Ladataan...
Isyyspakkaus

Home in HEL -blogin E kirjoitti muutama viikko sitten blogissaan lehtien järjestämisestä lehtitelineisiin (Magasiinit järjestykseen). Siitäpä tuli mieleeni kertoa omasta lehtiarkistostamme.

E:n esittelemä kaupungin silhuettia muistuttava City Sunday -lehtiteline kelpaisi minullekin, mutta se ei ratkaisisi sitä suurinta ongelmaa, jonka kanssa painimme itse monta vuotta: Mihin arkistoida kaikki Rouvan aikakauslehdet sitten, kun ne on luettu? Lehtiä kertyi pöydille ja ikkunalaudoille, ja ne täyttivät jo useamman kaapin. Ratkaisu löytyi jo vuosi sitten juuri remonttirupeaman alla, ja se kotiutui viimein tuossa muutama viikko sitten oltuaan vuoden myyjän järjestämässä varastosäilytyksessä.

Kyseessä on vanha amerikkalainen vankilan arkistokaappi, joka on peltiä ja jossa on 80 vetolaatikkoa. Kaappi löytyi Huuto.netistä, ja kerroin siitä jo vuosi sitten Putkiremonttipäiväkirjassa (ks. Nettihuutokauppa se on joka kannattaa).

"Miten te oikein teette näitä löytöjä?" joku kysyi joskus, kun kerroin, että puolet huonekaluistamme on ostettu Huuto.netin kautta. Kyllä se aikaa ja viitseliäisyyttä vaatiikin. Rouva käy säännöllisesti etsimässä useilla hakusanoilla uusia ilmoituksia, ja toisinaan tärppää. Tämän kaapin kanssa kävi hyvä tuuri.

Kaapin vetolaatikot ovat juuri sopivat aikakauslehdille ja nuottikirjoilleni. Ne mahtuivat kaikki kaappiin, ja tilaa jäi vielä reilusti täytettäväksi. Rouva kyllä yrittää selvästi tehdä kaikkensa täyttääkseen laatikot. Toisaalta, jos kymmenen vuoden aikana kerätyt lehdet täyttävät vasta puolet tilasta, ehkä kestää vielä toiset kymmenen vuotta ennen kuin se loppuu.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Taas on kuukausi vierähtänyt, ja Rouvalla on enää kolme viikkoa töitä jäljellä. Käsittämätöntä, miten nopeasti aika kuluu. Vauvalla alkaa olla voimaa sen verran, että Rouvan vatsa heiluu sen liikkeiden tahdissa, ja jotkin potkut ovat jo melko napakoita.

Sanovat, että lapsi on yhtä aktiivinen syntymän jälkeen kuin vatsassa ollessaan. Meille taitaa olla tulossa siis melkoinen jumppatyttö - sellainen, joka voimistelee erityisesti aamuyöllä kolmelta ja iltakahdeksalta. Niin tyttöhän sieltä siis on tulossa! Asia on tsekattu jo pariin otteeseen, joten aika suurella todennäköisyydellä arvio osuu oikeaan.

Kyllähän siitä voi erehtyä, kuten rouva kuuli taannoin hierojalla. Hierojalle ja tämän vaimolle oli kerrottu parin odottavan tyttöä. Vaimo oli ehtinyt kirjailla lapsen nimen vuodevaatteisiin sun muihin. Kun synnytyksen aika tuli, vaimolla oli joitain pieniä komplikaatioita, joiden vuoksi lasta tsekattiin vielä ultraäänellä. Isä oli tiedustellut kätilöltä, onko tytöllä kaikki hyvin. Tämä oli katsonut isää hämmentyneenä ja kertonut, että kaikki näyttää olevan hyvin - mutta ei siellä vatsassa tyttöä ollut. Kaikenlaista.

Miten yleisiä nämä erehdykset ovat, ja onko jollekin teistä käynyt samoin?

Ja hyvää naistenpäivän iltaa kaikille äideille ja tyttärille!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Täytyy sanoa, että hämmästyin itsekin tehokkuuttani. Kun viikko sitten lastenhuoneen seinien ja katon tasoittaminen oli vielä kesken (ks. Pölyinen viikonloppu), nyt huone on jo maalattu ja remontin viimeinen pölyinen vaihe ohitettu. Jee!

Katto oli maalauskunnossa sunnuntaina, ja itse maalaus oli teippauksineen vain tunnin homma. Yritin tuulettaa Tixomatt-höyryjä ulos ja pitää makuuhuoneen ovea kiinni, sillä liuottimen huurut eivät liene hyväksi kenellekään meistä.

Katon alkydimaaliin verrattuna seinien maalaaminen akrylaattimaalilla on siistiä ja kivaa hommaa. Pohjamaalin vetäisin seinään jo viime viikon tiistaina, minkä jälkeen tasoitin vielä joitain kohtia, joissa tasoitteeseen oli jäänyt ilmakuplien kohtiin reikiä.

Tämän viikon maanantai-iltana seinät saivat lopullisen maalarinvalkoisen Harmony-maalipinnan, joten seinät alkavat olla päätyseinän tapettia lukuunottamatta valmiit. Maalaushommista jäljellä ovat puuosien ja ikkuna- ja patterisyvennysten maalaus. Lisäksi huoneen oviaukkoon pitäisi sijoittaa ovi, jota siinä ei ole ennen ollut. Ovi meillä jo on, mutta joku on maalannut sen siniseksi. Edessä on siis jälleen kuumailmapuhallusta (ks. Putkiremonttipäiväkirja: Laiska töitään latelee).

Nyt vanhasta keittiöstä muistuttaa enää lattiassa oleva alakaapiston hahmo ja huoneen toisessa päässä lautalattiassa oleva reikä, josta vanha viemäri sukelsi lattian sisään. Muuten ei uskoisi, että tässä on vielä vuosi sitten laitettu ruokaa, pesty pyykkiä ja pyöritetty tiskikonetta.

Lattian värieron toivon tasaantuvan, kun maalipinta saa valoa. Nyt pitäisi keksiä, mistä saisin oikeanlaisen lattialistan pitkälle seinälle. Keittiön alakaappien takana kun ei ole koskaan listaa ollutkaan.

Vielä kun osaisi kutsua huonetta lastenhuoneeksi. Puhun edelleen huoneesta keittiönä, vaikka keittiö onkin sijainnut toisessa huoneessa jo useamman kuukauden. Ehkä se tapahtuu sitten, kun lapsi on saapunut huoneeseen. Tai viimeistään sitten, kun hän alkaa itse ihmetellä sitä, miksi isi sanoo hänen nukkuvan keittiössä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Viime viikonloppuna Rouva vei minut syntymäpäiväni kunniaksi lauantaiaamun luksusaamiaiselle Villipuutarhaan (Kaarlenkatu 13, Helsingin Kalliossa). Viehättävä pikkukahvila on hyvin suosittu ja pöytiä vain viisi, joten lauantaibrunssille on varattava pöytä jo viikkoja aiemmin. Peruutuspaikkoja toki kannattaa kysellä samalla viikolla, ja Rouvakin onnistui saamaan pöydän vain muutaman päivän varoitusajalla.

Alkuun tarjotaan marjasmoothiet ja kuplivat omenajuomat. Herkkulautasista on tarjolla sekä liha- että kasvisvaihtoehdot. 20 euron hintaan sisältyy myös leivät ja kahvit, joita tuodaan lisää sitä mukaa kun edelliset on nautittu. Optiona on myös kolmen euron jälkiruoka, joka koostui suklaakakusta ja suklaamoussesta. Nam.

Tila on hassu sekoitus kolhuisia kirpparikamoja ja eriparisia rautaistuimia, ja pieniä yksityiskohtia on niin paljon, että välillä huomaa vain tutkivansa seinille ripoteltuja koriste-esineitä ja viherkasveja. Kahvila on myös kauppa, jossa myydään muun muassa Odd Mollyn romanttisia vaatteita sekä herkkuja.

Parasta paikassa on tunnelma. Se syntyy ranskalaisesta chanson-musiikista, linnunlaulusta oven avautuessa ja ennen kaikkea sydämellisestä palvelusta. Siinä on jotain hyvin epäsuomalaista, ja asiakkaana tunsin todella olevani hyvin tervetullut ja odotettu vieras.

Mikä se inspiraatio sitten oli?

Olen pitkään haaveillut, että tekisin jonkin huoneen seinälle seinämaalauksen, ja nyt ajattelin, että se sopisi mainiosti lastenhuoneeseen. En ole kuitenkaan vielä keksinyt maalaukselle aihetta. Ehkä jokin puu tai lintuja.

Ihastuin kovasti Villipuutarhan sisäkattoon, johon oli maalattu köynnöksiä ja liimattu silkkikukkien lehtiä. Ehkä lähtisinkin kehittelemään jotain tämän idean pohjalta?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Oli se aika jännää, äitiyspakkauksen noutaminen postista siis. En ollut perehtynyt lainkaan siihen, mitä pakkaus sisältää. Luulin siis noutavani paljon pienemmän laatikon, jossa olisi muutamat potkuhousut ja tuttipullo.

Olinkin yllättynyt sekä laatikon koosta että siitä, miten paljon tavaraa siihen mahtui. Pakkaus oli varsinainen yllätyspaketti: Potkupukuja ja bodyja oli parikymmentä. Peitot, patjat, lakanat, ruokalaput, kestovaipat, haalarit, pipot ja muut päälle. Kylläpä yhteiskunta pitää meistä hyvää huolta, ajattelin.

Etukäteen jännitti hieman, minkälaisia kuteita pakkaus sisältää. Rouva kun ilmoitti jo aivan odotuksen alkumetreillä: "Ja sille ei sitten tule mitään vaaleanpunaisia tai -sinisiä vaatteita eikä mitään söpöjä pupu- ja nallekuvioita." Pitäisi kuulemma olla pelkkää mustaa ja valkoista.

Onneksi nallekuvioita oli hyvin säästeliäästi, ja vaatteet olivat oikeastaan aika kivoja. Voisin itsekin pukea tuollaisen vihreä-valko-ruskearaitaisen paidan päälleni. Rouva arvosti tietysti eniten puhtaanvalkoisia bodyja ja potkupukuja, joita oli useammat.

Aika kiva kuosi oli myös kevyen vanuhaalarin kirahvi- ja kamelikuvio.

Olihan niitä nallejakin: makuupussissa, lakanassa ja ulkohaalarissa. Käytetään niitä silloin, kun äiti ei ole kieltämässä.

Isi tykkää ehkä eniten näistä omppukuvioista ja raidoista. Ja on tuo vaaleansininen nallehahmo aika kiva.

Tuttipulloa ei laatikossa ollut. Kondomeja kylläkin. Eikö yhteiskunnan kannalta olisi edullisempaa kannustaa kansalaisia lisääntymään ja korvata kumit vaikkapa ovulaatiotesteillä?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Viime kesän ja syksyn putki- ja keittiöremonttirupeama oli sen verran hermoja raastavaa (ks. esim. Vain minuutin päässä isosta vesivahingosta), että jouduin pitämään muutaman kuukauden hengähdystauon ennen remontin seuraavaa vaihetta.

Nyt, kun absoluuttinen deadline alkaa lähestyä, oli otettava pari päivää remonttilomaa ja laitettava lastenhuonetta eteenpäin (Ks. Keittiöstä lastenhuoneeksi). Voisi sen talviloman turhempaankin käyttää.

Jäljellä oleva työ on pientä verrattuna uuden keittiön rakentamiseen, mutta ei tässäkään aivan pelkkä seinien maalaaminen riitä. Muun muassa rappausta jäljittelevä kohokuvio vanhasta välitilasta oli raavittava pois taltalla ja metallilastalla lähes sentti sentiltä.

Vanha tapetti lähti sentään irti kokonaisina vuotina, toisin kuin edellisessä remontissa. Silloin poistimme asuntomme jokaisesta huoneesta noin seitsemän kerrosta vanhoja tapetteja, joista osaan oli vielä vedetty kerros maalia pintaan.

Rouvan sydän oli särkyä, kun päätimme luopua kauniista Pro Finlandia -tapetista. Osa paperista saa ehkä uuden elämän valokuvien taustalla.

Toinen vaivalloinen homma on katon halkeamien korjaaminen. Viimeksi yhdeksän vuotta sitten se ei oikein onnistunut, ja vanhat halkeamat ilmestyivät aika pian takaisin. Nyt yritin uudella menetelmällä ja eri aineella.

Rapsuttelin repsottavat palaset irti metallilastalla, jonka jälkeen maalasin halkeamat sisäkattoon tarkoitetulla alkydimaalilla (Tikkurila Tixomatt). Levitin tasoitteen vasta maalipinnan päälle, ja käytin rakojen täyttämisessä akryylitasoitetta. Toivon, että se on edes hieman elastisempaa kuin aiemmin käyttämäni valmistasoite, jotta halkeamat eivät ilmestyisi heti takaisin. Tasoite vaan kutistuu kuivuessaan aika lailla, joten syvimmät kolot vaativat varmaan vielä viisi tasoituskertaa ja hionnan joka välissä. Se on ärsyttävää hommaa, jos joku.

Viikonlopun saldo oli kuitenkin melko hyvä, ja sain tehtyä kaikkein pölyisimmän vaiheen pois alta. Se oli lastenhuoneen pitkän seinän ylitasoitus, joka imi kymmenen kiloa Presto LH -valmistasoitetta.

Kun olen hionut viimeiset paikkaukset sileiksi, seinään voi vetääkin pohjamaalin. Ehkä jo huomenna?

Share

Pages