Ladataan...
Isyyspakkaus

Piritta Hagman synnytti tyttären kotonaan (Iltasanomat.fi 7.5.2012)

- Hän syntyi lauantaiaamuna 28. huhtikuuta kotona - aivan kuten oli suunniteltu. Synnytys oli nopea ja kaunis, Piritta lisäsi.

Anteeksi, mutta mistä rinnakkaistodellisuudesta tämä Facebook-viesti on lähetetty? Nopea: Ehkä. Suunniteltu: Viittasi varmaan synnytyspaikkaan, ei päivämäärään? Mutta että kaunis? Siis jotain, joka tuottaa havaitsijalleen esteettistä mielihyvää?

En nähnyt rouva Hagmania pusertamassa lastaan ulos, mutta ne kuvat, joita olen nähnyt toisista naisista kesken tätä toimenpidettä, eivät tuota ainakaan itselleni minkäänlaista mielihyvää.

Rouva epäilee samaa, ja on jo määrännyt, että synnytyksen aikana olen siellä missä hänen kasvonsa ovat. Vain siellä, enkä yritäkään vilkuilla muualle.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tämäkin päivä siis koitti. Voin vihdoin kertoa, että remonttimme on valmistunut. Uskomatonta. Lastenhuone ei ole vielä aivan kuvauskunnossa, joten kurkistetaan tänään seinän taakse, makuuhuoneeseemme.

Sängyn takana olevalla seinällä on Tapettitalon Punos-tapettia, aitoa paperitapettia 1950-luvulta. Seinävalaisin on Rouvan kirpparilöytö kymmenen vuoden takaa. Katossa roikkuu Le Klint -valaisin, Köpiksen-tuliainen viime vuosikymmeneltä.

Huoneen pitkällä seinällä on tauluhylly, joka sijaitsi aiemmin olohuoneessa mutta jäi hassusti pianon taakse, kun piano siirrettiin nykyisestä keittiöstä olohuoneeseen. Nyt se palvelee makuuhuoneessa. Hyllylle on sijoitettu Liivia Sirolan öljyvärimaalaus.

Rouva teki itse uuden päiväpeitteen vanhoista pellavakankaista ja -pöytäliinoista. Hän leikkasi kankaat samankokoisiksi neliöiksi, ompeli ne kiinni toisiinsa, laittoi väliin vanua ja tikkasi kerrokset kiinni toisiinsa sieltä täältä käsin. Kuulostipa yksinkertaiselta. Kalenteriaikaa siihen meni pari kuukautta ja työtunteja lähes yhtä paljon kuin minulla muuhun remontiin.

Torkkupeitto on myös kirpparilöytö. Yksi niistä. Rouva on ostanut jo niin monta torkkupeittoa, että olen kieltänyt häntä ostamasta enää yhtään uutta.

Rouvan yöpöytä on vanha sairaalan pöytä Anne's Past and Presentistä. Vaatteet on aseteltu tuolille muka-huolimattomasti, ja Rouva lisäsi puhelimensa ja käsivoidetuubinsa kuvaan, jotta siihen tulisi vähän lisää elämää.

Omana yöpöytänäni toimii kaksi Conceal-kirjahyllyä. Ne luovat kaksi illuusiota. Ensimmäinen on se, että kirjat leijuvat ilmassa. Toinen on se, että olisin lukenut tai aikeissa lukea ne kaikki.

Vaatekaappi on yksi Rouvan Huuto.net-löydöistä. Kuvakulma on valittu niin, että seinää vasten nojaava lasinen ja aaltopahviin pakattu pöydänkansi jää lähestulkoon piiloon. Tulipa siivottua myös kaapin päällys, joka oli täynnä epämääräistä sälää. 

Maalasimme kaapin sisältä. Rouva yritti etsiä väriksi petroolinsinistä, mutta lopputulos oli vaaleansininen. Kolmannenkin yrityksen jälkeen.

Kiinnitin seinälle vanhasta naulakosta irrotettuja vaatekoukkuja, joissa on ukon pää. Laitoimme samoja koukkuja valkoisiksi maalattuna kylpyhuoneeseemme. Koukkuihin mahtuu roikkumaan yhtäaikaa kuudet farkut, muutama kerran käytetty paita ja naulakoiden päälle voi laittaa poikittain vielä pari neuletta.

Niin, joo, ne lattialistat. Eivät ne kaikki ole vielä seinissä kiinni, mutta sehän kuuluu asiaan. Ovatpa sitten helpommat irrottaa, kun seuraava remontti alkaa.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Lauantaisin täytetään jääkaappia. Reitti vie Hakaniemen torin läpi Hagiksen halliin.

Torilla oli jo uusia perunoita, kotimaiset tosin vielä hieman turhan tyyriitä.

Tuoreet kalat Reitin kalasta ja kylmäsavulohet vastapäätä Rosendahlilta. Leivät Leipätorilta.

Juustot, maidot, munat, jogurtit ja voi Lentävästä lehmästä.

Vihannekset ja hedelmät Satumarjasta.

Reitissä oli tänään yksi poikkeama ja ostoslistassa pari asiaa, jotka eivät kuulu normaalisti sinne. 

Jostainhan se synnytyslaukun pakkaaminen on aloitettava. Tästä lähtien on kuulemma pidettävä tuoretta ananasta koko ajan lähtövalmiina. Ja pitää kuulemma käydä vielä katsomassa, mikä on Arkadian Alkon pikkupulloissa myytävien samppanjoiden valikoima.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kerroin jo kuukausi sitten, että löysimme olohuoneeseemme senkin (Ks. Kiurut ja punokset). Senkki on jo paikoillaan, mutta sen korkeus mietityttää. Siksi en ole saanut laitettua myöskään taulutelkkariamme vielä seinälle.

Senkki on tiikkiä, ja siinä on liukuovet. Se on pituudeltaan parimetrinen, ja korkeutta sillä on 83 cm. Kun on tottunut siihen, että TV sijaitsee alempana, se tuntuukin yllättävän korkealta.

Tämä onkin nyt saanut miettimään vaihtoehtoja. Niitä on oikeastaan vain kaksi:

  1. Vaihdan jalkojen tilalle kalustepyörät, mikä kyllä helpottaisi senkin sisään sijoitettavan viihde-elektroniikan johtojen kytkemisiä nyt ja jatkossa.
  2. Totun korkeuteen. Senkki jalkoineen on kyllä nätti, ja pyörät voisivat näyttää hassuilta. Onpahan helppo siivota, eikä tarvitse kaivella koiran palloja sen alta.

Mitä sinä tekisit? Onko väärin muuttaa huonekalun ulkonäköä niin merkittävästi? Onko TV:n katselukorkeus pakko olla silmien kanssa samassa tasossa?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Lilyssä on viime aikoina tapahtunut paljon muutoksia. Yksi palsta on siirtynyt haikeissa tunnelmissa muualle työpaikan vaihdoksen vuoksi, toinen lopetettu dramaattisin sanankääntein ja kolmas vain kadonnut. On myös täysin uusia palstoja, muualta siirtyneitä vanhoja palstoja ja yllättävää yhteistyötä viritteleviä palstoja. Esimerkiksi.

On aikamoinen klisee sanoa, että yhden asian loppu on toisen alku, mutta niin se vaan on. Yksi asia tekee tilaa toiselle. Aikakausi seuraa toista.

Omassa elämässäni on pian alkamassa uusi aikakausi. Edellinen päättyy samalla hetkellä, eikä mikään ole sen jälkeen enää kuin ennen.

Joanna Palmén kirjoitti viime elokuussa koskettavasti Maija Vilkkumaan jäähyväiskeikasta jutussa Hyvästi Maija ja nuoruus.

Olimme myös Maijan jäähyväiskeikalla, tosin päivää myöhemmin, ja tunnelma oli vähintään yhtä haikea. Muistan, että "Viimeinen laulu" sai jopa itselläni niskakarvat pystyyn ja silmäkulman kosteaksi. Keikan jälkeen Rouva päivitti Facebook-statukseksensa "End of an era", yhden aikakauden loppu.

Ymmärsimme vasta myöhemmin, että juuri tuona samana iltana alkoi elämässämme uusi aikakausi. Se, joka päättyy lähipäivinä ja muuttaa kaiken.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Vihreää parsaa saa taas kohtuuhintaisena ja Euroopassa kasvatettuna! Rouva pyöräytti siitä salaatin ja paistoi lisukkeeksi hauskoja lohilastuja.

Ainekset

  • 400 g kirjolohta
  • nippu vihreää parsaa
  • muutama kourallinen vuonankaalta (puoli pakettia)
  • pari kourallista rucolaa
  • runsaasti (n. 15 lehteä) tuoretta basilikaa
  • 1 dl kurpitsansiemeniä
  • 1/2 sitruunan mehu
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • pippuria

Valmistaminen

  1. Viipaloi lohi ohuiksi, hieman graavilohta paksummiksi siivuiksi
  2. Levitä lohisiivut uunipellille leivinpaperin päälle ja mausta ne suolalla ja pippurilla
  3. Paahda lohisiivuja 250-asteisessa uunissa grillivastuksella noin 10 minuuttia, kunnes ne ruskettuvat hieman
  4. Huuhtele parsat ja leikkaa kuivat kannat pois
  5. Sido parsat nipuksi puuvillalangalla ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä 4 minuuttia niin, että nuput ovat vedenpinnan yläpuolella
  6. Huuhtele parsat kylmällä vedellä ja leikkaa ne noin 4 cm:n mittaisiksi paloiksi
  7. Huuhtele ja kuivaa vuonankaali ja rucola ja laita ne salaattikulhoon
  8. Hienonna basilikanlehdet ja lisää ne kulhoon
  9. Paahda kurpitsansiemenet kuivalla pannulla (Mielellään valurautaisella. Jos käytät teflonia, varo ylikuumentamasta pannua.)
  10. Lisää kurpitsansiemenet, sitruunamehu ja oliiviöljy salaattikulhoon. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita
  11. Lisää pilkottujen parsojen varsiosat salaattiin ja sekoita varovasti
  12. Kokoa salaatti lautasille. Asettele lohilastut annoksen päällimmäiseksi ja koristele parsan nupuilla.

Kerropa omat lemppariohjeesi vihreästä parsasta.

Share

Pages