Yök, yök ja yök!

Isyyspakkaus

Ensin vauva irvistää ja työntää kieltä ulos suustaan. Sitten hän puistelee päätään. Lopulta hän kakoo kuin olisi juuri tukehtumaisillaan. Mitä hirveää hänelle on tehty?

Hän on juuri saanut neljäsosateelusikallisen mustikkasosetta suuhunsa.

Muistiinpano itselle: Mustikkasose ja valkoiset vaatteet vauvalla ei ole hyvä yhdistelmä.

Kiinteiden ruokien maistelu ei ole käynnistynyt ihan niin onnistuneesti kuin olisimme toivoneet. Sekä mustikkaa että porkkanaa on nyt maisteltu viitenä päivänä, ja eilen vuorossa oli omena. Söisimme itsekin näitä soseita hyvin mielellämme, mutta tyttöä ne eivät tunnu kiinnostavan. Rouva on tästä jo harmistunut ja pelkää nyt, että tyttö ei ole (voi kauhea, voiko tätä edes sanoa ääneen) lainkaan kiinnostunut ruoasta!

Neuvolassa vakuuteltiin, että ei näistä ensimmäisistä maisteluista voi vielä vetää mitään johtopäätöksiä, mutta silti. Kaikkien tuttujen vauvat tuntuvat syövän soseita hyvällä ruokahalulla.

Parin viikon takainen oksennuskohtaus ei muuten tainnutkaan johtua kesäkurpitsasoseesta. Se nimittäin tapahtui uudelleen viime perjantaina, toisena mustikkasosepäivänä. Rouva oli poissa kotoa, ja annoin tytölle mustikkasoseen lisäksi äidinmaidonkorviketta, sitä hippijauheesta sekoitettavaa. Ei se ole ennenkään tytölle maistunut ja nytkin alas meni varmaan vain pari millilitraa. Edellisen kerran sitä oli annettu juuri sinä iltana, kun vierailimme Lastenklinikalla.

Kaksi tuntia tämän jälkeen oksentelu alkoi jälleen. Käytimme tyttöä Lastenklinikan terveyskeskuspäivystyksessä ja kerroimme lääkärille tapauksista. Hän epäili, että jokin korvikkeessa, ehkä lehmänmaito, aiheutti tämän oksentamisen ja kehotti, että sitä ei enää anneta.

No senhän olimme jo päätelleet itsekin. Tyttöhän ei ole missään vaiheessa suostunut sitä juomaan, joten viimeistään nyt jauhe joutaa koiranruoaksi. Tai sinne kahvin sekaan.

Mutta voi pieni, kun jo ymmärtäisit, miten hyvää omenasose oikeasti on...

Share

Kommentit

Mamma
Mamman Sähkövatkain

Kyllä se onneks jossain vaiheessa alkaa sujumaan.

Toivottavasti syy oksenteluun oli nyt tuo, että ei tarvitse enää arvailla uudestaan, se on niin kurjaa kun joutuu vierestä katsomaan, eikä voi tehdä mitään.

Ja kyllä, omenasose on hyvää. :) Meillä ainut sose joka ei mennyt alas oli kukkakaali kun niitä harjoiteltiin, siis purkista, mutta se haiseekin jo niin kaamealle. Onnea koitokseen ja kyllä se mustikkakin onneksi lähtee valkoisesta jos tahran huuhtelee juoksevan kylmän veden alla ja antaa vaikka liotakkin siinä hetken + tahranpoistajaa vähän ennen koneeseen laittoa.

Vierailija Heidi (Ei varmistettu)

Hei Tommi!
Kokeilkaapas aluksi mahdollisimman mietoja makuja kuten lämmintä vellimäistä äidinmaidolla ohennettia perunaa ja ehkä mietoja viljavellejäkin voisi kokeilla vallankin jos marjojen ja hedelmien hapot ovat heti kärkeen liian kova tärsky lempeään lämpimään maitoon tottuneelle herkälle makuaistille.
Poikkeaahan soseen koostumus, lämpötila, rakenne ja suutuntuma totaalisesti siitä mihin pieni on tottunut! Ei ihme että häntä ihmetyttää...
Ps. Meillä meni ensimmäiseksi alas varsinaisista soseista luumu, sitten pikkuhiljaa kaikki muut miedoimmasta päästä. Hapokkaat marjat ja voimakkaat maut jäivät odottamaan vuoroaan myöhemmin.
Eka Suursuosikki oli porkkana ripauksella mangoa...

Eli kyllä se Neidin suosikkimaku vielä löytyy. Kun jaksatte sitkeästi kokeilla.... Meillä pieni luumunokare lusikan kärjessä avasi pelin - poika hotkaisi sen niin innokkaasti, että hyvä kun ei nielaissut lusikkaa mukana! Ja ilme kertoi mitä hän meistä ajatteli: Tätä täytyy saada lisää! Vihdoinkin ne tajusi antaa minulle oikeaa sosetta!
Terveisiä ihanalle tytöllenne ja mukavaa syksyä koko perheelle! <3

HelloAochi

Minäkin tuolla oman blogin puolella juuri harmittelin samaa, poika ei syö juuri mitään, vaikka jo yli kolme kuukautta on kiinteitä syönyt. Ei ole tullut äitiinsä, ei.

 

Ilmoitelkaa, jos keksitte jonkin hyvän konstin, millä ruoan saa vauvalle maistumaan.

iitukka

Meillä nyrpeitä ilmeitä ja soseen pois sylkemistä kesti kuukauden, sitten alkoi maistua! Kärsivällisyyttä ja tsemppiä, joillain vaan vie kauemmin ruuan uuteen olomuotoon opettelu!

VierailijaAnna (Ei varmistettu)

Hei!

Meillä vauva myös kakoi kovasti ensimmäisiä (itse soseutettuja) soseita maistellessaan. Periaatteena on ollut, että aina kotona syödään itse tehtyjä, mutta esim. kahvilaan lähtiessä voi ottaa luomupurkkiruokaa mukaan.. yllättäen ne purkkiruoat ovatkin sitten kelvanneet paljon paremmin. Esim. Hollen olisikohan ollut päärynäsose taisi upota mainiosti, mutta kotona tehdyt soseet olivat pitkään nounou. Tiedän, että suosituksia satelee joka tuutista, mutta minäkin olen vierailija Heidin kanssa samoilla linjoilla makujen suhteen. Meillä parhaiten upposi hyvin sileäksi vedetty peruna-porkkana ja sekaan sen verran rintamaitoa, että oli ihan kunnolla löysää. Hiljalleen aloin tehdä "vellistä" paksumpaa ja karkeampaa. Myöskin bataatti+maito alkoi hiljalleen upota.. Olen myös maustanut soseita yrteillä esim. basilikalla. WHO:n suositushan on puolenvuoden täysimetys ja yksi syy siihen on, että puolivuotiaan ruoansulatus on paljon kehittyneempi kuin esim. 4-5kk vauvan. Usein ajatellaan, että maistelu kannattaa aloittaa jo ennen puoltavuotta, että ruoka alkaisi sitten nopeampaa maistua. Kuitenkin lapsi pärjää rintamaidolla niin hyvin, että riittää kun maistatusvaiheen aloittaa vasta 6kk iässä. Ei siis mitään hoppua ruokien kanssa ;)

Kiitos mahtavasta ensimmäisestä "remppasarja" kirjoituksesta. Todella hyvä aihe ja juttu!

Tsemppiä soseiluun ja pitkää pinnaa, heh!

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä aloitettiin mango ja päärynäsoseestä kun tyttö oli 4kk, ja vieläkin ovat lempparivälipaloja kun tyttö on nyt 11kk.
Meidän tyttö on tähän asti syönyt kaikea muuta ilolla paitsi parsakaalia.

Monsteri lauma

Miedot maut kokeiluun eka,

Itselläni on kaksi ihan erinlaista kokemusta soseiden aloituksesta,Esikoinen ei millään suostunut syömään niitä,joten maitoa meni hurjia määriä ekat 10kk kunnes alkoi sose maistumaan.

Nyt tämä kuopus joka on teidän tytön ikäinen,Ekasta maistelu kerrasta alkaen sosetta on mennyt niin paljon kun vain antaa,Hyvä että itse pysyy siitä syöttämisessä mukana kun tytöllä on jo suu auki,Mutta yksi sose on ylitse muiden  Mango,sitä ei syödä sitten mitenkään tai mihinkään sekoitettuna,Mutta tuskin tyttö siihen kuolee jos et nyt satu mangoa syömään.

Persikka-banaanilla aloitettiin tytön kanssa ja maku on todella mieto.

Kukkakaalia sosetta en mielelläni anna koska haju mikä tulee jo purkkia avatessa voi jessus mitä lemu voisi sanoa...

kahden äiti (Ei varmistettu)

Kannattaa tosiaan aloitella miedommilla mauilla, ja muutenkin, sanotaan, että jos aloittaa makeilla soseilla, ei oikea ruoka välttämättä maistukkaan noiden hedelmien jälkeen. Meillä on maistelu aloitettu perunalla tai maissilla 4kk:n iässä. Nuo "suolaset" soseet ja tarjotaan lämpimänä, niinku äidinmaitokin. Hedelmäsoseet taas huoneenlämpöisinä/kylminä mikä varmasti tuntuu pienen suuhun oudolle aluksi. Kuulin eräältä lastenlääkäriltä (heillä on 13 lasta) että ovat aloittaneet kiinteät osalle jo 4kk iässä, osalle 6kk iässä ja nopeammin ja helpommin ovat nämä aiemmin aloittaneet tottuneet kiinteisiin ruokiin :)

Nasun nukkekoti

Meillä vannotaan maissisoseen nimeen ja kaupantätien tekemiin samettisiin soseisiin. Esikoiselle keitin itse perunaa ja soseutin rintamaitoon. No ei kelvannut, eikä kelvannut mikään ennen kuin oli puoltoista kuukautta taisteltu ja jätkä 7 kuinen. Kuopus aloitti maissisose  jo 4 kk iässä jos sujuisi paremmin. Nyt neljän päivän jälkeen on ainakin sujunut paremmin kuin viimeksi kuukaudessa. Lapset  on niin erilaisia ja opettelu vie toisella kauemmin. Sit kaksi uotiaana taas  mikään ei enää kelpaa....

Kristaliina
Puutalobaby

Tshihihi taas me ollaan näköjään yhtä aikaa samojen aiheiden äärellä! Meidän sosekokemuksia täällä:
http://www.lily.fi/juttu/soseessa

Mitäänhän en tietysti tiedä, mutta voisko olla niin, että vauvanne ei vaan ole vielä valmis kiinteille...? Meillä nimittäin tässä puolen vuoden iässä Silvan ruokainnostus nousi yhtä äkkiä luonnostaan tosi kiihkeälle tasolle - ei kuukausi sitten vielä ollut tällaista "luontaista kiinnostusta" ollenkaan havaittavissa. Ehkä voisi odottaa siihen asti, kun vauva tuntuu itse haluavan...? Joillain se tuntuu olevan aiemmin, joillain myöhemmin. Mutta jos on muuten imetettävä vauva, niin eihän siinä mitään kiirettä ole - parempi vaan, ettei vauva ala kokea ruokailua vastenmielisenä.

Mutta joo, jokainen vauva on tietysti erilainen, niin ruoan suhteen kuin muutenkin :)

Kippuralla

Mites olisi jos lykkäisit maissinaksun käteen :) Meillä om aloitettu hedelmillä kaikkien kanssa, päärynällä ja reissun päällä luomupäärynäsoseella. Eikä kyllä kenenkään kolmen kanssa ole ollut vaikeuksia sitten kasvisten kanssa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Me aloitettiin bataatilla. Peruna voi monelle tehdä vatsakipuja, mutta bataatti on mieto ja hyvänmakuinen. Hedelmäsoseet otettiin valikoimaan vasta paljon myöhemmin, kun olin myös lukenut että kannattaa aloittaa vihanneksista. Persikka taisi olla ensimmäinen hedelmäsose.

Vierailija (Ei varmistettu)

Juu kokeilkaa sormiruokailua, maissinaksut on helpoimpia mutta muitakin ihania vaihtoehtoja löytyy. Vaikka ei ole hampaita, se ei haittaa, makuihin pääsee tutustumaan vauvan tavalla ja tahtiin.

Meillä kumpikin puolivuotiaaksi täysimetetty ovat olleet hitaita syttymään soseisiin. Vauvan riisipuuro on mauttomuuttaan kelvannut aluksi parhaiten, sitten pikku hiljaa perunat-porkkanat runsaalla äidinmaitosekoituksella.

Lohduttomaksi ei kannata heittäytyä, sillä ainakin meidän "maitovauvat" ovat olleet omatoimisia ruokailijoita jo 12 kk iässä, ja syövät hyvällä ruokahalulla kaikkea nirsoilematta.Koettakaa mahdollisuuksien mukaan välttää apua-se-ei syö-mitään-stressiä ja pitää ruokahetki nautinnollisena yhteisenä aikana.

Vierailija (Ei varmistettu)

Valkoiset vauvanvaatteet on pikkuvauvoille, ei ruokaileville! Porkkana tahraa tosi helposti myös. Suosittelemme siirtymään tosi kirjaviin tai tummanruskeisiin vaatteisiin...

Vierailija (Ei varmistettu)

Mietin myös sitä, että onko tyttönne vielä valmis kiinteisiin? Eikös hän ole vielä reilusti alle puolivuotias? Minun laskuoppini mukaan ainakin, koska meidän tyttö täyttää vasta ensi viikolla puoli vuotta ja on ennen teidän neitiä syntynyt. :) Lapsentahtista sormiruokailua voin suositella lämpimästi ensimmäisten kokeilujemme jälkeen; vauvaa saa itse päättää onko valmis syömään ja mitä haluaa syödä. Meidän meiti rakastaa parsakaalia ja vesimelonia. En kuitenkaan suosittele, jos puolivuotispäivään on vielä pitkä aika. 5-kuukautisen taidot eivät yleensä vielä riitä sormiruokaan eikä elimistö ole kypsä sulattamaan sitä. Tsemppiä tutkimuksiin! :)

MariaN (Ei varmistettu)

Komppaan muita, ei alussa mene suuria määriä ja valmius on vielä huono. Jos vauva on kenossa sitterissä, niin toki niitä hienojakoisia soseita saa "kaadettua" kurkusta alas, mutta pienet vauvat eivät vielä osaa käsitellä ja niellä ruokaa ihan oikeasti. Se tapahtuu vasta myöhemmin, kun vauvan elimistö on siihen luontaisesti valmis. Vähän vajaa puoli vuotiaana voi ryhtyä sormiruokailemaan. Nyt on jo toinen lapsi kasvamassa perheessämme, ja voi sitä itse syömisen riemua, kun saa ihan itse! Nyt kun kuopus on täyttämässä 8 kk, olemme siirtyneet kaikkiin päivän aterioihin ja ruokahalukin on alkanut motoriikan kehittymisen (kädet, suu) ja iän myötä kasvaa. Hyvä blogi on http://lenniledweaning.blogspot.com sekä hyvä kirja on "Omin sormin suuhun". Kuopus on niin innokas, että puuron syöttämisestä ei tahdo tulla mitään. Niinpä annan hänelle nokkamukin irrotettavan kahvan leikkeihin ja niin hän viihtyy syötettävänä. Aiemmin täytin lusikan hänelle, mutta siinä vaiheessa kun puurot alkoivat lentää verhoihin, siirryin sosemaisten suhteen syöttämiseen. Molemmat lapset ovat syöneet hyvin hyvin pieniä määriä alkuun 5-7 kk iässä. Tsemppiä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä meni myös kuukausi tai yli ennenkun vauva avasi suun kun lusikka lähestyi ja nielasi! Meillä oli käytössä vaan kahta eri makua, jotta tottui varmasti edes niihin makuihin. Aluksi kannattaa tosiaan antaa vaan yhtä tai kahta makua, sillä vauva voi tarvita kymmenenkin maistamis kertaa ennenkun tottuu makuun! Minusta koko kiinteiden alottaminen oli työlästä.. Joten voimia!

:minna

Vierailija (Ei varmistettu)

Kannattaa tosiaan aluksi kokeilla ihan miedoilla mauilla kuten banaani, peruna ja päärynä ja riisivelli. Mustikka on aika vahvan makuista pienen vauvan suuhun.

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin ja lisäten edelliseen, alle puolivuotiaalle ei tarvitse aloittaa soseita lainkaan ellei vauva ole aina nälkäinen maidon jälkeen (korvikkeen jälkeen tuskin on) ja kiinnostusta ei ole muiden ruokailua kohtaan. Suositusikä nykyään soseiden aloittamiseen on 6kk! Ja valmispurkkiruoka yleensä uppoaa helpommin alkuun kun siinä ei ole yhtään kuorta (esim. mustikan kuorta. Meidän 1,5v edelleenkin sylkee kokonaiset mustikat ulos)) mukana vaan on hyvin pehmeätä.

Inkku (Ei varmistettu)

Munkaan mielestä ei kannata pitää kiirettä ja turhautua, lapsella on kyllä koko loppuelämä aikaa syödä :) vaikka tiedän hyvin kyllä tunteen. Meillä aloitettiin kiinteät vasta 6kk iässä, kun V osasi istua jo itse syöttötuolissa ja oli ainakin jonkin verran kiinnostunut muiden syömisistä. Ja silti meni useampi kuukausi, ennen kuin isommat ruokamäärät rupesivat menemään. Itse asiassa kovin paljoa vauva ei vielä kiinteitä tarvitsekaan, jos (rinta-)maito maistuu ja lapsi kasvaa. Ruoka vie kuitenkin tilaa mahassa maidolta, joka on lapselle tärkeintä ravintoa tuossa iässä.

Suosittelen myös sormiruokailun kokeilua ja MariaN:n mainitsemaa kirjaa ja blogia! Me ei oltu kovin mustavalkoisia tämän asian suhteen, mutta suuri osa ruuasta annettiin sormin napsittavassa muodossa. Luulisin, että juuri tämän ansiosta V oppi syömään monipuolisesti uusia makuja, söi mukisematta karkeampiakin soseita ja jo hieman yli 1-vuotiaana nätisti itse lusikalla.

Aikaa ja kärsivällisyyttä teille, kyllä siitä tytöstä vielä kulinaristi tulee :)

Tasaraita

Meille neuvolasta vinkattiin että kannattaa aloittaa maistelu kasvissoseilla. Jos tarjoaa heti alkuun makeaa hedelmää voi kasvisten kanssa tulla myöhemmin vaikeuksia. Meillä oli kans alkuun vaikeuksia soseiden kanssa, tai näin ainakin luulin, useampi viikko meni maistellessa mutta se onkin kai aika yleistä. Jostain joskus luin että yhtä makua olisi hyvä totutella viikon verran ja sitten vasta lisätä seuraava maku. Meillä meni useita viikkoja niin että suuhun meni lusikallinen tai hyvällä tuurilla pari. Eikä siitä kannata huolestua. Maitohan on noin pienelle vielä pääasiallinen ravinto ja soseiden maistelu tulee vain mukavana lisänä.

Meillä kiinteisiin siirtymistä hankaloitti lapsen monet allergiat. Alkuun vain bataatti sopi herkälle lapselle. Tein ensin itse bataattisoseen mutta se ei kelvannut. Kaupantätien soseet ovat paljon miedomman makuisia ja ne upposivat paremmin meillä. Meillä on myös lehmänmaitoproteiiniallergia joka ilmenee juurikin oksenteluna. Teillähän on sinänsä hyvä tilanne että äidillä tulee maitoa ja lapsi suostuu sitä syömään. Meillä jouduttiin siirtymään korvikkeisiin jo muutaman kuukauden iässä. Perinteiset tuttelit ja NANit ei tietenkään maitoallergiselle lapselle sovi. Jos teille tulee joskus tilanne että rouva joutuu olemaan pidempiä aikoja poissa eikä rintamaitoa ole missään säilössä niin apteekista saa Nutrilonpepti-valmistetta joka on tarkoitettu lehmänmaito-ja soijaproteiiniallergisille lapsille. Kallistahan se on ja jos joskus onkin sellainen tilanne että rouva ei enää imetä mutta lapsi ei siedä tavallisia korvikkeita kannattaa asia tutkituttaa lääkärillä. Lääkärin valvonnassa tehty maitoaltitus ja lääkärin lausunto mahdollistaa 70% kelakorvauksen valmisteesta.

Jos oksentelut kiinteidenkin maistelun yhteydessä jatkuvat, suosittelen allergialääkärillä käyntiä.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kiitos kommenteistanne.

On muuten jännää, miten näistä tähän mennessä maistelluista huonoiten on maistunut omenasose, vaikka se on ollut makeinta ja sileintä, ja parhaiten mustikka, vaikka se on voimakkaimman makuista. Porkkanan seassa oli myös äidinmaitoa, mutta sillekin irvisteltiin.

Täytyy nyt vielä korostaa, että tyttö on edelleen täysimetyksessä, ja soseiden makuun siis vasta totutellaan yhdellä pienellä lusikallisella päivässä. Tähän viiden kuukauden ikäinen lapsi ei ole liian pieni, ja suosituksethan ovat, että kiinteiden syöminen aloitetaan viimeistään kuuden kuukauden iässä.

Pikku hiljaa... Aloitetaan vaikka toinen kierros näillä samoilla.

Vierailija (Ei varmistettu)

Anteeksi, mutta pakko tarkentaa täysimetyksen määritelmä:

Täysimetyksellä tarkoitetaan imeväisikäisten ruokintaa, jolloin lapselle ei anneta
muuta ravintoa kuin oman äidin rintamaitoa joko imettämällä tai lypsettynä ja
lisäksi D-vitamiinia ja mahdollisesti muita ravintoainevalmisteita kuten fluoria
ja keskostippoja. Joissain selvityksissä vähäisten vesimäärien antaminen vauvalle
pullosta, lusikalla tai mukista imetyksen ohessa on sisällytetty täysimetyksen
määritelmään (mm. Hasunen ja Ryynänen 2006).

Kiinteiden aloittamisen ajankohta pitä aina miettiä vauvan ja äidin tarpeen mukaan, vaikka suositus onkin täysimettää 6 kk ikään asti. Eiköhän teidänkin tyttö vielä innostu syömisestä! :)

Mindeka
Ma-material Girl

Meille sanottiin neuvolassa niin, että jos lasta ei tunnu kiinnostavan soseet, niin älkää stressatko. Kokeilkaa taas parin päivän tai vaikka viikon päästä uudelleen ja toistakaa niin kauan, kun tuntuu tottuvan ajatukseen kiinteistä. Irvistely on vauvalla automaattinen reaktio (tässä yhteydessä), eikä se välttämättä edes osoita inhotusta maulle vaan kertoo yllättyneestä reaktiosta.

Sormiruokailusta sen verran, että meidän poika on oppinut sen vasta 1-vuotiaana. Leipä ja naksut menivät aikaisemminkin (vahingossa?) joskus suuhun asti, mutta muut koostumukset lensivät samantien lattialle. Että vaikka vinkkejä ja ohjeita tulee kaikenlaisia, niin muistakaa, että teilläkin siellä kotona on yksilö, joka tekee asiat omaan tahtiinsa :) 

Muistan muuten sen, että soseina ei meidän pojalle maistunut missään vaiheessa kukka- tai parsakaali, mutta nyt kokonaisena (ja itse syöden) ne ovat herkkua!

Tommi K
Isyyspakkaus

Ohhoh, enpä tiennytkään, että WHO:n määritelmä täysimetykselle on noin tiukka. Näemmä imetys ei ole täysimetystä silloinkaan, jos lapselle annetaan pumpattua tai lypsettyä maitoa pullosta. Ei mikään ihme, että Suomessa vain prosentti kuuden kuukauden ikäisistä lapsista on täysimetetty, sanan tässä merkityksessä.

Tuntuu kyllä hassulta, että lapsen suussa käynyt mustikka, joka on syljetty saman tien pois, tekee imetyksestä ei-täysimetystä. Hän kun saa kuitenkin edelleen kaiken ravintonsa äidinmaidosta. Ymmärrän toisaalta WHO:n tiukan määritelmän: on helpompi selittää afrikkalaiselle äidille, että lapselle saa antaa vain rintaa kuin että desinfioidusta pullosta annettu maito on ihan yhtä OK.

Suositukset ovat myös ihmeellinen asia. THL kun suosittelee samalla sivulla sekä kuuden kuukauden täysimetystä että kiinteiden aloittamista viimeistään kuuden kuukauden iässä.

Salallaa (Ei varmistettu)

Mä hämmästelin tota ihan samaa ristiriitaa ohjeistuksissa puolen vuoden iän lähestyessä, mutta no me aloitettiin samaan tyylin siinä 5 kk iässä maistelemaan kerran päivässä (eikä edes ihan päivittäin) pieni maistiainen. Ja kyllä mä silti olen sitä mieltä että lapsi on saanut ravintonsa rintamaidosta puolivuotiaaksi asti.

Vierailija V (Ei varmistettu)

Meidän tyttö aloitti myös maistelun siinä 5 kk iässä ja lisäksi keittelin iltaisin maissijauhoista puuroa, jota blandasin äidinmaitoon noin teelusikallisen. Tällä tempulla yökukkujan syöttövälit saatiin pitenemään parilla tunnilla. Silti minäkin olen aina ajatellut tyttöä täysimetettynä, sillä tuolla maissijauhomäärällä mikä menee teelusikalliseen maissipuuroa, ei ollut niinkään tekemistä ravitsemuksen kanssa vaan ruoan sulamistahdin. Tietysti on varmasti ihmisiä, jotka ajattelee toisin, mutta se on sitten niin enkä minä voi asialle mitään ;). Mutta tuosta maistelusta, maissi tuntui olevan sopivan makea mutta mieto, samoin bataatti. Myöhemmin totaaliyllättäjä oli kaurapuuro joka upposi todella hyvin. Siitä se lähtee, mukavia maisteluhetkiä!

Hormonihirviö (Ei varmistettu) http://www.seolihyvaa.blogspot.com

Ei hitsi, kuulostaa niin tutulta. Olen sydänverellä väsännyt vauvallemme kaikenmaailman soseita, ja tuntuu, että kaupan purkkihedelmäsoseet vain uppoavat. Lapsemme on nyt n. 7,5kk ja edelleen yökkii suunnilleen kaikelle, mitä hänelle syötämme. Poikkeuksena ovat Valion Onni-puurot, joita syö oikein mielellään.

Minä aloitin kiinteiden maistattamisen 4kk iässä tuolla samalla tyylillä, eli teelusikallinen, jos sitäkään kerrallaan. Katson kyllä, että vauvani on about täysimetetty 6kk ikään asti, koska on saanut ainoastaan maistiaisia kaikesta. Edelleenkin ehdottoman pääasiallinen ravinnonlähde on rintamaito, sillä kuten todettu, lapsi ei vieläkään syö kiinteitä kovinkaan hanakasti.

Uusimmat epäviralliset suositukset muuten ovat, että kiinteitä alettaisiin tuossa 4-5kk iässä maistattaa, sillä sen katsotaan ehkäisevän allergioita. Tämä oli meillä varhaiseen kiinteiden aloitukseen syynä, sillä vauva on kovin atooppinen ja vanhempansakin allergisia, joten haluamme tehdä kaikkemme, ettei vauvalle tulisi ainakaan ruoka-aineallergioita. Myös probiooteista (maitohappobakteerit) on näyttöä, että allergioita ehkäisisivät, joten siksi syötämme vauvalle kalliita Gefilus-tippoja normi D-tippojen sijaan. Tämä vähän off-topicina..

Vierailija (Ei varmistettu)

Todella lämpimästi suosittelen kirjaa 'Omin sormin suuhun' (Rapley, Gill-Murkett, Tracey). Mahtava, lapsentahtinen tapa siirtyä kiinteisiin ruokiin. Testattu reilun kuukauden ajan tyttäremme (kohta 7kk) kanssa. Rentoja, viihdyttäviä yhteisiä ruokahetkiä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Tahroihin auttaa sappisaippua. Halpaa ja luonnollista :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Suosittelen lämpimästi tutustumaan uunituoreeseen kirjaan Minä syön itse: https://www.facebook.com/minasyonitse

Vaikka alaotsikko on sormiruokailun käsikirja, muistuttaa teos itseasiassa aika monessakin kohtaa siitä, että soseiden syöttämistä ja sormiruokailua voi harrastaa joustavasti jokaiselle lapselle ja perheelle parhaiten sopivalla yhdistelmällä. Parasta tuossa kirjassa on loppupuolen reseptiosio, jossa on todella maittavalta kuulostavia ja helppoja ohjeita sellaisiin ruokiin, joita voi syödä aikuinenkin yhdessä jopa puolivuotiaan lapsen kanssa.

Kommentoi