Ladataan...
Isyyspakkaus

Jätän tämän vain tähän, ihan ensi kevättä ja itseäni ajatellen.

Hyvä ihminen, muista ensi vuonna, että toukokuun aikana ja kesäkuun vaihteessa on järjesteltävä viiden viikon sisällä:

  • äitienpäivä
  • tytön syntymäpäivä
  • pojan syntymäpäivä
  • Rouvan syntymäpäivä

Lapsilla on myös ainakin

  • päiväkodin äitienpäivä
  • päiväkodin kevätretki
  • päiväkodin kevätjuhla
  • tytön tanssiryhmän kevätnäytös

Sen lisäksi muista, että

  • kasvihuone on laitettava kuntoon
  • kaikki taimet on istutettava
  • kaikki muut puutarhan kevättyöt odottavat.

Jos siis ajattelet, että kalenteriisi mahtuu näiden lisäksi samalle kuukaudelle myös mm.

  • yksi baletti
  • yksi ooppera
  • yksi musikaali
  • yksi lauluyhteen keikka ja tarvittavat treenit
  • kaksi laulutuntia
  • kolme ravintolaillallista
  • firman bileet ja
  • yksi kahden päivän työmatka Skotlantiin...

ja ajattelet vielä

  • käyväsi töissä
  • suoriutuvasi hyvin työtehtävistäsi
  • kuntoilevasi
  • viettäväsi aikaa perheen kanssa
  • kirjoittavasi vapaa-ajallasi blogia ja
  • joskus myös lepääväsi riittävästi.

niin ymmärrät varmaan, että kaikkea et ehdi tehdä.

Muistat varmasti, että et ehtinyt tänä vuonna kuntoilla, päivittää blogia haluamallasi tahdilla ja yksi illallinen ja firman bileet oli myös jätettävä väliin.

Ehdotan, että sen sijaan kieltäydyt kaikesta, mikä ei ole aivan pakollista - tai aivan ylitsepääsemättömän superhauskaa - etkä oma-aloitteisesti haali varsinkaan viikonlopuille yhtään mitään ylimääräistä.

Ja kun et kuitenkaan muista tätä, pidä mielessä, että pian on kesäkuu ja sitten taas helpottaa.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Jos jokin raaka-aine hallitsee keittiötämme toukokuussa niin parsa.

Tässä postauksessa siis muiden arkiruokavinkkien lisäksi sen seitsemän tapaa käyttää kevään vihreää herkkua! Uskotko, jos sanon, että tässä ei ole edes kuvia kaikista syömistämme parsa-aterioista?

"Tänään iloitsen siitä, etten enää suhtaudu yhtä juhlallisesti parsaan kuin vielä muutama vuosi sitten. Silloin en olisi pilkkonut puntillista ja heittänyt pannulle sipulin ja raparperin (!) perään, maustanut soijalla ja korianterilla ja syönyt katkarapujen ja nuudeleiden kanssa. Silloin en myöskään olisi kuullut parsakriittiseltä kuusivuotiaalta seuraavaa lausetta: "Äiti, siis wau, tämä on tosi hyvää! Myös parsa!" #keittiössänyt #parsahulluus #pikkunaatti #läpimurto"

"Haalin tänään mökkikeksit kasaan ruokakomeron pussipohjista. Vaahdotin 125 g voita ja 2 dl ruokosokeria. Lisäsin kananmunan ja vaahdotin hyvin. Sitten lisäsin teelusikallisen leivinjauhetta, teelusikallisen vaniljasokeria, 2 dl kaurahiutaleita, 3 dl vehnäjauhoja, naurettavat puoli desiä suklaahippuja, desin hienonnettuja manteleita ja puoli desiä pinjansiemeniä ja sekoitin lusikalla taikinaksi. Pyörittelin palloiksi, asettelin harvakseltaan pellille ja paistoin 200-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia. Vähän vaatimattoman näköisiä mutta oikein hyviä näin tomaattien istuttamisen (!) välissä! #puutarhamökillä"

"Meillä ei ollut tänään tytön tanssin jälkeen #pizzaperjantai vaan Riivin jääkaapista kaikki vihoviimeiset jämät ja kuorrutan ne paistetulla kananmunalla -perjantai, ei kuvatodisteita. No, pizzaa syötiin vasta lapsen kaverisynttäreillä keskiviikkona, ja halusin jakaa viimeisimmät pizzaoivallukseni. 

Olen tehnyt nyt vuoden päivät taikinan hapanjuureen, eikä hiivapizzaan ole enää paluuta, niin ihana maku juuresta tulee. Viime aikoina olen ottanut tavaksi tehdä aika löysähkön taikinan jääkaappiin peräti kahta päivää ennen h-hetkeä, jolloin se tekeytyy rauhassa todella helposti käsiteltäväksi. Sitten vain painelen sen todella avokätisesti jauhotetulla pöydällä levyksi, kääräisen käsivarren ympärille ja nostan suoraan tulikuumalle pellille täyttämistä varten. Ei leivinpaperia muttei vielä täytteitäkään, koska en usko saavani noin pehmeää pohjaa ehjänä pellille. Nopea täyttö, pelti uunin keskitasolle vartiksi ja sitten vain syömään! Synttäreille täytin pizzat tomaattikastikkeella ja mozzarellalla, osaan piilotin vähän kevätsipulia. Jotain taikaa tässä pizzassa oli, sillä se maistui niillekin lapsille, jotka ilmoittivat ruokapöydän nähdessään inhoavansa pizzaa, heitäkin on :D #hapanjuurihulluus #hapanjuuripizza"

"Tämän päivän parsat: paistoin pannulla öljyssä hetken teelusikallista jeeraa ja teelusikallista garam masalaa ja lisäsin sitten kaksi hienonnettua sipulia. Kuullotin hetken ja lisäsin sitten pienen kukkakaalin hienonnettuine varsineen ja paloiteltuine nuppuineen. Laitoin kannen kiinni ja paistoin kukkakaalit melkein kypsiksi pienellä lämmöllä. Lopuksi lisäsin puolikkaan puntin parsaa kiekkoina, pussillisen katkarapuja, kahden kevätsipulin hienonnetut varret ja pari desiä eilen keitettyä spelttiä ja paistoin vielä muutaman minuutin. Maistui nuorisolle, koska #katkaravut. Hämäsivät myös parsakriittisen viisivuotiaan <3 #keittiössänyt #parsa #parsaa #parsaaa #parsahulluus"

"Kyllä on tätä odotettu: tomaatit alkavat v i h d o i n olla sen makuisia, että niitä voi syödä mozzarellan ja basilikan kanssa, mausteena pieni loraus oliiviöljyä ja rouhaisut suolasta ja pippurista! #keittiössänyt #caprese #kesäruokaa"

"Pasta(salaatti) alla norma ja puutarhatöitä. #puutarhamökillä #puutarhahulluus"

"Ihan pian uunifetaa. #keittiössänyt #paahtajanainen"

"Eilisestä balettikatsomosta tänään lavan puolelle eli balettitunnin kevätnäytökseen. Enpä olisi koskaan uskonut, mutta niin sitä vaan kuulkaas mustana joutsenena pyörähdeltiin sulat päässä esihistoriallisissa silmälaseissa, koska taapero väänsi nykyiset säpäleiksi tuntia ennen lavaharjoitusta. Kuva salaatista, koska sitä oli eväänä. Tietty parsasta :D Lisänä spelttiä, kevätsipulia, sitruunaa, suolaa, oliiviöljyä, pippuria ja hirveästi Ahlbergin ihanaa basilikaa. #parsa #parsaa #parsaaa #parsahulluus #blackswanmoment"

"Tänään syötiin lounaaksi palak paneeria, tai jotakin sen kaltaista. Paistoin hetken öljyssä kaksi teelusikallista garam masalaa ja teelusikallisen jeeraa ja lisäsin kaksi hienonnettua sipulia. Paistoin sipulit raukeiksi ja lisäsin pussillisen pakastepinaattia ihan jäisenä ja kuumensin niin että se suli. Lopuksi lisäsin purkillisen kermaa (olen tehnyt menestyksekkäästi myös cashewkermasta) ja keitin hetken. Lopuksi maustoin suolalla ja pippurilla. Seuraksi paistoin Apetitin Queso Frescoa, joka on kyllä tosi kiva tässä ruoassa ja nimenomaan näin erikseen paistettuna. Syötiin riisin kanssa (johon en muistanut lisätä suolaa...), ja annoksen päälle ripottelin korianteria niin, ettei kastiketta oikein edes näkynyt. Taapero ahmi oman annoksensa kaksin käsin vaikka haarukkakin oli tarjolla ja pyysi "litää", viisivuotias oli kovin "täynnä" muutaman haarukallisen jälkeen. Tasapaino. #keittiössänyt #palakpaneer"

"Tämän päivän parsat: kuorrutin vähemmän hoikat yksilöt pekonilla, kevätsipulilla, pikkutomaateilla, leivänmuruilla, parmesaanilla, oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla ja työnsin 200-asteiseen uuniin aluksi vähän yli viideksi minuutiksi. Sitten lisäsin kaksi kananmunaa ja paistoin niin, että valkuainen hyytyi. Kätevä all-in-one, vain leipä puuttui. #keittiössänyt #parsa #parsaa #parsaaa #parsahulluus"

"Voi parsarisotto, kyllä oon sinua kaivannut <3 Sipulia, pikkuisen varsiselleriä, Arborio-riisiä, kasvislientä, suolaa, pippuria, parmesaania ja hoikkia, alle pikkurillin paksuisia pätkittyjä parsoja juuri ennen kuin riisi on kypsää, varret hetkeä aiemmin kuin nuput. Lautasella vielä päälle vähän kevätsipulia. 
Parsakriittinen viisivuotiaskin antoi hyväksyvän arvionsa: "Äiti, tälleen risotossa parsa ei erotu juuri ollenkaan." #keittiössänyt #parsa #parsaa #parsaaa #parsahulluus #pikkunaatti"

"Sehän on vappupizza. Jääkaapissa yön yli kohonnut hapanjuuritaikina, päällä lehtipersiljaöljyä, mozzarellaa, pikkuisen goudaa, kevätsipulia, kapriksia ja hoikkia parsoja. Riemullista vappua! #keittiössänyt #vappu #vappupizza #pizzavappu"

"Kyllä on ihanaa, että kaupasta voi jo ostaa muutakin kuin porkkanoita, niin kuin vaikka munakoisoja. Viipaloin yhden, sipaisin viipaleille öljyä ja suolaa ja työnsin 200-asteiseen uuniin vajaaksi vartiksi, niin että paistuivat hiukan. Sitten sipaisin jokaisen pinnalle tomaattipyrettä ja lisäsin nokareen mozzarellaa. Lopuksi lisäsin palat kirsikkatomaattia ja työnsin takaisin uuniin kymmeneksi minuutiksi, jotta juusto suli ja vähän ruskettui. Lopuksi vielä lisäsin tuoretta basilikaa. Kaikki meni, ja seuraavalla kerralla tiedän tehdä enemmän. #keittiössänyt #munakoiso #munakoisopizza #pizzahko"

"Mökillä oli sen verran hyistä, että oli ihan hyvä päivä syödä taas talviruokaa. Tyhjensin jääkaapista pannulle kasan hienonnettuja jämävihanneksia: pienen purjon, kaksi sipulia, raukean porkkanan, pari varsisellerin vartta ja puolikkaan fenkolin. Kuullotin ne pehmeiksi Järki-Särjen tomaattiversion öljyssä ja samalla kuorin ja viipaloin mandoliinilla kuusi perunaa. Ladoin potut, kuullotetut kasvikset ja Järki-Särki-kalat vuokaan ja kaadoin lopuksi pinnalle loput öljyt purkista (ja huuhtaisin purkin pienellä vesitipalla ja kaadoin vuokaan). Peitin vuoan kannella, tai siis lautasella, ja työnsin 200-asteiseen uuniin. Paistoin peitettynä noin 45 minuuttia ja lopuksi kymmeneksi minuutiksi otin kannen pois, jotta pinta ruskistuisi. Mmmmm. #keittiössänyt #järkisärki #pottulaatikko #talviruokaa"

"Tämän päivän parsat, olkaa hyvät: parsaa, oliiviöljyä, suolaa, pekonimurua, leivänmuruja ja Metsuri-juusto. 200 astetta, 15 minuuttia ja syömään! Ihanaa viikonloppua! #keittiössänyt #parsahulluus #parsa #parsaa #parsaaa"

"Toimituksemme on täysin hullaantunut tällä viikolla varsikukkakaaleista. Miten voikin olla sievä kasvis! Itse kokkailin kasviksen eilen, ja koska #paahtajanainen olen, pistin sen tietenkin uuniin. Huuhtaisin varret, ladoin pellille, lorautin päälle oliiviöljyä, maistoin kevyesti suolalla ja mustapippurilla ja työnsin 200-asteiseen uuniin kuudeksi (!) minuutiksi. (Itseänikin naurattaa tuollainen höpsön tarkka aika, mutta ajatus on, että kannattaa paahtaa mahdollisimman vähän, niin että nuput ruskettuvat aavistuksen ja että tyvet pysyvät rapsakoina.)
Uunista ottamisen jälkeen raastoin päälle avokätisesti parmesaania ja kannoin pöytään nuorisolle alkuruoaksi. Menestys oli arvaamaton. "Litää litää", huusi nuorempi ahmittuaan ensimmäisen satsin. 
Viisivuotias näytti puolestaan peukkua ylös. 
Näitä meille uudestaankin, kiitos!
Töissä @petratuo muuten selvitti, että siemeniä saisi tilattua Briteistä. Melkein tekisi mieli kokeilla! #varsikukkakaali #fiorina"

 
 

Rouva Instagramissa: @satu_koivisto

Sarjan edelliset osat:

Psst, jos et ole vielä ehtinyt ostaa Gastronaatti 2 -kirjaamme, löydät sen täältä: notofupublishing.com.

 

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kesä tuli ryminällä puutarhaan!

Koin pari viikkoa sitten pientä stressiä puutarhatöiden etenemättömyydestä, mutta sitten laitoimme hihat heilumaan. Rouva ja tyttö pääsivät jo helatorstaina kuopimaan kukkapenkkejä, ja itse pesin kasvihuoneen ikkunat tytön avustuksella.

Sitten kävimme vanhojen kasvatuslaatikoiden kimppuun. Rouva pelasti niistä kaikki kasvit, joiden haluttiin vielä jatkavan eloaan, ja itse hommasin Plantagenista uusia kasvatuslaatikoita ja multaa. Äitienpäivän viikonloppuna pääsin kääntämään maan, ja se jäi odottamaan katekangasta ja uusia laatikoita.

Äitienpäivä olikin upea - kuten viimeiset pari viikkoa muutenkin, ja olemme päässeet viettämään mökkipäiviä kunnon auringonpaisteessa.

En muista viime kesältä montaakaan päivää, jolloin olisi ollut yhtä lämmintä, joten näin lämmin toukokuu tuntuu nyt erityisen kivalta.

Hassua miten nämä vain viikon takaiset kuvat näyttävät nyt jo vanhoilta, sillä nurmikko, kukat ja puiden lehdet ovat kasvaneet viikossa räjähdysmäisesti.

Ja valkovuokotkin ehtineet jo lakastua.

Pieni poikanen on kyllä osoittautunut melkoisen rohkeaksi ja oma-aloitteiseksi touhuajaksi, ja häntä on pidettävä silmällä vielä tarkemmin kuin aiemmin. Kun silmä välttää, hän on joko kiipeämässä portin yli leikkikentälle tai läträämässä tiskipöydän luona vedellä.

Kasvatuslaatikot tein lopulta kahdessa illassa. Sain laatikot rakennettua ja täytettyä eilen, mutta laatikot odottavat vielä kasveja.

Eilen oli muutenkin upea päivä mökillä.

Tulppaanit kukoistavat, pionit puskevat nuppuja ja omenapuut ovat kukassa.

Rouva istutti ensimmäiset tomaatintaimet kasvihuoneeseen, mutta homma on vielä kesken. Jostain pitäisi saada lisää altakasteluruukkuja, mutta uutena ne ovat melkoisen hintavia. (Kerro, jos sinulla on ylimääräisiä...)

Mutta ei kiirettä, aikaa on vielä! Viime vuonna tähän aikaan vasta aloittelimme koko hommaa.

Kesä. Miten se voi tuntuakin näin hyvältä?

Ladataan...
Isyyspakkaus

Ympäri maailmaa liki 20 vuotta kiertänyt musikaalihitti Mamma Mia! pyörii parhaillaan Helsingin Messukeskuksen Amfi-teatterissa, ja se kuullaan ensimmäistä kertaa suomenkielisin sanoituksin. Jos esityksen haluaa nähdä - mitä ehdottomasti suosittelen - kannattaa pitää kiirettä: esityksiä on jäljellä enää tusinan verran seuraavien kahden viikon aikana.

Näimme show'n viime viikonloppuna lauantain iltapäivänäytöksessä, ja mukanani olivat sekä Rouva että tyttö. Saimme Starsquadilta VIP-lippupaketin, johon kuului hyvien paikkojen lisäksi ruokailu ennen esitystä, väliaikatarjoilut sekä käsiohjelma. Buffet-ruokailu koostui kreikkalaisesta salaattipöydästä ja moussakasta.

Lounas oli oikein maukas, ja oli hauska ajatus syödä tapahtumapaikalla, jolloin sinne tuli lähdettyä hyvissä ajoin eikä vain kiirehdittyä viime tipassa ennen esityksen alkua.

Olen nähnyt musikaalin kahdesti Lontoossa (itse asiassa ensimmäisen kerran ennakkonäytöksessä ennen koko musikaalin maailmanensi-iltaa) ja kerran elokuvana, mutta edellisestä kerrasta oli sen verran pitkä aika, että olin unohtanut riittävän monet vitseistä ja juonenkäänteistä. Se siis nauratti aivan aidosti.

Jos nyt joku ei vielä tiedä, mistä musikaalissa on kyse, kerrottakoon juonesta lyhyesti.

Kreikkalaisella saarella asuva Sofia (Petra Pääkkönen) on menossa naimisiin Kain (Jukka Nylund) kanssa. Sofia asuu saarella kahdestaan äitinsä, Donnan (Laura Voutilainen), kanssa, eikä hänen äitinsä ole koskaan kertonut, kuka hänen isänsä on.

Sofia on kuitenkin saanut selville, että vaihtoehtoja on kolme ja hän päätyy kutsumaan äitinsä nimissä kaikki isäehdokkaat häihinsä aikomuksenaan ratkaista mysteeri. Sami (Veeti Kallio), Ville (Arne Nylander) ja Harri (Vallu Lukka) saapuvatkin saarelle, kohtaavat toisensa ja alkavat pohtia, millainen yhteensattuma onkaan, että jokainen heistä on ollut saarella viimeksi juuri 21 vuotta aiemmin.

Tarinaa viedään eteenpäin ABBA:n musiikin tahdissa, ja tutut hitit saavat aivan uudenlaiset merkitykset musikaalin kontekstissa. Englanninkielisestä versiosta muistan, että sanoituksia on muutettu vain vähän, ja kappaleet sopivat esitykseen hämmentävän hyvin - aivan kuin ne olisi alun perin sävelletty juuri Mamma Miaa! varten.

Myös laulujen sanoitukset on tässä esityksessä käännetty suomeksi, joten niihin tulee kiinnitettyä vielä enemmän huomiota. Ja on sanottava, että sanoituksista vastannut Paula Vesala on tehnyt erinomaista työtä! Sanoitukset tuntuvat luontevilta ja sopivat erinomaisesti kappaleiden rytmiin, ja vaikka kaikkea ei olekaan voitu kääntää sanasta sanaan, laulujen henki ja sanoma välittyvät alkuperäisten kaltaisina. "Olethan Dancing Queen, seitsemäntoista, kaunis niin..."

Etukäteen on kerrottu, että lauluja ei tulla levyttämään suomeksi eikä kappaleita voi kuulla suomeksi muuallakaan kuin juuri tässä esityksessä. Minä kysyn: "Miksi?" Luulisin, että kiinnostusta Vesalan sanoituksia kohtaa olisi vielä tämän kesäkuunkin jälkeen.

Esiintyjävalinnat ovat loistavat. Laura Voutilainen on suorastaan häikäisevä Donnana, ja hänen entisten tyttöbändikaveriensa Tanjan (Johanna Kokko) ja Roosan (Nina Tapio) muodostama kolmikko on show'n parasta antia. Vitsit ja laulut lentävät, ja aikuisten naisten itseironia kukkii ja kimaltaa.

Voutilaisen tulkitsema Winner Takes It All oli yksinkertaisesti upea, riipaiseva ja pysäyttävä, ja se nosti ihon kananlihalle.

Ehdin ensimmäisellä puoliajalla pohtia, tulevatko taustamusiikit nauhalta, ja suorastaan hätkähdin, kun väliajalle poistuessamme huomasin orkesterin lavan oikealla puolella. Siis aivan livenä tuli!

Sellaisen jännän asia olen huomannut, että kun nykyisin katson aiemmin näkemiäni musikaaleja lapsen kanssa, olen jotenkin hyvin liikuttunut koko ajan. On hienoa nähdä hänen fiilistelevän samoja kappaleita, jotka ovat tehneet itseeni vaikutuksen joskus kauan sitten, ja hän on myös huomannut sen.

Aina jonkin tunteellisemman kappaleen alkaessa tyttö katsahtaa vaivihkaa minuun ja Rouvaan päin selvästi tarkastaakseen kuinka kostein silmin me esitystä katselemme. Ja täytyy myöntää, että esimerkiksi Laura Voutilaisen esittämä Kunpa voisin ajan pysäyttää (Slipping through My Fingers) kävi tunteisiin niin, että ihan yllätti.

Oli kyllä kiva kuulla, miten hän spontaanisti ihasteli esiintyjiä ja esitystä show'n aikana. Kun katselin myöhemmin kotona jotain kuvia musikaalia koskevasta lehtijutusta, hän osoitteli Laura Voutilaisen kuvaa ja sanoi tämän olleen paras esiintyjä ikinä missään.

Mamma Mia! oli kaikin puolin erittäin hyvin tehty ja hauska esitys, jota oli ilo katsoa. Ensimmäinen fiilis siitä, että "apua biisien sanat on suomennettu" vaihtui helpotukseksi siitä, miten hyvin ne toimivat suomeksi. Jossain arviossa annettiin kritiikkiä äänentoistosta, mutta meidän paikoiltamme kuunneltuna siinä ei ollut ongelmia. Alkuintro tuli hivenen kovalla volyymillä, ja Rouva ainakin hätkähti äänenvoimakkuutta. Onneksi se oli myöhemmin esityksessä maltillisemmalla tasolla.

Kuten sanoin, omat paikkamme olivat hyvät, mutta hieman epäilen, miten hyvin yli 4000 katsojan katsomossa näki lavalle kaukaisimmilta reunapaikoilta ja takariveistä. Kannattaa siis harkita, maksaisiko mieluummin sen parikymppiä enemmän, jotta pääsisi lähemmäs esiintymislavaa. Itselleni se tuo lisäarvoa.

Viikko esityksen näkemisen jälkeen olemme edelleen Mamma Mia -tunnelmissa ja hyräilemme vuorotellen ABBA:n kappaleita. Minä One of Usia, tyttö Mamma Miaa. On niissä melodioissa vaan jotain ajatonta. Vaan olisipa kiva saada laulujen suomenkieliset sanat jostain!

 

mamma-mia.fi

starsquad.fi/tapahtumat/mammamiamusikaali

Näyttämökuvat: Brinkhoff / Mögenburg

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tarkkasilmäisimmät saattoivat huomata edellisen postaukseni kuvissa jotain uutta. En tarkoita paperikoristeita enkä peltilaatikoston päälle kerääntyviä arkisia asetelmia, vaan uusia tuolejamme!

Ne ovat tarkemmin sanottuna tanskalaiset Carl Hansen & Sønin Wishbone-tuolit, jotka on suunnitellut Hans J. Wegner.

Olemme istuneet ruokapöytämme ympärillä Arne Jacobsenin suunnittelemilla seiskatuoleilla (alla vasemmalla) jo 14 vuotta, mutta osa niistä on alkanut olla kovin huonokuntoisia. Ostimme tuolit jo silloin käytettynä tanskalaisesta huutokaupasta, ja vuosien varrella tuolit ovat rapistuneet entisestään. Parin tuolin selkänoja rätisee uhkaavasti, ja muutaman tuolin viilupinta repii kuulemma sukkahousut.

Rouva on haaveillut Wegnerin Wishbone-tuoleista jo useamman vuoden, mutta hän ei ole uskaltanut hankkia niitä, sillä niiden istuimet on tehty paperinarusta. Pienet lapset ja paperinaruistuimet eivät ole kovin hyvä kombinaatio varsinkaan mustikoiden, tomaattikastikkeen tai punajuuririsoton kanssa.

Mutta sitten juuri nämä tuolit olivat Stockmannin Hulluilla päivillä niin hyvään hintaan, että.......

Hetken harkinnan jälkeen päätimme hankkia tuolit ja päällystää ne toistaiseksi "jollain". Harkinnassa oli muovipäällyste kuten Kaikki rakastavat Raymondia -sarjan päähenkilön äidin sohvalla.

Rouva löysi kuitenkin komerosta sinne jemmaamaansa pellavakangasta. Piirsin istuinten muodon sanomalehtipaperille, ja Rouva kiikutti kankaan ja mallipiirroksen Ompelimo Blomstiin Liisankadulle. Muutama päivä myöhemmin saimme tuolinpäällisistä mallikappaleen, joka sidottiin tuoliin nauhoilla. Se sopi tuoliin juuri kuten ajattelimmekin, joten tilasimme viisi lisää. Ompelutyö maksoi 20 €/kpl.

Tuolit ovat todella mukavat ja tukevat istua, mutta pientä muutosvastarintaa huomaan itsessäni sen suhteen, että uudet tuolit vievät vanhoja enemmän tilaa pöydän ympärillä. Eiköhän siihen kuitenkin totu ajan kanssa.

Päällisten pitäisi nyt suojella tuoleja pieniltä roiskeilta ja likaisilta ruoanmurusilta. Ehkä päälliset voi ottaa pois jo 5... 10... 17 vuoden päästä? Eikö ne jo silloin muuta pois?

Psst, jos joku on kiinnostunut vähän huonokuntoisista Jacobsenin seiskatuoleista, yv, av jne.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Paljon onnea vaan! Miten onnellinen voikaan 6-vuotissynttärisankari olla saamastaan huomiosta, vohveleiden tarjoamisesta päiväkodissa, onnittelulaulusta ja tietysti kaverisynttäreistä päiväkotikavereille!

Pieni tyttösemme täytti siis tänään jo kuusi vuotta, ja synttäreitä juhlittiin peräti yhdeksän parhaan päiväkotikaverin kanssa! Tähän asti olemme pitäneet periaatteena, että vieraiden määrä on ikävuodet plus yksi, mutta sovimme yhteisesti, että kutsumme nyt juhliin kaikki päiväkotiryhmän tytöt ja vielä kolme muuta parasta kaveria päiväkodista.

Haimme tällä kertaa juhlaväen juhliin suoraan päiväkodista, jotta juhlat eivät venyisi liian myöhään illalla, ja kaikki pääsisivät nukkumaan ajoissa. Juhlien kokonaiskesto oli reilut kaksi tuntia, mikä oli melko hyvä aika. Puolitoista tuntia on alkanut tuntua tämän ikäisille hieman lyhyeltä, mutta kahden tunnin jälkeen osa väestä alkaa jo väsähtää.

Ruoat oli siis katettu pöytään, kun vieraat saapuivat, ja ne noudattivat samaa hyväksi havaittua kaavaa kuin aiemmin: tomaatti-juustopizzaa ja porkkanatikkuja. Tyttö itse toivoi pöytään myös retiisejä, jotka eivät tosin olleet kovin suuri suksee, ja Rouva viipaloi vadille myös vesimelonia. 

Ja retiisejä lukuunottamatta ruoat maistuivat todella hyvin! Jopa ne vieraat, jotka ilmoittivat etukäteen, etteivät tykkää tällaisesta pizzasta, söivät lopulta useamman palan.

Tunnistitko muuten koristeet? Ne ovat samoja kennopaperipalloja, joita olemme käyttäneet jo vuoden 2012 nimijuhlista lähtien. Viimeksi ne olivat käytössä kaksi vuotta sitten pojan nimijuhlissa, mutta unohdin ne silloin anoppilaan, joten ne eivät päässeet mukaan viime vuoden synttäreille.

Askartelimme tytön kanssa ikkunaan kukkia silkkipaperista, ja ne näkyivät hauskasti rullaverhojen läpi.

Riippuu varmasti paljon juhlavieraista, kuinka paljon järjestettyä ohjelmaa tarvitaan. Koska tunnen tämän tyttöporukan erittäin hyvin, tiedän, että heille ohjattu toiminta sopii paremmin kuin kaksi tuntia vapaata leikkiä. Tällä kertaa ohjelmassa oli alkudisko, pullonpyöritys lahjojen avaamisjärjestyksen määrittämiseen, aarrejahti kartan kanssa, silmäniskumurhaaja sekä loppudisko. Oli siinä ja siinä, olisiko yksi leikki pitänyt olla lisää.

Kakuksi tyttö toivoi tänä vuonna pavlovaa, joka täytettiin ja koristeltiin marjoilla ja marengeilla.

Marengit on värjätty sinisiksi mustikkamehulla kuten kaksi vuotta sitten Frozen-kakussa.

Koko kakku meni, ja kaikki olivat tyytyväisiä. Muita herkkuja tai karkkeja ei aarrepussin kahden pienen tikkarin lisäksi tarjottu, eikä niiden perään kukaan kysellytkään.

Nyt isi ja äiti ovat sekä erittäin tyytyväisiä että vähän väsyneitä. On se nimittäin melko intensiivistä pitää kymmenen (noin) kuusivuotiasta ja yksi taapero juhlamielellä 2,5 tunnin ajan. Mutta kun kaikki menee ilman suurempia draamoja, voi paukutella henkseleitä onnistuneista juhlista.

Onneksi seuraaviin kaverisynttäreihin on silti vielä vuosi aikaa. Parin vuoden päästä näitä pidetäänkin sitten kaksin kappalein vain muutaman viikon välein.

Pages