Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Messut

Kevätmessut valtaavat Helsingin Messukeskuksen 6. - 9.4.2017! Kevätmessuilla yhdistyvät viidet kotiin, puutarhaan ja mökkeilyyn keskittyvät messut: KevätpuutarhaOmaMökkiOma KotiSisusta! ja Lähiruoka&Luomu.

Messut tulevatkin oikein sopivaan aikaan juuri nyt, sillä toukokuun alusta lähtien pääsemme vihdoin laittaamaan Herttoniemen siirtolapuutarhamökkimme pihaa mieleiseemme kuntoon.

Itse puutarhamökkiä emme todennäköisesti tänä kesänä aio kunnostaa, vaan resurssit laitetaan pihan laittoon: istutuksiin, hyötykasveihin, kukkapenkkeihin, kasvatuslaatikoihin ja kasvihuoneeseen.

Toivoisinkin löytäväni Kevätpuutarha-messujen näytteilleasettajien pisteiltä ideoita, joita voisin hyödyntää kasvihuoneessa ja kasvimaalla. Ehkäpä jollain näytteilleasettajista olisi jotain uutta ideaa lehtokotiloiden torjuntaankin.

Rouva on erityisen innostunut yrteistä ja kukkasista, ja vaikka hän onkin jo talven mittaan ostanut ja tilannut erilaisia siemeniä, juurakoita ja sipuleita, luulenpa, että ne ovat myös messuilla hänen heikko kohtansa. (Itse saattaisin sortua hankkimaan jonkinlaisen pro-grillin puutarhamökille, mutta älkää kertoko sitä Rouvalle.)

Mutta onhan messuilla mahdollisuus tehdä muutakin kuin ostaa asioita! Itse en malta odottaa, että pääsen näkemään Messukeskukseen rakennettavan yleiskoristelualueen, jonka teeman kerrotaan olevan Täällä pohjantähden alla.

Alueesta tulee suuri keväinen mökkipiha koivuineen, kuusineen ja kukkasineen, ja messuhalliin taiotaan jopa 200 m2:n kokoinen lampi, johon pumpataan 47 kuutiometriä vettä!

Mökkipihalta löytyy käytössä oleva sauna ja palju, nuotiopiiri makkaran paistamiseen, pihapelialuea sekä lasten kiipeilytelineenä toimiva "järvihirviö". Lapset ilahtuvat varmasti myös OmaSkidi-leikkialueesta, josta löytyy mm. pihakaruselli, pihakeinu, pomppulinnoja ja säkkituoleja lepäilemiseen.

Kevätpuutarhan puolelta löytyy puolestaan jännittävän kuuloinen luola, Grotto, jonka pimeydessä tuoksujen maailman kerrotaan olevan korostetusti läsnä. Mitä se sitten tarkoittaakaan.

Messujen ohjelmassa on myös mielenkiintoisia esiintyjiä ja puheenvuoroja kuten Vuoden Mökkiläisten, Aku Hirviniemen ja Niina Lahtisen, palkitseminen lauantaina sekä Duudsonien Jarpin ja HP:n kokemukset omista rakennusprojekteistaan.

Kiinnostavia puheenvuoroja ovat myös Sonja Lumpeen vinkit maailman makeimpien tomaattien kasvattamiseen, Kotipuutarha-lehden päätoimittajan Maija Stenmanin puutarhaneuvot ja kyselytunnit sekä mehiläishoitaja Arto Koljosen ohjeet pölyttäjien hyödyntämiseen puutarhassa. Onpa luvassa opastusta myös mehiläisten hoitoon!

Erikoisuudellaan huomioni herätti myös Vihdin kunnan osastolla esiteltävä erikoinen rakennusprojekti, jossa talo on rakennettu merikonteista. Kannattaa muistaa myös, että näytöskeittiössä valmistetaan pitkin lauantaita herkkuja otsikolla Hyvää Suomesta.

Koko messuohjelmaan pääset tutustumaan täällä: http://kevatmessut.messukeskus.com/messuilla/.

Itse olen menossa tutustumaan messuihin perjantaina, ja jaan silloin messutärppini Instagramissa. Instagram-tililtäni löytyy jo tänään myös messulippujen arvonta. Arvottavana on kolme kahden lipun pakettia (arvo yht. 32 €). Käy katsomassa sieltä ohjeet ja osallistu arvontaan viimeistään 2.4.2017.

Lue lisää messuista osoitteissa kevatmessut.fi ja facebook.com/kevatmessut.

Voit ostaa messuliput Messukeskuksen verkkokaupasta. Koodilla IPKEVÄT saat 5 euron alennuksen lipusta. Koodi on voimassa 9.4.2017 saakka.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaikki Rouvan juurisämpylöitä ihastelleet ja omaa taikinanjuurta itselleen havitelleet: nyt huomio! Jos ette ole onnistuneet saamaan itsellenne keneltäkään valmista juurta, Rouva kokeili tehdä sellaista itse, ja kokeilu oli todistettavasti onnistunut!

Sämpylöiden maku ei tällä uudella juurella ollut vielä yhtä syvä ja hapan kuin vanhemmalla, mutta ajan myötä happamuus varmasti lisääntyy. Sämpylät myös kohoavat paremmin vanhalla juurella, joten alkuun ne jäävät lituskaisemmiksi, ellei taikinaan lisää hieman hiivaa. Rouva ei omiin sämpylöihinsä ole hiivaa käyttänyt.

"Hoi kaikki juuren ohjetta kaivanneet: tässä se nyt vihdoin tulee. Tällä juurella leivoin itse viime viikolla yhdet sämpylät, ja ne olivat ihan kelvollisia. Toki jääkaapin superjuurella tulee maukkaampia ja paremmin kohoavia, mutta jos sellaista ei ole saatavilla, tällä pääsee alkuun.

Juuren ohje on peräisin Heléne Johanssonin Leipä-kirjasta, mutta olen muokannut grammat deseiksi. Helénenkin mukaan määriä tärkeämpää on puuromainen koostumus.

Älä säikähdä, systeemi kuulostaa monimutkaisemmalta kuin on. Huomiota juuri kuitenkin vaatii ihan aluksi päivittäin, myöhemmin kerran viikossa. Saat tavallaan uuden perheenjäsenen.

Elikkä näin:

  • 1. päivän aamu: Sekoitin 2,5 dl luomuvehnäjauhoja ja 1,2 dl vettä kulhossa, peitin kelmulla ja jätin tiskipöydälle
  • 1. päivän ilta: Ruokin juurta, eli lisäsin kulhoon 1,25 dl luomuvehnäjauhoja ja 0,6 dl vettä. Sekoitin, peitin ja jätin tiskipöydälle yöksi
  • 2. päivän aamu: Ruokin juurta, eli lisäsin kulhoon 1,25 dl luomuvehnäjauhoja ja 0,6 dl vettä, sekoitin ja peitin kelmulla. Koska juuri kupli, nostin sen jääkaappiin
  • 3. päivän aamu: Ruokin juurta lisäämällä 1,25 dl luomuvehnäjauhoja ja 0,6 dl vettä, sekoitin, peitin ja nostin jääkaappiin
  • 4. päivän aamu: Ruokin juurta lisäämällä 1,25 dl luomuvehnäjauhoja ja 0,6 dl vettä, sekoitin, peitin ja nostin jääkaappiin
  • 5. päivänä tein sämpylät, joihin käytin suurimman osan tästä juuresta. Osasta tein itselleni juuren alun: siirsin 1/2 dl juurta puhtaaseen lasipurkkiin (3/4 l) ja lisäsin sinne 1,5 dl vettä ja 3 dl luomuvehnäjauhoja, sekoitin ja laitoin jääkaappiin.
  • Seuraavan kerran ruokin sen viikon päästä, eli käytän suurimman osan sämpylätaikinaan, säästän purkkiin puolisen desiä ja lisään sinne taas noin 1,5 dl vettä, 3 dl luomuvehnäjauhoja, sekoitan ja säilytän jääkaapissa.
  • Tästä juuresta tulee (tai ainakin pitäisi tulla) vähitellen, kerran viikossa ruokkimalla niin toimiva, että se kohottaa leivät ja sämpylät ilman hiivaa mainiosti. Kärsivällisyyttä se kuitenkin vaatii. Ystävä, jolta sain superjuureni, oli joutunut leipomaan kolme (3) kuukautta, ennen kuin juuri toimi kunnolla.

No niin, sinua on nyt varoitettu. Meinaatko tarttua toimeen?"

Jauhoiksi muuten kannattaa todella valita luomujauho, sillä se sisältää kuulemma enemmän hyviä bakteereja, joita taikina tarvitsee käymiseen.

Ja nyt kannattaa laittaa juuri tulemaan lähiaikoina, sillä Rouva lupasi jakaa myös mahtavien juurisämpylöidensä reseptin piakkoin! 

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tämä on Isyyspakkaus-blogin ensimmäinen ja mitä todennäköisimmin viimeinen kauneuspostaus.

En kosteuta ihoani, en huolehdi rypyistä silmieni ympärillä eikä vähitellen harvenevassa ja lyhenevässä tukassanikaan ole juurikaan esiteltävää. Joskus kyllä olen yrittänyt käyttää jotain kasvorasvaa, mutta unohdan asian jo muutaman päivän jälkeen, ja epäilen, että rasvat saavat ylipäänsä ihon kuivamaan entisestään. 

Mutta partaani hivelen kyllä senkin edestä ja monta kertaa viikossa.

Kasvatin parran kesällä 2011. Olin joskus aiemminkin kokeillut vähän aikaa jonkinlaista pukinpartaa, mutta kokoparta oli aivan uusi juttu. Rouva ihastui partaani niin, ettei antanut minun ajaa sitä pois, joten olen kulkenut karvanaamana pian kuusi vuotta.

En ole kuitenkaan halunnut antaa parran rehottaa vaan olen pitänyt sen melko lyhyenä ja rajannut sen muotoon. Rajaan sen käytännössä höylällä pari kertaa viikossa ja trimmaan 5 mm:n mittaiseksi kerran viikossa. Kerran kokeilin kasvattaa pidempää partaa, mutta se näytti oudolle ja tuntui pahalle. (Siis kutisi niin maan prklsti.)

Varsinainen asiani koskee kuitenkin parran rajaamista. Monikaan ei ole todennäköisesti huomannut, että partatyylini on muuttunut jonkin verran. (Ja mitenpä olisikaan, kun en yleensä hirveästi selfieitä julkaise).

Mutta tällaisen ohuen viivan kanssa kuljin vielä viime syksynä.

Törmäsin kuitenkin erääseen mainoskampanjaan, jossa kerrottiin, miten iso osa miehistä tekee ison virheen ja rajaa partansa leukaluu mukaisesti. Tämä saa heidät kuulemma näyttämään siltä kuin heillä olisi kaksoisleuka. Oikea tapa kasvattaa parta olisi kuulemma antaa sen täyttää koko leuanalus aina kaulaan saakka. Siis että mitä että?

Tämä oli täysin päinvastaista kuin minulle oli aiemmin kerrottu. Kävin nimittäin kerran parturiliikkeessä muotoiluttamassa partani, ja silloin parturi (miesparturi, jos sillä nyt on mitään merkitystä) kertoi, että partaa ei nimenomaan kannata kasvattaa kaulaan asti, sillä se muodostaa silloin leuan alle tumman varjon, ja hän kehotti rajaamaan parran leukaluun mukaisesti.

Mutta nyt ajattelin kokeilla uudelleen, miltä tämä rajaus näyttikään ja poistaisiko se sen väitetyn illuusion kaksoisleuasta. Kasvatin siis partaa leuan alle kuukauden verran ja rajasin sen kaulaan. Nostin parran rajaa myös jonkin verran ylemmäksi kohti poskia. Kukaan tuskin huomasi mitään eroa, mutta itselleni muutos oli aika iso, sillä olin tottunut jo useamman vuoden ajan katselemaan itseäni kevyemmällä parralla.

Toisaalta mietin, miltä näyttäisikään, jos parran antaisi kasvaa niin ylös kuin se kasvaa eikä pahemmin ajelisi poskia.

Jaksoin kasvattaa poskipartaa nelisen viikkoa, mutta en pitänyt siitä, miltä parta näytti. Epätasainen ja harva parta näytti liian epäsiistiltä, joten luovutin. 

Tämän testin lopputuloksena päädyin uuteen partamalliin, joka on oikeastaan edellisten mallien välimuoto.

Ylhäältä parta on rajattu siihen, mihin asti se kasvaa riittävän tasaisena. Leuan alla parta jatkuu nyt lähemmäs kaulaa kuin vielä syksyllä, mutta sen sijaan, että parta kasvaisi kaulaan kiinni, leuan alla on U:n muotoinen rajaus, joka keventää parran olemusta. Ainakin omaa silmääni tämä malli miellyttää eniten tällä sivulla olevista, joten tällä mennään toistaiseksi!

Onneksi tätä tavaraa riittää, vaikka väri muuttukin vanhemmiten harmaammaksi, joten mieltä voi myös muuttaa minä päivänä tahansa.

Vaan tiedättekös mitä? Nyt tekisi oikeastaan mieli kokeilla, miltä näyttäisin pitkästä aikaa aivan siloposkena. Siihen en ole kuitenkaan saanut vielä lupaa.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

"No nyt se taas kehuu lapsiaan, kun ne ovat niin ihmeellisiä ja osaavat asioita, joita kenenkään muun lapsi ei muka osaa!"

Tämä kommentti on täysin fiktiivinen, mutta koska joku kuitenkin ajattelee niin, kuitataan se heti alkuun. Olen kuitenkin ollut aidosti hämmästynyt kahdesta asiasta parin viime päivän aikana. 

Ensinnäkin vauva ja legot.

Yhdeksän kuukauden ikäinen poikani alkoi eilen koota duploja. Hän on pyöritellyt palikoita käsissään jo pidemmän aikaa ja näyttänyt mietteliäältä. Jokin aika sitten hän selvästi alkoi jo sovitella kappaleita toisiinsa, muttei onnistunut yrityksissään.

Eilen hän otti vihreän levyn ja keltaisen palikan ja painoi palikan kiinni levyyn. Ensin ajattelin, että se oli sattumaa, mutta sitten hän teki sen toisellekin palikalle ja purki sen jälkeen rakennelmansa. Hetkeä myöhemmin hän paineli samaiseen vihreään levyyn peräkkäin kaksi oranssia palikkaa ja yhden sinisen, ja laittoi vielä keltaisen palikan sinisen palikan päälle. Haa!

Ilmankos hän onkin niin ilahtunut joka aamu, kun hänet nostetaan sängystä suurin piirtein ensimmäisenä duplolaatikolle.

Sitten on tämä 4-vuotias uimari, joka ei ole kuvassa, vaan kuvan ottohetkellä jo poistunut uima-altaasta.

Kävimme nimittäin toissapäivänä Töölön uimahallissa ja harjoittelimme siellä uimista ja renkaiden sukeltamista pohjasta. Uimahalliretkemme oli vasta neljäs, mutta intoa ja uskoa itseensä tytöllä oli kovasti. Edellisillä kerroilla yritykset polskia ilman kellukkeita eivät ole olleet kovin onnistuneita, mutta Töölön lastenaltaassa oli sopiva syvyys niin, että tytön jalat ylttivät tarvittaessa pohjaan koko matkalla.

Aikamme polskittuamme hän ilmoitti ottavansa kellukkeet pois ja lähtevänsä sukeltamaan ilman niitä. Sitten hän otti kellukkeet pois ja toden totta: hän vain alkoi uida. Ei hän vielä osannut pitää päätä pinnalla eivätkä matkat olleet pitkiä, mutta hän todella ui veden alla pieniä matkoja pitämättä jalkoja pohjassa. Onko tämä todella sama tyttö, joka pelkäsi kuollakseen vauvauintia ja inhosi vettä kaikissa muodoissa?

Tästä on hyvä jatkaa!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Johan kävi kotonamme eilen kuhina, kun Rouvan vauvakerhoksi kutsuttu kaveriporukka kokoontui meille brunssille.

Rouva on tavannut äitiysvapaansa aikana viikoittain kolmea muuta ruokaintoilevaa ja some-aktiivista äitiä, jotka kaikki sattuivat saamaan omat esikoisensa viime keväänä. Riikka / Vatsasekaisin Kilinkolin, Jonna / Suolaa ja hunajaa ja Anne / 52 Weeks of Deliciousness ja Rouva ovat kokoontuneet pitkien lounaiden merkeissä pitkin syksyä ja talvea, ja nyt Jonnan ja Riikan palattua töihin, heidän miehensä ovat ottaneet paikat vauvakerhossa.

Brunssille kokoonnuttiin nyt koko porukalla, ja kahdeksasta aikuisesta, neljästä vauvasta ja yhdestä 4-vuotiaasta tulikin aika äänekäs porukka. Ja hässäkkää oli sen verran, että kuvaaminenkin unohtui lähes täysin.

Brunssi tehtiin nyyttärihenkeen: Rouva pyöräytti pöytään Croque Madamet (uunileivät kinkulla, valkokastikkeella ja kananmunalla), ja Jonna toi munakasrullan ja maukasta papu-bataattisalaattia.

Riikan ja Apupojan vastuulla olivat leipä ja levitetahnat. Rouvan juurisämpylöiden juurihan on peräisin juurikin samasta taloudesta, ja nyt ihastelimme tätä samaisella juurella leivottua leipää, joka oli valehtelematta parasta leipää, jota muistan maistaneeni ja parempaa kuin mikään kaupan leipä.

Taika on paitsi hyvä juuri myös KitchenAidin yleiskone, jolla taikina vaivataan ja joka antaa sille tarvittavan sitkon. Keskustelimme jälleen pitkän tovin siitä, pitäisikö meidänkin hankkia kyseinen laite ihan vaan siksi, että saisimme vaivattua leipätaikinat sillä. Käsin kun ei kannata edes yrittää.

Annen rasioista paljastui jälkiruokabuffet, jossa oli kaurakeksejä ja tymäkän suklaista rocky roadia. Ja näemmä ainakin yksi tuttipullo.

Kiitos vielä vieraille käynnistä! Otetaanhan uudestaan jonain toisenakin viikonloppuna!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kevät tulee kovaa vauhtia! Ja mitäs se tarkoittaa? Kohta päästään tekemään kevätkylvöjä puutarhamökille! Sitä pitää kyllä odotella vielä vähän yli kuukausi, mutta Rouva laittoi kädet multaan jo kotona.

Muistaako joku vielä nämä palmuvehkat? Vastoin omia odotuksiamme kasvipoloiset ovat selvinneet hengissä jo lähes viisi vuotta! Olin yllättynyt jo siitä, kun ne säilyivät elossa ensimmäisenkin vuoden.

Vettä kasvit ovat saaneet ehkä kolmesti vuodessa. Multia kasveihin ei ole vaihdettu kertaakaan. Paitsi nyt.

Syy tähän on tietenkin viherherätyksen saanut Rouva, jonka kasvi-innostus on siirtynyt asteittain ulkoa sisälle: yrteistä kukkiin, niistä puutarhan muihin hyötykasveihin ja lopulta myös kodin viherkasveihin.

Palmuvehkat eivät ole nykyisin ainoita kasvejamme, vaan keittiön ikkunalaudalla asustelee huonekuusi, joka sekin on yllättänyt elinvoimaisuudellaan. Tästä intoutuneena Rouva on alkanut nyt haaveilla myös jostain isosta viherkasvista.

Akuutein asia näiden multien vaihtamisten jälkeen ovat kuitenkin puutarhamökin kevätkylvöt. Ikkunalaudallamme versookin jo monenlaista.

Herneen- ja auringonkukanversot eivät tietenkään ole menossa mökille, ja niitä on ehditty kasvattaa salaattitarpeiksi jo useampi viikko.

Mökki-istutusten taimet versovat pienissä turvebriketeissä, joista ne on tarkoitus siirtää isompiin ruukkuihin.

Rouva esikasvattaa yhdellä tarjottimella kesäkukkia ja munakoisoja. Kukkaset tulevat mökin pihamaalle, munakoisot kasvihuoneeseen.

Itse halusin kasvihuoneeseen tomaattia, kurkkua ja chiliä, ja niiden taimet noussevat lähiaikoina viereisen rasian turvebriketeistä. Muut siemenet ovat Hyötykasviyhdistykseltä, mutta chilin siemenet ovat peräisin Svarfvarsin tilan chileistä, joita Rouva osti syksyllä eräästä tapahtumasta.

Ikkunalaudalla onkin kohta tungosta, sillä taimet pitäisi kuulemma siirtää isompiin ruukkuihin jo pian. Ja toukokuussa päästää sitten aloittelemaan kasvihuonehommia.

Kovin jännittävää nähdä, miten käy!

Share

Pages