Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Slurp.coffee

Kahvi taas lopussa? Eipä suinkaan, sillä pussillinen uusia papuja kolahti juuri sisään postiluukusta! Ai että mitä? Odotapas, niin kerron hieman tarkemmin, mutta aloitetaan kuitenkin taustoista.

Olemme ostaneet jo vuosikaudet pelkkiä pienpaahtimoiden kahveja ja hakeneet ne valmiiksi jauhettuna läheisestä kahvikaupasta. Alussa kohottelin kulmiani kahvin kilohinnalle, mutta sitten ajattelin, että eipä sitä kahvia kilokaupalla juoda. Käytännössä keitämme kotona kaksi espressokupillista päivässä mocca-pannulla, joten kahvi voi olla laadukkaampaakin kuin perusmarkettien merkit ilman, että se vaikuttaa merkittävästi talouteemme.

Mutta sitten kahviliike sulkeutui, ja jouduimme pohtimaan, miten ja mistä ostamme kahvimme jatkossa. Aiemmin käyttämiämme merkkejä saisi kyllä tilattua verkkokaupasta, mutta kahvi kannattaisi silloin tilata isommissa erissä ja papuina, joten tarvitsimme kahvimyllyn.

Olimme jo aiemmin harkinneet kahvimyllyn hankkimista, sillä valmiiksi jauhettua kahvia ei pitäisi muutenkaan säilytellä pitkiä aikoja. Pitkän harkinnan jälkeen ostimme viimein ensimmäisen sähköisen kahvimyllymme, tyylikkäästi muotoillun Kitchen Aidin laitteen, ja joimme loppuun viimeiset valmiiksi jauhetut kahvimme. 

Ja nyt päästään papuihin ja Slurp.coffee-palveluun.

Kokeilin jo viime vuoden puolella Slurpin Kahvielämystä. Slurp on Tero Rehulan, Manuel Linnankosken ja Rafael Linnankosken vuonna 2014 perustama kahvitilauspalvelu, joka toimittaa pienpaahtimoiden kahveja suoraan kotiin. Siis aivan suoraan postiluukusta sisään (ellei sitten postilaatikko sijaitse ulkona).

Vaikka Suomeen on viime vuosina perustettu useita pienpaahtimoita, niiden tuotteet ovat saaneet vain vähän tilaa markettien hyllyistä. Slurp haluaa tuoda nämä tuotteet helpommin saataville ja uskoo ihmisten rakastuvan huippulaatuisiin kahveihin, kun he vain saavat mahdollisuuden maistaa niitä.

Kahvielämyksen tilaaja saa Slurpilta lähetyksen joko kahden tai neljän viikon välein, ja paketti sisältää Slurpin tarkasti valitseman kahvin jostain sen yhteistyöpaahtimosta. Kahvit tulevat 20 pienpaahtimosta, joiden joukossa on muun muassa Helsingin Kahvipaahtimo, Kaffa Roastery, Pirkanmaan Paahtimo, kouvolalainen Inka paahtimo ja Turun kahvipaahtimo. Pidin kovasti sekä kahveista että palvelusta, mutta pysyin kuitenkin uskollisena omalle kahvikaupalleni.

Mutta nyt kuu ja tähdet sattuivat oikeaan asentoon, ja juuri samoihin aikoihin, kun kahvikauppani lopetti ja hankin kahvimyllymme, Slurp kyseli, kiinnostaisiko Kahvielämys yhä ja haluaisinko kirjoittaa siitä blogiini. No mikä jottei!

Tilasin siis uudemman kerran Slurpin kahvielämyksen, ja saan nyt joka toinen viikko jonkin pienpaahtimon kahvin kotiini ilman, että minun tarvitsee erikseen muistaa käydä ostamassa lisää papuja. Tällä kertaa yllätyspaketista paljastui Turun kahvipaahtimon Brazil Santos Barbosa Gold -kahvi.

Tilasin kahvini papuina, mutta ne voi tilata myös valmiiksi jauhettuina. Papukahvissa on nyt tietysti se etu, että voin halutessani jauhaa pavut myös vaikkapa pressopannulle, jos haluan juoda kahvini pidempänä.

Pidän tummapaahtoisista kahveista, joten olen valinnut tilaukseeni vain tummia kahveja. Tilaukseen voi valita myös pelkkiä vaaleapaahtoisia kahveja tai vuorotellen tummia ja vaaleita. Slurp kertoo, että eniten heiltä tilataan juuri tummapaahtoisia kahveja, ja ne toimitetaan useimmiten papuina.

Kahvielämyksen tilaus maksaa 200 g:n erissä postikuluineen 10,88 €/lähetys. Saatavilla on myös isompia toimituskokoja, ja esimerkiksi 400 g:n erissä tilaus maksaa 17,88 €/lähetys. Kahvit voi tilata kotiin kahden tai neljän viikon välein.

Slurp kertoo myös kehittävänsä tekoälyyn perustuvaa palvelua, joka jatkossa mahdollistaa sen, että Kahvielämys kehittyy asiakkaan maun mukaan ja optimoi näin toimitettavien kahvien makumaailmoja. Tämä palvelu tullaan lanseeraamaan vielä tänä vuonna.

Kahvielämyksen lisäksi valikoimassa on satoja yksittäiskahveja Slurpin yhteistyöpaahtimoilta ja myös teetä sekä erilaisia kahvin ja teen valmistukseen tarvittavia laitteita.

Jos innostut kokeilemaan palvelua, saat alekoodilla "isyyspakkaus" 7 euron alennuksen Kahvielämyksen ensimmäisestä kahvista. Koodi on voimassa kesäkuun 2018 loppuun.

"Slurp!"

5-vuotias kuvasi isänsä juomassa kahvia.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tänään on se päivä, kun poikamme aloittaa matkansa läpi systeemin. Aloitamme siis päiväkotiharjoittelun, ja se alkaa kahden viikon pehmeällä laskulla.

Ensimmäisenä päivänä käymme yhdessä päiväkodin pihalla ulkoleikeissä. Huomenna osallistumme myös aamupäivän sisäleikkihin, ja keskiviikkona poika syö päiväkodissa lounaankin. Ensimmäisen kerran hän jää ilman minua päiväkotiin torstaina, mutta silloinkin vain ulkoleikkien ajaksi. Jännää.

Olen kyllä aivan varma, että hoidon aloittaminen sujuu kivuttomasti. Hän on viihtynyt hyvin kotonamme käyneiden hoitajien seurassa, ja hänellä on tietysti myös isosisko turvanaan. 

Tyttö odottaa kovasti, että saa pikkuveljen päiväkotiin. Siitä on puhuttu paljon, ja hän itse pitää tätä päivää juhlapäivänä. Olisi halunnut tavallista hienomman kampauksenkin. 

Itsekin odotan jo kovasti töihin paluuta. Juttelin viime viikolla esimieheni kanssa puhelimessa ja kuulin, mihin projekteihin pääsen mukaan. Töissä on tapahtunut puolessa vuodessa yllättävän paljon, ja on kiva päästä taas mukaan kuvioihin. Luvassa on täysin uuden tuotteen kehitysprojekti ja siinä sivussa toisen tuotteen ylläpitoa. Hyvä yhdistelmä siis!

Pitäisikö hoitovapaan päättymisestä tuntea jotain surua tai kaihoa? Itse olen ainakin iloinen siitä, että elämä palautuu taas normaaliksi ja pääsemme muodostamaan uusia arkirutiinejamme, enkä ole ajatellut lainkaan, että voi kunpa olisin voinut olla vielä vähän pidempään kotona. Puoli vuotta kotona tuntui sopivalta ajalta, ja poikakin osaa jo jonkin verran kommunikoida puhumalla.

Nyt siis päiväkotiin ja jännän äärelle!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Oho, wau!" oli ensimmäinen spontaani reaktioni, kun astuin rattaideni kanssa ulos hissistä Tallinnan Lentosataman Merimuseossa (Vesilennuki 6, Tallinn).

Entiseen vesilentokoneiden hangaariin vuonna 2012 avattu museo on sisältä paljon suurempi kuin mitä rakennuksen julkisivu antaa olettaa. Olin kyllä kuullut, että museossa on esillä kokonaisia veneitäkin, mutta sen mittasuhteet yllättivät silti.

Museo on kuin jättimäisen valaan vatsa, joka on nielaissut kaiken, mitä merellä on vastaan tullut. Valtavien holvien alle mahtuu poijuja, laivan hylky ja kokonainen sukellusvenekin! Katossa (alla oikealla) roikkuu jäljennös sellaisesta vesilentokoneesta, joita hangaarissa on joskus säilytetty.

Kierros alkaa kakkoskerroksesta merenpinnan päällisistä asioista, ja yläkerran kierroksen jälkeen laskeudutaan pinnan alle.

Huomion varsinainen keskipiste on toisen maailmansodan ajoilta peräisi oleva Lembit-sukellusvene, johon pääsee tutustumaan myös sisälle.

Kiehtova peli, mutta aika lailla pitäisi maksaa, että lähtisin moisen vekottimen kyydissä oikeasti pinnan alle.

Museon alakerrassa on useita interaktiivisia näyttelykohteita kuten lento- ja venesimulaattorit sekä kauko-ohjattavia laivoja.

Virolaisia laivoja esitellään useilla pienoismalleilla, joiden joukossa on mm. Tallinkin Megastar, jolla saavuimme kaupunkiin tällä kertaa.

Museorakennuksen ulkopuolella on nähtävillä vielä jäänmurtaja Suur Tõll, mutta sen sisätiloihin tutustumiseen ei pienillä museovierailla ollut enää energiaa. 

Jos siis sinullakin on Tallinnan Merimuseo vielä näkemättä, hyvin lämpimät suositukset sille! Museo oli varmasti yksi vaikuttavimmista ja visuaalisimmista museoista, joissa olen koskaan käynyt. En oikeastaan tiennyt lainkaan, mihin olin menossa, joten museo yllätti kaikin puolin vain positiivisesti.

Myös tyttömme oli museosta innoissaan ja olisi viettänyt siellä pidemmänkin ajan kuin mitä sallimme. Museossa on paljon näkemistä, tekemistä ja koskettelemista lapsille, ja taaperonkin voi päästää tutkimaan paikkoja museon alakerrassa. Rattaiden kanssa oli myös hyvin helppo liikkua.

Merimuseoon kuuluu Lentosataman lisäksi vanhankaupungin muurin Paks Margareeta -tykkitorni, mutta se on suljettu kunnostuksen vuoksi ensi vuoteen asti. Sinne siis toisella kerralla!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Odotettu Tallinnan-minilomamme alkoi eilen. Otimme aamulautan Helsingistä lahden toiselle puolelle ja söimme perinteisesti lounaan satama-alueen tuntumassa Sfäärissä (Mere puiestee 6, Tallinn).

Jos olet käynyt Sfäärissä, et ehkä tunnista paikkaa näistä kuvista. Ravintola on nimittäin vaihtanut omistajaa, ja myös sen sisustus ja ruokalista on uusittu. Uusi Sfäär on auennut helmikuussa.

Ravintolan yhteydessä olevaa vaatekauppaa ei enää ole, ja ravintola on saanut sen tiloista lisää asiakaspaikkoja. Alakerran sivuhuoneissa sijaitsee puolestaan kahvipaahtimo Kokomo.

Ruokalistan osalta en osaa sanoa, onko ravintolan tyyli muuttunut aiemmasta merkittävästi. Ruoka on ollut aiemminkin hyvää, ja tälläkin kertaa lista vaikutti erittäin hyvältä.

Otimme periaatteessa vain pääruoat, mutta tilasin kuitenkin alkuruokien puolelta mielenkiinnosta kanansydämiä. Erittäin kiva ja maukas annos!

Varsinainen pääruokani oli kanavarras, jonka kanssa tarjottiin yrttinen ja valkosipulinen kastike sekä hauska kevyesti grillattu salaatti! En ole maistanut vastaavaa aiemmin, ja se oli todella maukasta.

Rouvan kalakeitto oli thai-henkinen, ja se oli maustettu limetillä ja korianterilla. Poikaset söivät lasten listan puolelta pastaa ja lihapullia.

Ja tietysti leipää.

Pidimme kaikesta kovasti, joten emmeköhän aloita jatkossakin Tallinnan-matkamme Sfääristä.

* * *

Jälkiruokaa emme Sfäärissä ottaneet, sillä mielessämme oli toinen paikka sitä varten. Gelato Ladies (Uus 28, Tallinn) Tallinnan vanhassakaupungissa tarjoaa italialaistyyppistä artesaanijäätelöä.

Jäätelöissä on kohdallaan niin maku kuin rakennekin, ja on vaikea valita, mitä ei haluaisi maistaa.

Päädyin vanilja- ja suolapähkinäjäätelöpalloihin. Vaniljan maku oli täyteläinen ja suolapähkinäjäätelö muistutti maapähkinävoita. Ihanaa.

Lapsetkaan eivät näyttäneet kärsivän jäätelöidensä kanssa. Vai mitä olet mieltä tästä ilmeestä, kun tyttö on saanut vanilja- ja Oreo-jäätelöpallot oman vohvelinsa sisään?

* * *

Yövymme vanhassakaupungissa CRU-hotellissa (Viru 8, Tallinn), jossa olemme olleet aiemminkin. 600 vuotta (!) vanhassa rakennuksessa on 15 uniikkia huonetta, ja niihin järjestyy tarvittaessa myös lisävuoteet/vauvansängyt lapsille.

Kävi niin hassusti, että kun tein varausta, hotellissa oli vapaana vain sviitti. Näin sesongin ulkopuolella hinta oli kuitenkin niin edullinen (127 €/yö, sisältää aamiaiset kaikille), että otin sen. Mikäs siinä, nyt meillä on todella tilava huone, jossa on 2,4 metriä leveä sänky ja oma sauna. Huone sijaitsee suoraan sisäänkäynnin yläpuolella, joten lasten kanssa sinne on helppo mennä. Aiemmin olemme olleet huoneessa, joka sijaitsee aivan sokkeloisen rakennuksen perällä. Äänet kantautuvat Viru-kadulta sisälle sviittiin kuitenkin yllättävän voimakkaana, joten herkimpien nukkujien kannattaa varautua korvatulpilla.

Nyt ohjelmassa on lisää syömistä ja Merimuseota. Eilisen illallisen kävimme syömässä Saltissa, mutta palataan siihen toisella kerralla.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Senaatintorin kupeessa oleva Pizzeria Via Tribunali (Sofiankatu 4) on ollut jo pitkään sillä loppumattomalla listallani paikkoista, joissa pitäisi käydä syömässä. Kuulin joskus aiemmin, että ravintolaan oli vaikea mahtua, joten kesti pitkään, että uskalsin edes yrittää. 

Kun tapasimme muiden hoitovapaalla olevien isien kanssa Lasten kaupungissa muutama viikko sitten, kävimme samalla reissulla lounaalla Via Tribunalissa. Ja kas: hyvinhän sinne lounasaikaa mahtui! Rattaat oli jätettävä ulos, mutta ravintolasta löytyi hyvin tilaa ja useampi syöttötuoli pienimmille vieraille.

Napolin vanhankaupungin pääkadun Via dei Tribunalin mukaan nimetyn pizzerian pizzat ovat napolilaistyylisiä, ja ne paistetaan hyvin kuumassa, 450-asteisessa uunissa erittäin nopeasti. Pizza viettää uunissa vain minuutin, joten pizzat tulevat pöytään hyvin nopeasti.  

Ja erittäin hyvät ne ovatkin! Otin täysin tavoistani poiketen valkoisen pizzan, Cacio e pepe, ja jopa se oli yksinkertaisuudessaan todella maukas. Totesin kyllä, että olen silti enemmän tomaattikastikkeen perään.

Tyttö halusi Con salame -salamipizzan ja hotkaisi siitä yksin kaksi kolmasosaa! Ei tarvinnut kysyä, maistuiko.

En lainkaan ihmettele, että pizzeriasta on viikonloppuisin vaikea löytää tilaa, mutta hyvä tietää, että näin arkisin lounasaikaan on väljempää. Siispä lämmin ja pizzantuoksuinen suositus tällekin paikalle!

 

Lisää lounassuosituksia kaupungilta:

Kolmon3n

Mashiro Postitalo

Levain Helsinki

Maya Bar & Grill

Beijing8

Fisken på Disken

Onda Siltanen

Gastro Café Kallio

Hoku

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme viettäneet pojan viimeistä kotiviikkoa hyvin aktiivisissa merkeissä. Ja kuten jo aiemmin kerroin, myös tyttö pitää nyt lomaviikkoa päiväkodista.

Kävimme jo maanantaina luistelemassa Rautatientorin Jääpuistossa, tiistaina vierailimme Leikkipuisto Linjan ipana-aamussa ja Kansallismuseossa ja eilen kävimme vielä uudelleen Jääpuistossa, sillä se sulkeutuu tältä kaudelta tulevana lauantaina.

Täytyy tosin heti täsmentää, että ainoa, joka luisteli, oli tyttö. Itse en luistelusta niin perusta, ja poikakin oli mukana vetelemässä päiväuniaan rattaissa.

Katselin siis sivusta tytön menoa ja ihastelin sitä, miten taitavasti hän on ottanut tänä talvena jään haltuun. Siellä hän teki piruetteja ja luisteli yhdellä jalalla ja harjoitteli myös takaperin luistelua. En voi kuin hämmästellä tuota intoa ja taitoa omaksua uusia asioita.

Ja rohkeutta! Ei pelkästään sitä, miten hän uskaltaa kokeilla uusia juttuja vaan myös lähestyä vieraita ihmisiä. Kun hän maanantaina ihasteli toisen, muutaman vuoden vanhemman tytön luistelua, kehotin häntä kysymään tältä tytöltä neuvoa jonkin uuden tempun tekemiseen. Hetkeä myöhemmin, kun olin jo itse vetäytynyt kahvioon lämmittelemään, näin lasin läpi, miten tyttö meni tämän toisen tytön luo, ja pian he jo luistelivatkin yhdessä jäällä. He harjoittelivat lopulta tunnin verran yhdessä.

Eilen puolestaan, kun menin jälleen kahvioon, tyttö lyöttäytyi kahden lukioikäisen tytön seuraan ja luisteli heidän kanssaan pitkän tovin vilkutellen lasin läpi ohi mennessään. Kun lukiotytöt tekivät lähtöä, he kävivät ihastelemassa minulle, miten ihastuttava ja reipas tyttö minulla onkaan. Niin on! Myöhemmin hän löysi vielä ikäistään seuraa.

On todella hienoa, miten luistelurata on elävöittänyt talvisin muuten ankeaa Rautatientoria. En muista, että aukiolla olisi järjestetty aiemmin talvella yhtään mitään, mutta nyt olisi jo vaikea kuvitella talvista Rautatientoria ilman Jääpuistoa.

Täytin maanantaina Jääpuiston kyselyn, jossa yksi kysymyksistä oli, pitäisikö Rautatientorin olla ympärivuotinen liikuntapuisto ja millaista toimintaa siellä voisi olla keväästä syksyyn. Se on hyvä ja mielenkiintoinen kysymys.

Torilla on kyllä tapahtumia silloin tällöin, mutta aika tyhjillään se suurimman osan ajasta on. Olisihan se hauska ajatus, että näin keskeisellä paikalla olisi jotain hauskaa tekemistä ympäri vuoden, mutta mitä se todella voisi olla? Alue ei ole kuitenkaan kovin iso, ja mitä sitten tapahtuisi niille muutamille tapahtumille, jotka järjestetään juuri tässä torilla? Ideoita?

Mutta tiedän siis ainakin yhden, joka jää nyt kovasti odottamaan ensi talvea. Kuinkakohan monta kertaa saankaan vastata kysymykseen: "Koska se Jääpuisto taas aukeaa?"

Tytön toppatakki ja -housut on saatu Reimalta.

Share

Pages