Ladataan...
Isyyspakkaus

Tämä kesäloma oli sanalla sanoen erilainen. Vaikka tiesimme, että lapsen myötä se olisi hyvin erilainen kuin edellinen, monilta osin se oli vieläkin erilaisempi kuin kuvittelin.

Kuvittelin, että heinäkuussa nauttisimme aurinkoisista säistä uudella terassillamme nauttien grilliherkkuja ja siemaillen mojitoja. Ei ollut aurinkoa, ei terassia. Mojitoja emme tehneet ja grilliäkään emme lämmittäneet kertaakaan (!) juhannuksen jälkeen.

Kaksi edellistä kesää olivat toki poikkeuksellisen lämpimiä ja aurinkoisia, mutta kuka olisi arvannut, että tämä kesä olisikin näin poikkeuksellisen sateinen ja että kuusi viikkoa ei riittäisi yhden terassin rakentamiseen?

Nimijuhlien kannalta terassin keskeneräisyys oli toki onnenpotku, sillä riihi toimi juhlapaikkana paljon paremmin kuin pieni mökkimme. Paikan vaihtuminen tarkoitti, että saimme viettää viikon suunniteltua vähemmän mökillä, mutta juhlajärjestelyt sujuivat paljon jouhevammin.

Saimme terassin käveltävään kuntoon vasta viimeisenä kesälomaviikonloppuna. Reilun yhdentoista metrin mittaisen terassin viimeisten kahden metrin matkalta kansilautoja ei ehditty ruuvata kiinni, ja myös porrasaskelmat puuttuvat. Onhan tässä toki vielä viikonloppuja jäljellä ennen talven tuloa, mutta terassista päästään nauttimaan vasta ensi kesänä.

Monina iltoina teimme rakennushommia puolille öin ja söimme saunan jälkeen aamuyön pikkutunneilla jotain nopeatekoista. Viime viikonlopun pasta-annos edustaa monimutkaisinta ruokaa, jota nautimme. Oli siinä sentään halloumijuustoa ja paistettuja kesäkurpitsoja ilmakuivatun kinkun kanssa.

Jos normaalisti kesälomalla kertyy kesäkiloja, tänä kesänä ruumiillisen työn ja kevyemmän ruoan ansiosta taisin laihtua kolmisen kiloa. Jotain hyvääkin siis.

Myös vauvantarvikkeiden suhteen kesä oli erilainen kuin mitä piti.

Minun oli tarkoitus kylvettää tyttöä Flexi Bath -ammeessamme terassilla lämpillä ilmoilla, mutta en muistanut ottaa koko ammetta mukaan. Kylvetin tyttöä öisin saunan jälkeen pesuvadissa, yleensä otsalampun valossa.

Ammetta ei ollut mukana, mutta lastenvaunut olivat, sillä kuvittelin, että tyttöä työnneltäisiin vaunuissa mökkititellä tai suunnittelemillamme kaupunkiretkillä. Vaunuja ei käytetty kertaakaan. Ei yhtään kertaa.

Sen sijaan sitterille olisi ollut tarvetta, mutta sekin unohtui kotiin, vaikka se oli tarkoitus ottaa mukaan.

Kurkkulaatikko toimi sitterinä muutaman päivän, kunnes keksittiin, että tyttöhän viihtyy tosi hyvin auton turvakaukalossa.

Ensi kesä tulee sitten olemaan todella erilainen. Tyttö saattaa silloin jo kävellä ja hänet pitää varmaan kiinnittää johonkin liekaan valjaista. Jos paistaa aurinko, makaan itse terassilla tai riippumatossa. Jos sataa, makaan sisällä ja luen. Enkä rakenna yhtään mitään.

Ai niin, pitäähän ne saunan lauteet tehdä turvallisemmiksi. Ja se kesäkeittiön paikka... No, todennäköisesti kesälomasta tulee jälleen hyvin erilainen kuin olen etukäteen ajatellut.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Nyt kun kesäloma alkaa lähestyä loppuaan, on paikallaan vetää kesän Mosquito Magnet -kokemukset yhteen.

Hyttysiä oli juhannuksen jälkeen aivan jumalattoman paljon. Ei niin paljon kuin Lapissa, mutta sen verran, että oleskelu mökillä tuntui epämiellyttävältä ihan vain niiden vuoksi.

Hyttyset hävisivät kuitenkin lähes kokonaan tuossa kolmisen viikkoa sitten. En osaa sanoa, voiko siitä kiittää hyttysimuria vai kylmiä säitä. Joka tapauksessa huomasin, että saimme rakentaa terassia ja käsitellä lautoja aivan rauhassa, eikä hyttysiä enää tunkenut sisälle mökkiinkään.

Viikko sitten huomasin, että hyttysansasta oli loppunut jälleen kaasu, ja laskeskelin, että lomaa on niin vähän jäljellä, etten taida viitsiä hankkia siihen enää täyttä pulloa. Eilen tyyni ilta houkutteli aikamoisen hyttysparven jostain piiloistaan, kun aurinko alkoi laskea. Lisäksi jouduimme tällä viikolla ennen kokemattoman paarmahyökkäyksen kohteeksi. Laitteen olisi pitänyt imeä nekin sisäänsä, mutta nyt kun se ei ollut päällä, niin ei käynyt.

Mutta mitä mieltä olen nyt koko laitteesta? Ainakin se vie yllättävän paljon kaasua - enemmän kuin kaasujääkaappi, joka on myös ollut koko kesän päällä. Hyttysiä se selvästi imee sisäänsä, mutta on niitä riittänyt siitäkin huolimatta.

Ensi kesänä laite pitää laittaa päälle huomattavasti aiemmin. Nyt kävimme sattuneesta syystä mökillä ensimmäisen kerran vasta juhannuksena, jolloin tilanne oli päässyt jo liian pahaksi. Jos laitteen laittaisi surisemaan jo vapun jälkeen, imisiköhän se sisäänsä heti kesän ensimmäiset hyttyset, jolloin ne eivät ehtisi edes lisääntyä?

On siis mahdoton sanoa, mikä on laitteen lopullinen teho. Tyydyn siihen ajatukseen, että hyttysiä olisi ollut vielä enemmän, jos laitetta ei olisi ollut.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kesäloman alussa päätimme tehdä retken Vaasaan - ihan vain siksi, ettemme olleet siellä aiemmin käyneet. Emme tienneet Vaasan tarjonnasta mitään, joten heinäkuun alussa kyselin Vaasan-vinkkejä Lilyssä. Tällainen matkasta sitten tuli.

Valitettavasti aikatauluumme ei mahtunut muiden rannikkokaupunkien ja -kuntien tutkimista, joten niitä on lähdettävä katsastamaan joskus toiste.

Joskus toiste on tehtävä myös Merenkurkun Unesco-alueen saaristoristeily, joka olisi ollut tosi kiva, mutta ei mahtunut tähän reissuun. Tyydyimme siis ihastelemaan merimaisemia vain Raippaluodon sillalta ja pienellä ajomatkalla Björköbyn Svedjehamniin.

Vaasan seudun nähtävyyksistä suurimman vaikutuksen teki Stundarsin museoalue Mustasaaren Sulvalla. Alueella sijaitsee 60 historiallista puurakennusta, jotka on siirretty sinne eri puolilta Vaasan seutua ja sisustettu kuin niissä asuttaisiin. Alueella ja sen rakennuksissa liikkuu myös "tupalaisia", vuoden 1903 elämää dramatisoivia roolihahmoja omissa puuhissaan kuten kehräämässä lankaa, leipomassa tai takomassa rautaa.

Stundarsin museopuodin lisäksi alueella sijaitsee myös oikea kauppa ja kahvila, jossa kannattaa pyörähtää vaikka vain siksi, että tila on todella kaunis.

Ehdimme tutustua myös Kuntsin taidemuseoon Vaasan vanhassa Tullipakkahuoneessa.

Ruokaravintoloita testasimme kaksi, Il Bancon ja Strampenin. Il Banco vaikutti tilallaan, Strampen ruoallaan.

Il Banco sijaitsee vanhoissa pankin tiloissa ja tarjoaa italialaista ruokaa. Ruoka oli perushyvää italialaista. Ei mitenkään yllättävää tai ikimuistoista, mutta visiitti kannattaa jo pelkästään miljöön vuoksi. 

Ruoallaan suuremman vaikutuksen teki Strampen, johon suhtauduimme netistä tsekatun à la carte -listan perusteella jostain syystä hieman epäillen. Suotta.

Ruoka oli raikasta, maukasta ja kauniisti esillä. Tänne tulisin toistekin. Ihan vaikka olutterassillekin aurinkoisena päivänä.

Pikkuneiti oli oikein mallikas ravintola-asiakas. Il Bancossa hän kyhnytti ja ihmetteli sylissäni ja Strampenissa nukkui viereisellä tuolilla.

Entä aamupalat? Hovioikeudenpuistikolla sijaitsevan 1h+k:n aamiainen oli runsas ja maukas ja voin suositella sitä.

Keskustan ulkopuolella sijaitseva Sweet Vaasa on todellakin tutustumisen arvoinen. Leivonnaisten lisäksi paikka tarjoaa myös brunssia ja lounasta. Hedelmäsalaatti, jogurtti, paahdettu mysli ja kinkkucroissant maistuivat ja täyttivät hyvin.

Ja ne leivonnaiset: Toblerone-kakku oli suussasulavaa. Ja se valkosuklaa-pekaanipähkinäbrownie. Ja porkkanakuppikakut. Ja... voi että, kaikki. Heh, otimme vähän tuliaisia mukaan ja maistelimme useampia leivonnaisia iltakahvin kanssa.

Kirpputoreja ja vanhan tavaran liikkeitä löysimme sekä kaupungista että matkan varrelta takaisin Järvi-Suomeen.

SPR:n kirpparin valikoima oli iso ja Rouvan tekemät löydöt hyviä.

Adam & Ewa oli myös iso mutta saalis hieman vaatimaton.

Sen sijaan Suvi-kirppikseltä Rouva löysi ainakin tosi hienot kengät.

Itse keskityin Rouvan kirpputorishoppailujen aikana vahtimaan autossa nukkuvaa Neitiä. Taisi siinä samalla syntyä pari blogitekstiäkin, jotka julkaisin aiemmin.

Adam & Ewan yläkerrassa sijaitsevassa Wanha Makasiini & Army Shopissa oli myynnissä hirveän paljon vanhaa armeijakamaa, mutta eniten ihastuin upeisiin kunnostettuihin puuhelloihin, joita oli iso valikoima erilaisia. Voi vitsit, kun saisi johonkin tällaisen. Liikkeessä olisi ilmeisesti ollut myös huonekalu- ja vanhan tavaran puoli, mutta jotenkin missasimme sen.

Kotimatkan varrella poikkesimme Isonkyrön vanhassa osuusmeijerissä sijaitsevassa Vanhassa Ajassa, joka on sekä lelukauppa, romanttistyylinen sisustustavaraliike, kahvila että pieni kirppari. Kahvilan Arabian-kuppikokoelma oli vaikuttava.

Ilmajoen Antiikki- ja tavaratori on paikka jossa kannattaa poiketa pidemmästäkin matkasta - varsinkin, jos etsii huonekaluja, lasitavaraa tai vanhaa Arabiaa. Tavaramäärällä täyttäisi ainakin viisi normaalikokoista antiikkiliikettä, ja täälläkin se kannattaisi sijoittaa kaksi kertaa isompaan halliin, jotta kaikki upeat huonekalut pääsisivät oikeuksiinsa.

Vaasassa oli kiva käydä. Kiitämme vinkeistä ja toivomme, että joku muukin saa niistä vielä iloa!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Vaasan-reissun jälkeen edessä oli karu arki.

Siis karu loma-arki terassin rakennuksen parissa.

Olihan tämä vähän suuruudenhullu projekti, tämä liki 80 neliömetrin terassin rakentaminen. Nyt alkaa olla jo selvää, että se ei valmistu loman aikana. Olisi varmaan valmistunut ilman heinäkuun odottamatonta sadekautta ja ihmeellistä selkkausta lautojen höyläyksessä (ks. Älä tee sitä itse).

Viime päivinä helle on hellinyt, tai miten sen nyt ottaa, ja ukkosmyrskyt ovat onneksi väistäneet tämän saaren, joten olemme saaneet hommaa aika pitkälle.

Kaksi kolmannesta laudoista, eli se osa, joka oli kunnollista, on käsitelty hiilenmustalla puunsuojaöljyllä, ja iso osa niistä on jo paikoillaan. Entäpä sen viimeisen kolmanneksen kohtalo?

Emme tietenkään alkaneet höyläämään lautoja käsin, sillä oli itsestään selvää, että ongelman ratkaiseminen ei kuulu asiakkaalle, vaikka se täällä maaseudulla olisikin tapana. Rouva kävi lautojen toimittajan kanssa kiivaan keskustelun, joka ei johtanut mihinkään, ja muutaman päivän jäähdyttelyn jälkeen hän otti yhteyttä Kuluttajaneuvontaan.

Asia oli aivan selvä: laudoista on tehtävä kirjallinen reklamaatio. Siinä toimittajalle annetaan kolme vaihtoehtoa:

  1. Toimittaa samanlaiset laudat viallisten tilalle
  2. Hyvittää viallisista laudoista sen summan, jonka niiden ostaminen rautakaupasta maksaisi (n. 1 200 euroa)
  3. Korjata vika laudoista.

Kun laitoimme miehelle tekstiviestin, jossa tiedustelimme hänen sähköpostiosoitettaan, asia ratkesikin ilman reklamaatiota. Hän soitti perään ja lyhyen neuvottelun jälkeen lupasi hakea laudat mökkimme pihasta ja höyläyttää ne kuntoon.

Tässä prosessissa kyseisistä laudoista tuli tosin muutaman millin kapeammat ja pari milliä ohuemmat kuin muista, mutta totesimme, ettei sitä kukaan huomaa. Case closed.

Paitsi että nyt ne laudat ovat käsittelemättä, ja myös puuöljymme loppui, vaikka sen piti riittää koko määrään. Ilmeisesti moni muukin on päättänyt öljytä terassinsa, sillä aine oli loppunut myös kaikista lähikaupungeista. Ou nou. Tilasimme sitä paikalliseen rautakauppaan, mutta saamme sen aikaisintaan torstaina. Eipä tosiaan taida loma riittää tämän terassin rakentamiseen. Ensi viikolla edessä onkin se, mitä en uskalla edes mainita ääneen.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Monet ihastelivat tytön nimijuhlamekkoa, ja siitä pyydettiin parempaa kuvaa. Kyllähän tätä mielellään esittelee, mekko kun on Rouvan itse tekemä ja vielä kovin ekologinen.

Mekko on tehty lähes kokonaan kierrätysmateriaalista. Helmassa on käytetty vanhaa tyynyliinaa ja yläosaan on leikattu kaistale vanhaa pellavapöytäliinaa, jossa on kaunis reikäommel. Ruusukkeessa on vanhaa lakanakangasta, ja Rouva teki samanlaisia ruusukkeita myös itselleen ja minulle sekä useampia noutopöydän koristeiksi.

Taakse Rouva teki nepparikiinnityksen ja käytti siihen käsin ommeltavia vintage-neppareita, jotka ovat peräisin edesmenneen äidinäitini ompelutarvikkeista.

Mekon kanssa Neidillä oli yllään hienot valkoiset sukkahousut, joissa oli pieniä reikäommelkuvioita.

Alun perin hänen päähänsä oli tarkoitus solmia samanlainen ruusuke kuin mekon rinnassa, mutta totesimme, että se oli mahdotonta.

Neiti pukelsi valkoiselle mekolleen heti ensimmäisen sovituksen yhteydessä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Satuitko kiinnittämään nimijuhlista kertovassa jutussani huomiosi puna-valkoisiin pinnatuoleihin toisen pöydän ympärillä?

Voitko uskoa, että nämä tuolit ovat roskislöytöjä?

Roskalavoille joutuvat tavarat eivät ole vain urbaania legendaa (Ks. Roskalavalta, päivää), vaan kyllä tämä näemmä osataan myös maalla. Pelastin nämä tuolit mökkipaikkaa lähellä olevan jätelavan vierestä juhannuksen jälkeen. Siellä ne olivat, sateessa, joka oli onneksi vasta aivan hetkeä aiemmin alkanut. Niiden pohjaan oli kirjoitettu vuosiluku 1963.

Näin eilen samanlaisia mutta toisen värisiksi maalattuja tuoleja myynnissä antiikkiliikkeessä Ilmajoella.

Anteeksi vaan, mutta mikä ihmisiä vaivaa? Muutaman kilometrin päässä on sekä paikallinen kierrätyskeskus että kirpputori. Tämä oli taas meille hyvä juttu, mutta jos roska-auto olisi ehtinyt paikalle ensin, tuolit olisivat voineet lähteä kaatopaikalle.

P.S. Pohjanmaan reissu on nyt tehty. Kiitos vinkeistänne! Teen jutun heti, kun saan kuvat purettua kamerasta ja valittua parhaat.

Share

Pages