Ladataan...
Isyyspakkaus

Vaasan-reissun jälkeen edessä oli karu arki.

Siis karu loma-arki terassin rakennuksen parissa.

Olihan tämä vähän suuruudenhullu projekti, tämä liki 80 neliömetrin terassin rakentaminen. Nyt alkaa olla jo selvää, että se ei valmistu loman aikana. Olisi varmaan valmistunut ilman heinäkuun odottamatonta sadekautta ja ihmeellistä selkkausta lautojen höyläyksessä (ks. Älä tee sitä itse).

Viime päivinä helle on hellinyt, tai miten sen nyt ottaa, ja ukkosmyrskyt ovat onneksi väistäneet tämän saaren, joten olemme saaneet hommaa aika pitkälle.

Kaksi kolmannesta laudoista, eli se osa, joka oli kunnollista, on käsitelty hiilenmustalla puunsuojaöljyllä, ja iso osa niistä on jo paikoillaan. Entäpä sen viimeisen kolmanneksen kohtalo?

Emme tietenkään alkaneet höyläämään lautoja käsin, sillä oli itsestään selvää, että ongelman ratkaiseminen ei kuulu asiakkaalle, vaikka se täällä maaseudulla olisikin tapana. Rouva kävi lautojen toimittajan kanssa kiivaan keskustelun, joka ei johtanut mihinkään, ja muutaman päivän jäähdyttelyn jälkeen hän otti yhteyttä Kuluttajaneuvontaan.

Asia oli aivan selvä: laudoista on tehtävä kirjallinen reklamaatio. Siinä toimittajalle annetaan kolme vaihtoehtoa:

  1. Toimittaa samanlaiset laudat viallisten tilalle
  2. Hyvittää viallisista laudoista sen summan, jonka niiden ostaminen rautakaupasta maksaisi (n. 1 200 euroa)
  3. Korjata vika laudoista.

Kun laitoimme miehelle tekstiviestin, jossa tiedustelimme hänen sähköpostiosoitettaan, asia ratkesikin ilman reklamaatiota. Hän soitti perään ja lyhyen neuvottelun jälkeen lupasi hakea laudat mökkimme pihasta ja höyläyttää ne kuntoon.

Tässä prosessissa kyseisistä laudoista tuli tosin muutaman millin kapeammat ja pari milliä ohuemmat kuin muista, mutta totesimme, ettei sitä kukaan huomaa. Case closed.

Paitsi että nyt ne laudat ovat käsittelemättä, ja myös puuöljymme loppui, vaikka sen piti riittää koko määrään. Ilmeisesti moni muukin on päättänyt öljytä terassinsa, sillä aine oli loppunut myös kaikista lähikaupungeista. Ou nou. Tilasimme sitä paikalliseen rautakauppaan, mutta saamme sen aikaisintaan torstaina. Eipä tosiaan taida loma riittää tämän terassin rakentamiseen. Ensi viikolla edessä onkin se, mitä en uskalla edes mainita ääneen.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Monet ihastelivat tytön nimijuhlamekkoa, ja siitä pyydettiin parempaa kuvaa. Kyllähän tätä mielellään esittelee, mekko kun on Rouvan itse tekemä ja vielä kovin ekologinen.

Mekko on tehty lähes kokonaan kierrätysmateriaalista. Helmassa on käytetty vanhaa tyynyliinaa ja yläosaan on leikattu kaistale vanhaa pellavapöytäliinaa, jossa on kaunis reikäommel. Ruusukkeessa on vanhaa lakanakangasta, ja Rouva teki samanlaisia ruusukkeita myös itselleen ja minulle sekä useampia noutopöydän koristeiksi.

Taakse Rouva teki nepparikiinnityksen ja käytti siihen käsin ommeltavia vintage-neppareita, jotka ovat peräisin edesmenneen äidinäitini ompelutarvikkeista.

Mekon kanssa Neidillä oli yllään hienot valkoiset sukkahousut, joissa oli pieniä reikäommelkuvioita.

Alun perin hänen päähänsä oli tarkoitus solmia samanlainen ruusuke kuin mekon rinnassa, mutta totesimme, että se oli mahdotonta.

Neiti pukelsi valkoiselle mekolleen heti ensimmäisen sovituksen yhteydessä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Satuitko kiinnittämään nimijuhlista kertovassa jutussani huomiosi puna-valkoisiin pinnatuoleihin toisen pöydän ympärillä?

Voitko uskoa, että nämä tuolit ovat roskislöytöjä?

Roskalavoille joutuvat tavarat eivät ole vain urbaania legendaa (Ks. Roskalavalta, päivää), vaan kyllä tämä näemmä osataan myös maalla. Pelastin nämä tuolit mökkipaikkaa lähellä olevan jätelavan vierestä juhannuksen jälkeen. Siellä ne olivat, sateessa, joka oli onneksi vasta aivan hetkeä aiemmin alkanut. Niiden pohjaan oli kirjoitettu vuosiluku 1963.

Näin eilen samanlaisia mutta toisen värisiksi maalattuja tuoleja myynnissä antiikkiliikkeessä Ilmajoella.

Anteeksi vaan, mutta mikä ihmisiä vaivaa? Muutaman kilometrin päässä on sekä paikallinen kierrätyskeskus että kirpputori. Tämä oli taas meille hyvä juttu, mutta jos roska-auto olisi ehtinyt paikalle ensin, tuolit olisivat voineet lähteä kaatopaikalle.

P.S. Pohjanmaan reissu on nyt tehty. Kiitos vinkeistänne! Teen jutun heti, kun saan kuvat purettua kamerasta ja valittua parhaat.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Viime päivinä Lilyssä on kiertänyt Versatile Blogger Award -kierto... juttu, jossa bloggarit nimeävät omia suosikkejaan. Olen hyvin, hyvin otettu siitä, että ainakin Ananas, AuriElina, Eerika, Kristaliina ja phocahispida ovat sisällyttäneet palstani omille listoilleen. Kiitos siitä! Kiitos myös muille lukijoille ja palstan rekisteröityneille seuraajille. Saamani suosio on todella yllättänyt.

Homman pitäisi mennä nyt niin, että annan tunnustuksen n-kappaleella muita bloggareita ja kerron sitten seitsemän paljastusta itsestäni.

Aloitan oikeastaan ensimmäisellä paljastuksella:

Ennen kuin aloitin Putkiremonttipäiväkirjan kirjoittamisen Lilyyn, en seurannut blogeja lainkaan. Nykyisin lueskelen Lilyssä lähinnä uusimpia, viimeksi kommentoituja, tykätyimpiä ja luetuimpia juttuja, mutta seuraajaksi en ole rekisteröitynyt monellekaan palstalle. Enpä kyllä ole oikein Lilyn varsinaista kohderyhmääkään. Millään muilla blogialustoilla en käy oikeastaan koskaan.

Ja vielä toinen juttu: Kun tekee tällaisia listoja tai valitsee suosikkejaan, en voi olla miettimättä, kumpi on merkitsevämpää: se mitä on listalla vai se mitä jää listan ulkopuolelle. Vertaa vaikkapa työpaikan ylennyksiin. Kun promot on jaettu, ajatukset alkavat saman tien työstää sitä, ketkä eivät saaneet ylennyksiä. Minusta tuntuukin tosi pahalta mainita tässä suosikkejani, sillä niin moni laadukas, hyvin kirjoitettu ja hienoilla kuvilla höystetty palsta jää mainitsematta syystä tai toisesta.

No mutta, jospa nyt kuitenkin yritän:

  • Olen alkanut pitää Kristaliinan Puutalobaby-palstaa vähän niin kuin oman palstani sisarpalstana. Kyllä tässä on jotain hassua, että tyypit ovat samassa perhevalmennuksessa ja lasketut ajat ovat päivän välein. Silva päätti tulla maailmaan hieman meidän Neitiä aiemmin, mutta jos näin ei olisi käynyt, olisimme kirjoitelleet omia blogejamme varmaan vierekkäisissä huoneissa Kättärillä.
  • Ihailen tiitin Ite puin -palstan kadehdittavan hauskaa ja oivaltavaa kirjoitustyyliä.
  • Eeva Kolun Kaikki mitä rakastin: Voisin sanoa että palsta on käsittämättömän suosittu, mutta käsitän kyllä suosion oikein hyvin.
  • Ruokablogeista Tiina Rinkisen Fanni ja Kaneli ja annemin 52 Weeks of Deliciousness ansaitsevat maininnat.
  • Sisustuspuolen palstoista palkitsen Netta-Natalian Likaisen Parketin ja SariS:n Talo42:n.
  • Jeminan No Sex and the City on nimeään myöten konseptiltaan aivan huippua.
  • Miian Minä ja Elain -palstan jutut luen myös aina.
  • Lilyn ulkopuolella E:n toimittama homeinhel on todella hieno.

Uh, ja nyt sitten pohdin, keitä kaikkia olisi vielä pitänyt mainita.

Seitsemän asiaa minusta

  1. Olen luonnostani hirveän epäsiisti. Siivoamista vihaan, ja tavaroiden järjesteleminenkin vaatii, että ryhdyn puuhaan varta vasten. Olen joskus naureskellut sillä, että suhtaudun siivoamiseen kuin anorektikko ruokaan: ostan mielelläni siivousvälineitä mutten käytä niitä.
  2. Haluaisin pukeutua tyylikkäämmin. Mutten vaan jaksa a) shoppailla b) silittää paitoja c) käyttää aikaa vaatteiden valintaan aamuisin. Tarvitsisin henkilökohtaisen stylistin.
  3. Esiinnyn mielelläni ja kuulemma luontevasti, mutta jännitän hirveästi itseni esittelyä muutamalla lauseella jonkin työpalaverin tai vastaavan alussa.
  4. Olen kaikkiruokainen, mutta vihaan yli kaiken vesimelonia.
  5. Sen sijaan olen oikea keksihiiri ja hirveän perso makealle. Rouva ei voi ostaa edes leivontasuklaata laatikkoon varalle, sillä se katoaa, ellei suklaata käytetä heti. Yleensä öisin.
  6. En seuraa lainkaan urheilua. Kun joku kysyy, aionko katsoa illan matsin, kysyn kuitenkin kohteliaasti, mistä lajista on kyse.
  7. Rouvan mielestä olen luonnottoman kiinnostunut raitiovaunuista. Eri kaupunkien raitiotie-, metro- ja lähijunakartat ovat kyllä mielenkiintoisia, ja saatan jopa tutkia niitä internetistä ihan huvin vuoksi.

Vielä yksi bonus: Vihaan kaikenlaisia kiertokirjeitä enkä välitä niitä koskaan eteenpäin :)

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Isyyspakkaus

On ilo löytää mainitsemisen arvoisia ravintoloita aivan yllättäen.

Kun sääennuste näytti epäsuotuisia terassinrakennusekelejä, jalkauduimme poikkimaakunnalliselle matkallemme länteen. Matkalla Vaasaan tapasimme Rouvan ystävättären Seinäjoella ja päivällistimme ravintolassa nimeltä Juurella. Ja jopas kannatti pysähtyä!

Possu ja kyyttöchorizo olivat herkullisia, samoin ahvenet. Jälkiruoaksi nautittu valkosuklaaterriini vei kielen.

Lisää tällaista!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Teimme nimijuhliin hauskoja sydämenmuotoisia vaahtokarkkeja, jotka oli värjätty vaaleanpunaisiksi Vavesaaren puolukkajauheella.

Puolukkaiset vaahtokarkit

Vaahtokarkkien tekeminen on periaatteessa helppoa, mutta kuuma sokeriliemi palaa helposti kasarissa. Onnistuminen vaatii ehdottomasti digitaalisen lämpö- tai paistomittarin. Siitäkin huolimatta poltimme ensimmäisen satsin pohjaan. Helpointa on, jos karkit valmistaa kahdestaan, jolloin toinen voi huolehtia sokeriliemestä ja toinen käyttää vatkainta. Vaahtokarkit kannattaa valmistaa pari päivää ennen tarjoilua, jotta ne ehtivät varmasti kuivua pinnalta.

Ohje on mukailtu Mondon Ruoka & Matka -lehden vaahtokarkkiohjeesta.

Ainekset

  • 1 vaniljatanko
  • 1 + 1 dl vettä
  • 2 1/2 dl sokeria
  • 2 rkl hunajaa
  • 7 liivatelehteä
  • 3 munanvalkuaista
  • 1 - 2 dl tomusokeria
  • muutama tl puolukkajauhetta

Valmistaminen

  1. Puolita vaniljatanko ja kaavi siemenet pienehköön kasariin
  2. Lisää kasariin 1 dl vettä, sokeri ja hunaja
  3. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen
  4. Erottele munanvalkuaiset keltuaisista ja laita valkuaiset isoon kulhoon
  5. Laita sokeriliemen sisältävä kasari liedelle, sijoita lämpömittari kasariin ja kuumenna sokerilientä miedolla lämmöllä sekoittaen lientä säännöllisesti
  6. Kuumenna toisessa pienessä kasarissa 1 dl vettä, purista liivatelehdet kuiviksi ja liota ne veteen
  7. Kun sokeriliemi on 100-asteista, vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Valkuaismassa on tarpeeksi kiinteä, kun käännät astian ylösalaisin eikä vaahto tipu astiasta
  8. Kun sokeriliemi on 127-asteista (oikeasti tarkka lämpö), ota kasari heti pois liedeltä ja kaada liemi välittömästi ohuena nauhana valkuaisvaahdon sekaan sekoittaen massaa samalla vatkaimen pienimmällä teholla
  9. Lisää myös liivateliemi ohuena nauhana massan sekaan ja jatka sekoittamista viisi minuuttia
  10. Levitä pöydälle leivinpaperia ja siivilöi sen päälle tomusokeria ja puolukkajauhetta
  11. Kaada vaahtokarkkimassa tomusokeri-puolukkaseoksen päälle ja levitä tasaiseksi, reilun sentin paksuiseksi levyksi. Anna jähmettyä yön yli
  12. Siivilöi seuraavana päivänä levyn pinnalle tomusokeria ja puolukkajauhetta
  13. Leikkaa vaahtokarkkilevystä makeisia pienellä muotilla ja kierittele niitä vielä tomusokeri-puolukkaseoksessa. Aseta makeiset kuivumaan leivinpaperin päälle kuivempi puoli alaspäin
  14. Jos makeiset ovat vielä kosteita, jatka kääntelyä, kuivatusta ja tomusokerin lisäämistä, kunnes pinnalla oleva sokeri ei enää kostu.
Share

Pages