Ladataan...
Isyyspakkaus

Tuntuupa jännältä kirjoittaa asiasta, josta en ole kertonut kertaakaan aiemmin tällä palstalla. Bändistäni. Olen kyllä maininnut bändin olemassaolosta ja ylipäänsä musiikkiharrastuksestani, mutta siihen se on jäänyt. Nyt taitaa olla aika kertoa lisää.

Ja jotenkin tuntuu vaikealta aloittaa.

Musiikki on ollut minulle aina se tärkein asia. Oman kodin ulkopuolella siis. Jos muut asiat menevät päin seiniä, kaikki on hyvin, kun elämässä on musiikkia, varsinkin laulua.

Olen edennyt bändihommissa päinvastoin kuin monet muut. Kun koulukavereilla oli peruskoulu- ja lukioaikana bändejä, minun musiikilliset intressini olivat jossain muualla, ja vapaa-aikakin kului teatterihommissa. Kun muut kasvoivat aikuiseksi ja tulivat järkiinsä, minä aloin haaveilla bändistä.

Laulu on kyllä kuulunut elämääni aina ja monessa muodossa. Kuorolaulusta rock-jazz-laulututkintoon ja klassisen laulun opintoihin niin sanotusti aikuisiällä. Mutta bändihommat alkoivat vasta, kun ikäni lähestyi kolmeakymmentä. Säälittävä vanha wannabe, vai?

Ensimmäinen bändini oli työkavereista koostuvat cover-bändi, jonka kanssa treenaamme ja esiinnymme edelleen. Kokoonpano on tosin muuttunut vuosien varrella hieman. Cover-bändin myötä keräsin sekä itsevarmuutta että halua laulaa vielä enemmän. Enkä covereita, vaan alkuperäiskappaleita. En kuitenkaan ole kirjoittanut biisejä itse, joten en voinut perustaa uutta bändiä tuosta noin vain.

Muutama vuosi sitten päätin löytää bändin, joka etsii laulajaa. Seurasin aktiivisesti Muusikoiden.netin Wanted-palstaa ja kävin useammissa koelauluissa. Sitten löytyi Sense of Silence.

Heitimme yhden pienen keikan, ja koska homma tuntui toimivan kaikin puolin erinomaisesti, jatkoimme yhteistyötä ja aloimme kasata ohjelmistoa. Jarkka tekee biisit ja liidaa hommaa kitaran kaulasta käsin, Jesse soittaa toista kitaraa, Timo on bassossa ja Jussi lyö tahtia rummuissa. Surisevia kitaroita ja melodista laulua.

Biisejä oli jo vuosi sitten kasassa kahden albumillisen verran. Nauhoitimme treeniksellä muutaman demobiisin, ja tarkoituksena oli lähteä keikalle viime talvena. Sitten rumpalin käsi meni rikki, ja hommaan tuli puolen vuoden tauko. Saimme kuitenkin kesällä otettua bändin promokuvat, ja syksyn aikana valmistauduimme uudelleen esiintymään julkisesti.

Ja nyt, ihan niin kuin yhtäkkiä, olemme menossa soittamaan Semifinaliin (Tavastian yhteydessä toimiva pienempi klubi) torstaina 24.1.2013 klo 21:00. Pääsimme soittamaan toisen bändin, Seven Againstin, lämppäriksi.

Onhan se aika jännää.

Ehkäpä sinäkin tulet kuuntelemaan?

Sense of Silence Facebookissa

Sense of Silence ReverbNation.comissa

Seven Against + Sense of Silence 24.1.2013 Facebookissa

Semifinal

Kuvat: Ilona Savola.

Takana: Jussi, Jesse, Timo ja Jarkka. Edessä: Mä.

Ladataan...
Isyyspakkaus

New Yorkin -matkan suhteen on yksi asia vähemmän hoidettavana: asunto. Se löytyi Hertan suositteleman Airbnb:n kautta Nolitasta, juuri siltä alueelta, josta haaveilimme.

Kartta: Google Maps.

Airbnb on meille aiemmin vieras palvelu, joka välittää yksityisten ihmisten omistuksessa olevia asuntoja ympäri maailman, myös Suomesta. Palvelun kautta voi löytää majapaikan huomattavasti edullisemmin kuin hotellista - tai päästä vaikkapa asumaan muutamaksi yöksi johonkin unelmalukaaliin. Myös Helsingin Sanomat sattui kirjoittamaan palvelusta viime viikolla.

Etsimme NYC:in asunnoksi kaksiota, jossa on erillinen makuuhuone, olohuone ja keittiö. Kun kävimme muutama viikko sitten Tampereella ja yövyimme hotellissa, huomasimme tytön nukkumaanmenon jälkeen olevamme vangittuja hämärään hotellihuoneeseen, jossa sai vain kuiskata. Meidän oli siis löydettävä asunto, jossa tytön voi laittaa nukkumaan toiseen huoneeseen ja voimme itse kokkailla ja katsoa telkkaria toisessa huoneessa.

Asunto löytyi siis Nolitasta hintaan 92 euroa per yö. Ei paha. Suurin piirtein samalla hinnalla olisi kyllä saanut hotellihuoneen aivan samoille hoodeilla olevasta edullisesta Sohotelista, jota olemme käyttäneet edellisillä reissuillamme. Mutta se olisi ollut vain se yksi huone, eikä siinä olisi ollut keittiötä.

Nolitan sijainti on optimaalinen sekä Manhattanin että Brooklynin valloittamiseen. Jo pelkät Nolitan lähialueet ovat kiinnostavia: Soho, Little Italy, Lower East Side ja East Village. Metro vie kätevästi sekä East Riverin yli boheemiin Williamsburgiin että keskikaupungin turistihärdelliin. Ja lähin Whole Foods (loistava ruokakauppaketju) on aivan parin korttelin päässä!

Asunnon hintaan kuuluu langaton internetyhteys, eli bloggaaja pystyy päivittämään kuulumisiaan myös iltaisin, kun muut ovat nukkumassa. Ja TV:stä näkyy kuulemma sata kanavaa.

Kun lennot ja majapaikka ovat kunnossa, muita tekemisiä ehtii pohtimaan sitten lähempänä matkaa.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Parrakkaat miehet, vieraat ihmiset, koirat, imurit - kaikenlaiset asiat voivat säikäyttää pienen vauvan.

Meidän tyttömme ei ole tähän mennessä säikähtänyt juuri mitään, mutta tänään hän kohtasi jotain niin käsittämättömän hirveää, että itku jatkui ainakin parikymmentä minuuttia.

Saanko esitellä maailman pelottavimman asian.

Maalarinteippirulla!!!

Tyttö oli minulla kantorepussa, kun päätin vetäistä seinään muutamat teipit. Teippirullasta lähtevä ääni oli pienestä niin hirveä, että hän ensin tuijotti minua kauhistunein silmin ja alkoi sitten täristä ja itkeä paniikki-itkua.

Uuden teipinpalan repäiseminen ja teipinpalan esitteleminen eivät helpottaneet tilannetta. Kun teippi tarrautui vielä kiinni tytön sormeen, itku voimistui entisestään, eikä edes äidin ilmestyminen lenkiltä pelastanut tilannetta.

Ja isä vain hytkyi naurusta.

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Meidän tyttö ei vaan nuku päiväunia sisällä", väitimme. "Ei lasta voi pakottaa nukkumaan", neuvolalääkärikin komppasi. "Ja mehän ei mitään rutiineja tai päivärytmiä tarvita", uhosimme. 

Ja voi miten väärässä olimmekaan.

Kun Rouva oli kuumeessa ennen joulua eikä päässytkään viemään tyttöä päivittäin ulkoilemaan, päiväuniongelmaan oli pakko keksiä toinen ratkaisu. Samoihin aikoihin aloitimme myös projektin yöunien parantamiseksi.

Yöunien suhteen ei ollut muuta ongelmaa kuin yösyöttäminen. Tyttö siis heräili edelleen useasti yössä ja vaati maitoa. Se loppui sinä yönä, kun Rouva siirtyi nukkumaan toiseen huoneeseen. Tällä viikolla kokeilimme, alkaako se uudelleen, jos Rouva muuttaa takaisin makuuhuoneeseemme. Ei alkanut. Nukumme siis kaikki jälleen samassa perhepedissä, mutta yösyötöt ovat todellakin loppuneet, samoin tytön öiset heräilyt.

Se tosin näyttää vaativan, että minä nukun Rouvan ja tytön välissä. Viime yönä kokeilimme toisin päin, ja tyttö alkoi itkeskellä kahdelta ja lopetti, kun Rouva siirtyi taas toiseen huoneeseen...

Sitten ne päiväunet ja rutiinit.

Kun Rouva ei päässyt ulos nukuttamaan tyttöä, hän päätti opettaa tytön nukkumaan päiväunet sisällä. Se taas lähti päivärytmin vakiinnuttamisesta: ruokailut tiettyyn aikaan ja unet tiettyyn aikaan.

Ensimmäisinä päivinä päiväunet olivat suoraa huutoa.

Ensimmäisenä päivänä tyttö huusi tunnin ennen kuin suvaitsi nukahtaa puoleksi tunniksi. Sen jälkeen hän heräsi, huusi vartin ja nukahti jälleen kolmeksi vartiksi.

Toisena päivänä hän huusi tunnin ja 45 minuuttia eikä ummistanut silmiään hetkeksikään.

Kolmantena päivänä hän sanoi pari kertaa jotain "mmä, mmä"-tyylistä - ja nukahti. Sinä päivänä hän nukkui liki puolentoista tunnin päiväunet. Ensimmäistä kertaa sisätiloissa, sängyssä ja yksin.

Tämän jälkeen hän on nukkunut joka päivä yhden ja kolmen välillä puolentoista - kahden tunnin päiväunet. Rytmiin on lisätty vähitellen myös reilun tunnin aamupäiväunet aamupalan jälkeen sekä aivan pienet, korkeintaan puolen tunnin iltapäiväunet päivällisen jälkeen. Ne otetaan yleensä kantorepussa. En voi kuin ihastella Rouvan päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Vai ei lasta voi muka pakottaa nukkumaan?

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tapetointi on yksi hommista, joka tuntuu vaivalloiselta aloittaa mutta on lopulta melko nopeaa. Eikä se niin vaikeaa ole, kun vaan on riittävän tilava paikka, jossa liisteröidä.

Tässä kymmenen kysymystä ja vastausta tapetoinnista:

1. Millaiset pohjatyöt tapetointi vaatii?

Seinän tulee olla mahdollisimman tasainen. Tapetti antaa enemmän anteeksi kuin maalipinta, joten pinnan ei tarvitse olla yhtä sileä kuin jos seinä jätettäisiin maalipinnalle. Kannattaa kuitenkin huomioida, että saatat joskus haluta poistaa tapetin. Pohjamaalaus on suositeltavaa tehdä joka tapauksessa.

2. Paperitapetti vai jotain muuta?

Tapettia valittaessa on otettava huomioon huoneen käyttötarkoitus. Esimerkiksi ruokapöydän ympäristössä paperitapetti voi olla huono vaihtoehto, sillä tapetin pitäisi kestää pesua.

3. Onko tapetti liisteröitävä vai voinko käyttää seinään levitettävää tapettiliimaa?

Rippuu tapetista. Perinteiset paperitapetit on tarkoitettu liisteröitäviksi, ja niiden pitää vettyä ennen asennusta. Olen kerran tapetoinut yhden seinän non-woven-tapetilla, jonka ei tarvitse vettyä ja jonka asentamisessa liima levitetään seinään. Non-woven-tapetin asentaminen on muistikuvissani hieman helpompaa kuin paperitapetin, mutta tapetoitava seinäkin oli hyvin pieni.

4. Kuinka pahasti liisteri tarrautuu käsiin ja kuinka sotkuista sen käsittely on?

Liisteri on enemmänkin juoksevaa kuin tahmeaa. Vesiliukoinen liisteri ei kuivu nopeasti, joten tapettia voi vielä seinään laittamisenkin jälkeen liikutella hieman. Liisteritahrojen puhdistaminen tapetin pinnasta käy helposti kostealla pyyhkeellä taputtelemalla. Itseään liisterillä on vaikea saada sotkettua.

5. Tarvitsenko tapetointipöydän?

Ei ole välttämätöntä, mutta helpottaa liisteröintiä. Viimeksi tosin tapetoin kaksi pientä seinää ilman tapetointipöytää. Levitin vain lattialle pahvia ja liisteröin tapetit sen päällä.

6. Mikä on tapettiharja ja onko sellainen pakko olla?

Tapetointiharja on eri asia kuin liisteröintiharja. Se on leveä ja litteä harja, jossa on vahvat harjakset. Tällä harjalla tapetti silitellään kiinni seinään ja houkutellaan ilmakuplat pois tapetin ja seinän välistä. En yrittäisi tapetointia ilman.

7. Mikä on puskusauma ja mitä on huomiotava, kun asennetaan limittäin?

Useimmat tapetit, jotka olen asentanut, on laitettu puskusaumaan, eli vuodat asetetaan reuna reunaa vasten. Tapetointisuunnalla ei ole tällöin väliä. Jos taas tapetti vaatii asennuksen limittäin, eli seuraava vuota tulee hieman edellisen päälle, tapetointi aloitetaan ikkunaa lähimpänä olevasta nurkasta ja edetään valosta pois päin. Näin tapettivuodan reuna ei tee varjoa seuraavaan vuotaan.

8. Isokuvioinen vai pienikuvioinen tapetti?

Makuasia. Isokuvioinen voi näyttää pienessä tilassa hassulta, jos tapettia katsellaan läheltä. Isokuvioisesta tapetista voi myös mennä enemmän hukkaan, jos kuvioita kohdistettaessa tapettia joutuu leikkaamaan reilusti. Tämä on muistettava ottaa huomioon aiakin tapetin menekkiä laskettaessa.

Jos meillä olisi iso seinä isossa huoneessa, jossa on vähän tavaraa, harkitsisimme varmasti tapettia, jossa yksi valtava kuva täyttää koko seinän. Tällaisia tapetteja on esimerkiksi Wall & Decòn mallistoissa (vaikkapa hieno NewsPlanet).

9. Tapetoisinko huoneen kaikki seinät?

Makuasia ja riippuu varmasti tapetista. Jos vetää jonkin voimakaskuvioisen tapetin neljälle seinälle, huone pienenee ja siitä saattaa tulla liian levoton. Kymmenen vuotta sitten päätimme itse tapetoida kahdessa huoneessa vain yhden seinän, ja viime keväänä se tuntui edelleen hyvältä ratkaisulta, vaikka tapettien kuosit vaihtuivat.

10. Ja mistä sitä tapettia kannattaisi metsästää?

Tapetin kuvion valinta on se vaikein asia, ainakin meille. Viime keväänäkin jahkailimme pitkään tapetin valinnan kanssa, kunnes päädyimme kahteen Tapettitalon paperitapettiin: aitoon 1950-luvun seinäpaperiin, "Punos" (design Veikko Roikonen) sekä Birger Kaipaisen "Ken kiuruista kaunein"-kuosiin.

Tsekkaa myös

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

2: Asunnon pohjaratkaisu

3: Mallintaminen SketchUpilla

4: Remontinhallinta

5: Lautalattiat

6: Seinien pohjatyöt


7: Sähkötyöt

8: Halkeileva katto

9: Seinien maalaaminen

10: Lattialistojen ja ovien kunnostaminen

 

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Hei, käypäs hakemassa Ikeasta jokin matkasänky, kun tuo auto on vielä vuokralla", sanoi Rouva viime viikolla.

Mutta jaa, eihän Ikeassa olekaan matkasänkyjä. Öh. No sitten Vaunu-Aittaan Lauttasaaressa. Siellä näyttäisi olevan useampia malleja.

"Ömm. Saako tätä muissa väreissä? Ja onpas se iso. Olisiko mitään pienempää?" tiedustelin, "Kun me ajateltiin, että sitä voisi käyttää väliaikaisesti kotonakin, ja tämä 120 cm pitkä ei oikein sovi siihen, mihin sen pitäisi mahtua. Mitenkäs muut vaihtoehdot?" 

Värejä ja valmistajia oli toki muitakin, mutta kaikki vaihtoehdot olivat yhtä isoja, paitsi Baby Björnin matkasänky. Se oli 10 cm lyhyempi ja hieman toisen mallinen. Ja maksoi 229 euroa - tarjouksessa. Häh?!? Meidän runkopatjammekaan ei maksanut niin paljoa.

"Mitenkäs paino?"

"Tämä sininen on 8 kiloa ja tuo toinen malli 10 kiloa", myyjä kertoi.

 "Eikös se ole aika paljon?"

"Kyllä se menee ihan kätevästi auton tavaratilassa."

"Mutta kun pitäisi lentää... 10 kiloa on aika paljon."

"No Baby Björnin sänky painaa sitten vain 5 kiloa."

Hmm, on siinä aikamoinen kilohinta.

Kauppoja ei tullut, ja päätin käydä katsastamassa Vantaan Tammiston tarjonnan. Kai nyt jossain olisi jokin vähän pienempi sänky järkevämpään hintaan.

Lastentarvike:

VauvaPiste:

Kaikki samaa kokoa: pituus 120 cm, paino 8 - 10 kg.

Jaa jaa. Ovatko siis kaikki matkasängyt isoja ja painavia? Tai sitten tosi kalliita?

Millä nukkumajärjestelmällä te muut olette matkustelleet? Oletteko törmänneet mihinkään kompaktimpaan matkasänkyyn?

Pages