapurimies kävi lauantaina keräämässä 60 kg puusta, ja me keräsimme eilen loputkin omenat, ja niitä saatiin noin 40 kg. Osa meni työkaverilleni ja loput laitoin äitini ja isäni mukaan, jotka olivat kyläilemässä meille viikonloppuna.

Sitten pääsinkin uuteen lempipuuhaani: omenapuun leikkaamiseen. En tiedä kumpi oli hauskempaa, oksien leikkaaminen pitkällä teleskooppivartisella leikkurilla vai kiipeäminen puun latvaan sahan kanssa.

Enpä ollut aiemmin leikannutkaan omenapuuta, mutta ajattelin, ettei se mitään rakettitiedettä voi olla. Leikkaa vaan pois kaikki ylöspäin kasvavat ja toisten oksien kanssa risteävät oksat ja pyrkii tekemään puusta tavallaan sateenvarjon muotoisen.

Ehkäpä tämä vähän hillitsee omenoiden määrää tulevina vuosina. 

Rouva puolestaan päätti katsastaa maa-artisokkapenkin sadon, ja sehän näytti huikealta. Hän nosti maasta kymmenisen artisokan vartta ja sai mukaan kassillisen perunan kokoisia maa-artisokkia! Aah, maa-artisokkarisottoa! Paahdettua maa-artisokkaa! Ruokaa voi vielä maustaa piparjuurella, jota Rouva kaivoi mukaan pätkän toisesta penkistä.

Kaikkea tätä seurasi vierestä pieni punarinta, joka on ollut mökillä seuranamme useamminkin. Luulemme, että hän asuu siellä ja on myös kovin kesyn tuntuinen.

Mutta hei kaveri, eikös sinunkin pitäisi jo alkaa lähteä? Täällä alkaa olla jo pidot pidetty tältä vuodelta, ja ajatus talven viettämisestä Etelä-Euroopassa ei kuulostaisi yhtään pahalta.

Share

Kommentit

Ompun ystävä (Ei varmistettu)

Sahaaminen on toki tosi kivaa, mutta vanhoja puita kannattaa leikata vähän kerrallaan ja jaksottaa työtä usealle vuodelle. Leikkaaminen vain kiihdyttää uusien oksien kasvua. Kosteina lokakuun päivinä leikatessa on myös iso sienitautien riski, paras on leikata kevättalvella, kun ilma ei ole itiöitä täynnä.

Ja omenajuttuja jaksetaan kyllä vielä lukea, antaa palaa vaan!

Tommi K
Isyyspakkaus

Kevättalvi olisi juu parasta aikaa leikkaamiselle. Leikkasin nyt lähinnä pystyyn kasvavia pienempiä oksia, joita sai poikki leikkureilla. Paksumpia ja sahaa vaativia oksia katkoin muutaman. Toivottavasti puu ei nyt pahasti hermostu. On se kuitenkin saanut levähtää monta vuotta, sillä sitä ei ole leikattu aikoihin. Toiselle puulle näytin vain leikkuria taivasta kohti sojottaville risuille.

Lik (Ei varmistettu)

Punarinta on kuin ilmi elävästi Salaisesta Puutarhasta!

Kommentoi

Ladataan...