Ladataan...
Isyyspakkaus

Nyt on saatu kunnon sushijuna myös Helsingin keskustaan! Kauppakeskus Easton avasi oman sushiliukuhihnansa jo viime vuoden puolella, ja tammikuussa myös Helsingin pääpostin rakennukseen toisen ravintolansa avannut Mashiro sai omansa käyntiin.

Liukuhihnasushia on saanut kyllä aikaisemminkin kahdesta ravintolasta, joita ei kumpaakaan enää ole olemassa: Kaisaniemenkadun Eatzista ja eräästä Kampissa sijainneesta itämaisesta ravintolasta, jonka nimen olen unohtanut. Eatzin sushit maksettiin syötyjen lautasten mukaan, ja aterian hinta saattoi nousta aika huimaksi. Paikassa ei ollut tarpeeksi asiakkaita, ja sen toiminta loppui. Toisen paikan sushit olivat jääkaappikylmiä, sillä ne kiersivät jäähdytetyssä kaapissa.

Eastonin ja Mashiron sushijunista Mashiro vetää pidemmän korren. Myös Eastonissa sushit kulkevat viileäkaapin sisällä, ja jos ruoan vaihtuvuus ei ole tarpeeksi suurta, sushit kylmenevät liiaksi. Sushi pitäisi muutenkin syödä tuoreena ja heti valmistamisen jälkeen, joten pidän liukuhihnan viilentämistä jokseenkin tarpeettomana. Hiljaisina hetkinä tarjolle pitää vain tehdä vähemmän syötävää ja valmistaa sitten toiveannoksia asiakkaille tilauksesta. Näin toimi myös se tokiolainen liukuhihnasushipaikka, jossa kävin pari vuotta sitten.

Nyt Mashirossa kävi lounasaikaan kuhina, ja tuoretta sushia kannettiin hihnalle tarjottimilla. Hihnalta poimimani sushit maistuivat nekin vastatehdyiltä, riisi oli juuri sopivan irtonaista mutta sitkeää, ja kaiken kaikkiaan sushit olivat mielestäni erittäin hyvät. Hihnalta löytyi mm. kahta erilaista lohinigiriä, ravunpyrstönigiriä, makrillinigiriä ja useita makivaihtoehtoja. 

Kävin lounaalla molempien lasten kanssa, ja heistä tyttö oli aivan innoissaan sushista. Hän on toivonut jo pitkään saavansa sushia, ja oli juuri tuossa pari viikkoa sitten murtunut, kun hän kuuli, että olimme Rouvan kanssa syöneet eräänä päivänä sushia lounaaksi ilman häntä. 

Ja nyt hän sai syödä niin paljon kuin jaksoi!

Sushien hinnoittelu lounaalla oli vallan mainio. Aikuiselta buffet-maksoi 14,90 €, ja lapsille hinta määrittyi iän mukaan. 5-vuotiaasta maksoin 4 € ja 1-vuotiaasta ei otettu maksua. Epäilin, että pienempi ei söisi mitään, mutta hän yllättikin ja ahmaisi ensin kaksi lohinigiriä ja vielä yhden makipalan päälle. Suurinta herkkua taisivat olla kuitenkin edamame-pavut, nekin liukuhihnalta.

Jälkiruoaksi saa kahvia tai teetä, ja tyttö yllätti haluamalla teetä kylmänä päivänä. Se tarjoiltiin söpöissä pikkukannuissa.

Mashiro kertoo sushijunan olevan päällä ja buffet-lounaan tarjolla ainakin arkisin klo 11 - 15. Lauantain suhteen kannattaa seurata ravintolan Facebook-sivua, sillä siinä näyttää olleen vaihtelua ja kokeiluja.

Voi kyllä! Tänne tulen toistekin!

 

Lisää lounassuosituksia kaupungilta:

Levain Helsinki

Maya Bar & Grill

Beijing8

Fisken på Disken

Onda Siltanen

Gastro Café Kallio

Hoku

 

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Robert Bosch Oy

Sain Boschilta pyynnön jakaa oman kotoiluvinkkini Boschin Facebook-sivujen Kotikeskiviikko-sarjaan ja testata samalla Boschin laitteita. Tämä sattuikin sopivasti, sillä tarkoitukseni on ollut jo pidempään sisustaa hieman WC:tämme, mutta akuutimmat asiat ovat olleet mielessä päällimmäisenä.

Kotoiluvinkkini liittyy WC:n somistamiseen ja siihen, miten Rouva haaveili pidempään, että WC:ssä voisi pitää toisinaan maljakossa tuoreita kukkia. Vaikkapa tuossa altaan reunalla.

Luotuani mahdollisimman pitkän et-kai-sinä-nyt-ihan-oikeasti-ole-tosissasi-ilmeeni hän myönsi itsekin, että pienten lasten kanssa kukkamaljakko minikokoisen pesualtaan reunalla ei ole kaikkein toimivin ratkaisu.

Sen sijaan seinämaljakko on! Sellaisen Rouva löysi tallinnalaisesta antiikkiliikkeestä jo viime vuonna. Nyt ajattelin laittaa seinälle myös yhden miniatyyritauluistamme, joita Rouva kehystytti hiljattain ja jotka ovat odottaneet sopivan paikan löytymistä.

Sain kokeiltavaksi kaksi Boschin laitetta: akkukäyttöisen Uneo Maxx -poravasaran, jolla voi ruuvata, porata ja vasaraporata tiukempaakin seinää. Lisäksi kokeilin UniversalDetect-rakenneilmaisinta, joka auttaa löytämään seinästä turvallisen paikan, johon poravasaransa upottaa.

Ja jälkimmäinen laite osoittautuikin heti melkoisen mainioksi vehkeeksi. Se kun ilmoitti minulle, että juuri siinä kohdassa, johon ajattelin maljakon kiinnittää, onkin metallia seinän sisällä. Ahaa! No sehän on tietysti hanalle tuleva lämminvesiputki. 

Kylmävesiputki löytyi puolestaan 20 sentin päästä siitä, ja sopiva kohta porata oli siis näiden putkien välissä. Seinän toisella puolella on myös kylpyhuoneen rättipatteri, joten tuli varmistettua samalla, että mikään patteriin johtavista putkista ei ole juuri sillä kohdalla.

Laite tunnistaa myös sähköjohdot, ja varmistin tietysti myös, että niitä ei ole kohdassa, johon poraan.

Täytyy sanoa, että vaikka olin tarkastanut, että kohta on turvallinen porata, kyllä silti jännitti upottaa terä seinään.

Kylläpä olikin kätevä peli tämä akkukäyttöinen poravasara! Olen käyttänyt aiemmin vain akkukäyttöistä ruuvinväännintä, ja kyllähän se helpottaa poravasarankin käyttöä, että johto ei ole tiellä ja sotkeutumassa ja että ei tarvitse etsiä jatkojohtoja, jos poraa jossain muualla kuin pistorasian vieressä.

Vasaraporausta en päässyt tässä pikkuprojektissa testaamaan, mutta tarvetta sille tulee, kun taas joskus kiinnitän jotain kattoon tai ulkoseinään. Ovat nimittäin astetta kovempaa materiaalia.

Ja siinä se on. Kuukausia kestäneen harkinnan ja suunnittelun jälkeen maljakon kiinnittäminen seinään vei noin viisi minuuttia. 

Käsisaippuallakin on tilaa maljakon vieressä. Hyvä siis, että vesiputki esti maljakon kiinnittämisen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Napautin vielä vastakkaiselle seinälle naulan, johon ripustimme tämän taulun. Se on peräisin Kierrätyskeskuksesta.

Uudet kehykset sopivat hyvin yhteen peilin kanssa.

Seuraavana edessä olisi seinän maalaus. Sopiva sävykin on jo löytynyt ja maali hankittu. Maalaaminen jäi, kun emme osanneet päättää, kuinka monta seinää maalataan, ja jos maalataan vain yksi, mikä näistä. Nyt luulen, että olemme saaneet tehtyä päätöksen, ja tauluseinä saa itselleen vaaleanpunaisen (!) sävyn.

Eikös alakin näyttää oikein viihtyisältä?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tässä taas parhaita paloja Rouvan Instagram-tililtä viimeisen kahden viikon ajalta. Omat suosikkini ovat kukkakaali mac and cheese, hernekeitto savupotkalla ja tietysti maailman paras pannukakku! Eikä pidä unohtaa sitä suolaista mysliä, jota ehdin jo ripotella lasten iltajogurtin päälle viime viikolla, kun unohdin, että piti maistaa, kummasta myslistä on kyse. Niin, ja tiesitkö, että pullaakin voi leipoa vehnäjuurella?

"Tänään syötiin makaronilaatikkoa muttei mitä tahansa makaronilaatikkoa vaan mac and cheeseä kukkakaalista!

Tein ensin valkokastikkeen: sulatin kattilassa 50 grammaa voita, lisäsin 1 dl vehnäjauhoja ja paistoin hetken miedolla lämmöllä. Sitten lisäsin litran maitoa tilkka kerrallaan kierrevatkaimella kiihkeästi sekoittaen ja keitin muutaman minuutin, niin että kastike sakeutui ja jauho kypsyi. Sitten lisäsin sata grammaa raastettua Goudaa. Lopuksi maustoin kastikkeen lisäämällä teelusikallisen suolaa, pari kierrosta valkopippuria myllystä ja raastamalla pikkuisen muskottipähkinää. 
Sitten kaadoin vuokaan pussillisen (400 g) makaroneja, pienen (500 g) karkeaksi raastetun kukkakaalin ja valkokastikkeen ja sekoitin. Lopuksi ripottelin pinnalle pikkuisen juustoraastetta ja leivänmurut leikkuulaudalta. 

Paistoin 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, kunnes pinta ruskettui kauniisti ja makaronit kypsyivät. Pöydässä seurana oli vihreää salaattia ja suolaista mysliä. #keittiössänyt #talviruokaa #makaronilaatikko #macncheese"

"Terveisiä laskiaissunnuntaista: hernekeitto on hautunut uunissa aamusta asti, ja juureen tehty (!) pullataikina kohoaa laiskasti mikrossa. Katsotaan miten käy! #keittiössänyt #laskiainen #hernekeittopäivä"

"No siinä se nyt on, juuripulla. Olisi voinut kohottaa kauemminkin, mutta ilta tuli vastaan eikä viisivuotias enää voinut odottaa hetkeäkään, enkä kyllä minäkään. Oikein kelvollisia niistä silti tuli. Ei voi kuin hämmästellä, mihin kaikkeen vehnäjuuri taipuu, saa myös runebergintorttumiehen syömään yhden laskiaispullan :) #keittiössänyt #laskiainen #juuripulla"

"Pannukakkua maanantaihinne, olkaat hyvät. @jonna_suolaajahunajaa kertoi kerran tekevänsä pannukakun ruskistetusta voista. Asiaa hetken mietittyäni tajusin, että niinhän oma äitini tekee: laittaa pellin voin kanssa uuniin kuumenemaan, ennen kuin kaataa sille taikinan. Sitten päätin kokeilla ja voi, pannarista tuli todella vielä parempaa. "Äiti, tämä pannukakku on jotenkin ihan hirmuisen hyvää", komppasi viisivuotiaskin! #keittiössänyt #pannukakku #pannaria"

"Myslintekopäivä. #keittiössänyt #pikkunaatti #mysliä #kuivakaappihaaste"

"Mies tyhjensi vihanneskaupan alelaarin tomaateista, jotka pääsivät yöksi saunomaan. #keittiössänyt #uunitomaatit #aamiaishommia"

"En ole taas hetkeen muistanut hehkuttaa uunifetaa, joten korjataanpas asia! Tällä kertaa iki-ihanan fenkolin seurassa! Eli runsas vartti 200-asteisessa uunissa, ja tuo kirpeä, kovakin juusto muuntuu pehmeän lempeäksi. Kannattaa kokeilla! #keittiössänyt #uunifeta #gastronaatti2"

"Tämä se on yksi ihanimmista kukkakaaliruoista, jota on näköjään saatava talvellakin: paloittele kilon kokoinen kukkakaali suunnilleen samankokoisiksi paloiksi, myös kanta ja lehdet, ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Sekoita kulhossa 1/2 dl oliiviöljyä, 3 rkl karkeaa Dijon-sinappia, 1/2 tl suolaa ja 1/4 tl mustapippuria. Hulauta öljyseos pellille kukkakaalien päälle ja pyörittele palat öljyssä käsin. Paahda 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes kukkakaalit ovat napakan kypsiä. Yritä olla syömättä suoraan pelliltä. #keittiössänyt #kukkakaalirakkautta"

"Taasko se teki mysliä, ehkä mietit. Juu niin tein, mutta tämäpä ei ole mitä tahansa mysliä vaan suolaista mysliä!

Viime syksynä törmäsin useammassakin ulkomaisessa ruokablogissa ruokiin, joiden päälle oli ripoteltu suolaista mysliä ja en voinut kuin hämmästellä, etten ollut keksinyt tätä itse, vaikka melkoinen ripottelijanainen olenkin. Vasta kuitenkin #kuivakaappihaaste sai tarttumaan toimeen. 
Sekoitin isossa kulhossa ruokalusikallisen Dijon-sinappia, 3/4 dl oliiviöljyä, 1 tl kuivattua timjamia ja 1 tl suolaa. Lisäsin 5 dl kaurahiutaleita, 2 dl auringonkukansiemeniä, 1 dl seesaminsiemeniä, 1 dl pellavansiemeniä ja 1 dl kurpitsansiemeniä. Rutistelin mausteet tasaisesti kuiviin aineisiin ja levitin seoksen uunipellille leivinpaperin päälle. Paahdoin mysliä 175-asteisessa uunissa runsaat puoli tuntia, kunnes se kuivui. 
Tätä on nyt kiva ripotella salaatteihin, risottoihin, keittoihin tai napsia ihan sellaisenaan. Mies toki jo ehti sekoittaa tämän makeaan versioon ja lusikoi lasten iltajogurtin päälle... 

#keittiössänyt #suolainenmysli"

"Olemme palanneet kukkakaalihairahduksen jälkeen takaisin ruotuun. #keittiössänyt #perunahulluus"

"Kuhafileet kävivät pikaisesti uunissa ja saivat sitten päälleen fenkolin töyhtöjä. #keittiössänyt #uunikalaa #viikonloppu #gastronaatti"

"Viikonlopun kuumeenkarkoitusjuoma valmistuu tässä: mustikoita, mansikoita, mustaherukoita ja banaania pakastimesta, oman mökin omenamehua ruokakomerosta. #keittiössänyt"

 

Rouva Instagramissa: @satu_koivisto

Sarjan edelliset osat:

Gastronaatti: Arjen ruokavinkit #30

Gastronaatti: Arjen ruokavinkit #29

Gastronaatti: Arjen ruokavinkit #28

Psst, jos et ole vielä ehtinyt ostaa Gastronaatti 2 -kirjaamme, löydät sen täältä: notofupublishing.com.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Puutarhamökkimme talvilepo loppuu tänä vuonna jo hyvissä ajoin ennen kevättä. Pääsemme nimittäin nyt aloittamaan mökillä sitä remonttia, jonka ajattelimme alkavan jo viime vuoden puolella.

Valitsimme remonttiin Trähus-nimisen firman, joka teki erinomaista jälkeä myös kavereidemme siirtolapuutarhamökillä, ja sovimme, että valmista tulisi olla ensi kesään mennessä. Firma on erikoistunut perinnerakentamiseen, joten voimme laskea mökkimme turvallisin mielin heidän käsiinsä.

Odottelimme syksystä asti, milloin he ehtisivät muilta projekteiltaan aloittaa meidän remonttiamme, ja se aika koitti nyt. Kävimme tällä viikolla sopimassa, mistä remontti aloitetaan, ja työt alkavat maaliskuun alussa!

Remontista tulee arvatenkin hieman isompi kuin mitä olimme aivan alun perin ajatelleet. Ainakin minä kuvittelin, että mökki kaipaa lähinnä uutta maalipintaa, muutamien verhoilulautojen vaihtamista ja ikkunoiden kunnostusta. Rouva mietti myös, että voisi olla hyvä ajatus avata hieman seiniä ja katsoa, että niiden sisällä ei vain majaile mitään yllätystä.

Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä, ja remonttifirman edellisen konsultaatiokäynnin jälkeen remontti on hieman laajentunut.

Nyt luvassa on tällaista:

  • Ikkunat ja niiden puitteet kunnostetaan
  • Ulkolaudoitus kunnostetaan (osa laudoista lahoja) ja mökki maalataan. Samalla se vaihtaa väriä keltaisesta vaalean roosaksi
  • Seinien sisään kurkistetaan ja varmistetaan, että ne ovat kunnossa
  • Välikaton ja katon välistä lasivillakerrosta ohennetaan ja villojen alla oleva muovi (?!?) revitään pois, sillä se estää kosteutta haihtumasta
  • Sekä tuvan että verannan yläpuolella olevan parven ilmanvaihtoa parannetaan. Nyt parvella ei ole ilmanvaihtoa, ja tuvan puolelta puuttuu korvausilman tulo, joten mökki tuntuu tunkkaiselta. Kosteusvauriosta ei pitäisi olle kyse
  • Verannan lattian muovimatto irrotetaan ja lautalattialle tehdään jotain
  • Sisällä pitää toki maalata tai tapetoida uusiksi jokainen pinta lattiaa lukuun ottamatta.

Ja sitten superyllätysbonukset:

  • Siirrämme tuvassa olevan keittiön toiseen kohtaan mökissä ja vedämme samalla mökkiin sisälle vedet. Nyt vesi tulee vain mökin ulkopuolelle
  • Luovumme omasta kuivakäymälästä (sillä yhdistyksen kuivakäymälä on lähellä, ja vesivessatkin ovat käytössä pienen kävelymatkan päässä) ja kuivakäymälälle varatun tilan ja viereisen vaatehuoneen makuualkoviksi.

Lopulliset suunnitelmat täsmentyvät vasta, kun työt on aloitettu. Vasta kun vanhoja rakenteita avataan ja aletaan purkaa, selviää, mitä kaikkea todella on mahdollista tehdä.

Huhheijaa. Tulihan siitä vähän isompi projekti kuin mitä piti, mutta uskomme, että mökistä tulee todella kiva näillä muutoksilla.

Tällä kertaa emme edes kuvittele, että saisimme tehtyä remonttia itse, ja hommat ovat vielä sellaisia, että ne on parasta antaa osaaviin käsiin.

Nyt sitten pitäisi tyhjentää tupa irtaimistosta ja pakata tavarat toistaiseksi verannalle. Et sattuisi tarvitsemaan kerrossänkyä, rottinkisia nojatuoleja ja vähän kärsineen näköistä pöytää? :)

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Finnkino Maxim

Kluuvikadun Maximissa oli uudistuneen elokuvateatterin ensimmäinen kulttuurikeskiviikko tällä viikolla ystävänpäivänä. Illan elokuvana esitettiin encore-näytös Franz Lehárin operetista Iloinen leski, joka oli taltioitu The Metropolitan Operan lavalta.

Esitys oli osa Finnkinon Event Cinema -konseptia, jossa esitetään joko suorana lähetyksenä tai tallenteena (eli encorena) esityksiä mm. The Metropolitan Operasta New Yorkista ja Bolshoi-baletista Moskovasta. Tämä Iloisen lesken näytös oli striimattu satelliitin kautta elokuvateattereihin ensimmäisen kerran vuonna 2015, ja nyt kyseessä oli uusintanäytös. 

Näytös oli ystävänpäivänä, ja pyysin mukaani ystäväni, Annen, jolle Event Cinema oli yhtä uusi tuttavuus kuin itselleni. Olen kyllä ollut aiemminkin kiinnostunut oopperoiden katsomisesta elokuvateatterissa, mutta minulla oli omat epäilykseni siitä, millainen kokemus olisi. Palataan siihen hieman alempana.

Saimme paikat Maximin parven ensimmäisestä rivistä, jonka havaitsin jo Maximin avajaisgaalassa parhaaksi paikaksi katsoa elokuvia. Valkokangas kun on juuri katseen tasalla. Sieltä tulen varaamaan paikkani myös jatkossa, jos vaan paikkoja on vapaana.

Maximin merkittävimpiä uudistuksia remontin yhteydessä ovat paitsi uudet todella mukavat laiskanlinnat, myös se, että elokuviin voi ostaa mukaan muutakin syötävää kuin pop cornia ja limua.

Päätimme maistaa kaikki Fazer Cafén kolme tapaslajitelmaa ja otimme lasilliset italialaista punaviiniä. Samoja tapaksia oli tarjolla jo elokuvatetterin avajaisgaalassa viime viikolla, joten lajitelmien komponentit olivat minulle tuttuja.

Tapas-annoksista ruokaisin on Olympia Tapas (10,90 €), jossa on paasionmarinoitua lohta, pistaasikuorrutettua kanaa, bulgursalaattia, yrtticremeä ja pitaleipää.

Pikkunälkään sopiva naposteluannos on Maxim Hummus (8,50 €), joka sisältää runsaan satsin ruislastuja, hernemummusta, artisokka-valkopapuhummusta ja paprikahummusta.

Kolmas lajitelma on Piccadilly Plate -juustolautanen (10, 90 €), jossa on Ritari-kermajuustoa, manchego-juustoa, valkohomejuustoa, kirsikkahilloketta, paahdettua paprikaa, marinoituja oliiveja, Levain-leipää ja ruislastuja.

Erittäin maukkaat olivat kaikki ruoat! Ja jos pimeässä syöminen epäilyttää, leffasaliin voi saapua jopa puoli tuntia aiemmin nauttimaan antimista, ja elokuvan aikana voi sitten keskittyä naukkailemaan juomaansa.

Itse elokuva oli hyvin positiivinen kokemus! Vaikka olinkin etukäteen hieman epäileväinen, jo muutaman minuutin katsomisen jälkeen olin myyty. Iloinen leski oli ensinnäkin hurmaava, hauska ja mukaansa tempaava teos, The Metropolitan Operan tuotanto ja esiintyjät ensiluokaisia ja mikä tärkeintä: katselukokemus oli todella hyvä.

Operetti on kepeämpi kuin ooppera, ja se on lähempänä muutenkin sydäntäni lähellä olevia musikaaleja. Operetissa on laulun lisäksi myös puhuttua dialogia, ja laulut ovat oopperaan verrattuna kevyempiä.

Juonensa puolesta Iloinen leski voisi kyllä olla myös oopperaa. Se on romanttinen komedia, jonka suuri salaisuus on se, kenet rikas leskirouva, Hanna (Renée Fleming) valitsee puolisoksensa. Upeat roolisuoritukset kaikilta sekä laulun että näyttelemisen puolesta! Ihastelin erityisesti Kelli O’Haran (Valencienne) ja Alek Shraderin (Camille De Rosillion) välistä kemiaa. Hannan ihastus, Danilo (Nathan Gunn), loistin niin ikään roolissaan.

Kuva on yhtä tarkkaa kuin missä tahansa elokuvassa ja äänen laatu huippuluokkaa. Esitys on kuvattu usealla kameralla, ja esiintyjien kasvot ja ilmeet näkee läheltä ja hyvin tarkasti. Paremmin esityksen siis näkee ja kuulee kuin paikan päällä The Metissä. Kävin oopperassa New Yorkissa vuosi sitten, ja viidennen parven Family Circle -paikalta (joka sattuu näkymään juuri kuvan yläreunassa) ei kyllä paljoa nähnyt näyttämön tapahtumista.

Esityksen alussa näytettiin kuvaa oopperatalosta. Esityksessä oli myös puolen tunnin väliaika kuten oikeastikin. Encore-näytöksistäkään sitä ei ole siis leikattu pois, ja väliaika täytetään mm. tekijöiden haastatteluilla. Väliajalla voi tietysti hakea lisää syötävää ja juotavaa Fazer Cafésta.

Minusta tuli kerralla fani, ja mietin jo, minkä oopperan kävisin katsomassa Finnkinossa seuraavan kerran! Ja jos vain mahdollista, teen sen nimenomaan Maximissa.

Siis lämpimät suositukset kaikelle ja tervetuloa Maximiin Kluuvikadulle!

 

finnkino.fi/ohjelmisto/maxim-helsinki

finnkino.fi/eventcinema/ohjelmistossa

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Nyt alkaa loppukiri kaupunkilounaiden kanssa! Enää kuusi viikkoa vapaita jäljellä, joten on mietittävä, missä paikoissa todella halusin käydä ennen työlounaille paluuta. Listan kärkipäässä oli Levain Helsinki (Kankurinkatu 6).

Levain on vajaan vuoden toiminnassa ollut "leipomo-ruokala" (Bakery & Eatery), joka kuuluu samaan BW-ravintolaryhmään kuin vaikkapa Farang ja Gaijin. Ravintola taisi (en ole ihan varma) aloittaa pelkillä aamaisilla ja lounailla, mutta nyt se tarjoaa myös illallisia maanantaista lauantaihin. Ja tietysti leipää ja leivonnaisia!  

Olin kuullut etukäteen, että paikka on pieni ja pohdin, mitenköhän mahdun sinne lapsen kanssa.

No ei sitten minkäänlaista ongelmaa! Tarjolla olikin syöttötuoleja, joten jätin rattaat ravintolan ulkopuolelle. Syöttötuolista on kyllä varoitettava sen verran, että se on toiseen tuoliin kiinnitetty koroke, eikä varsinainen syöttötuoli. Muuten se ei haittaa, mutta tuoli osoittautui melko kiikkeräksi, ja lapsi sai kerran melkein potkaistua istuimensa kumoon.

Valitsin listalta viikon erikoisuuden, joka oli Sieniohraa, paahdettua ruusukaalia, rapeaa lehtikaalia, hasselpähkinää ja parmesaania (16€).

Todella herkullinen annos, ja vihreydessään ilo silmälle! Kokeilin antaa ruoasta myös taaperolle, mutta hän totesi pian keskittyvänsä mieluummin leipään. Ja ihanaa se leipä olikin! Juuri sellaista kuin kuuluu: rapsakkaa päältä ja pehmeää sisältä. Sopiva happamuus ja sitko. Jos Rouva ei tekisi itse leipää monta kertaa viikossa, olisin ostanut sitä myös mukaan. 

Jälkiruoaksi jaoimme Puolukoita, mascarpone-moussea, suolakaramellia ja rapeaa saaristolaisleipää (5 €). Sen herkullisuudesta olimme taaperon kanssa yksimielisiä.

Kiitos Levain! Ehdottomasti suositusten arvoinen paikka!

Ja hei, arvaapas, minkä huhun kuulin! Levain avaa parin kuukauden päästä toisen ravintolan Töölöön! Tarkka ajankohta oli hieman avoinna, mutta sijainti on Runeberginkatu 29, entisen Cafe & Eepoksen tiloissa. Onnea siis Töölölle!

 

Lisää lounassuosituksia kaupungilta:

Maya Bar & Grill

Beijing8

Fisken på Disken

Onda Siltanen

Gastro Café Kallio

Hoku

Share

Pages