Ladataan...
Isyyspakkaus

Kävimme viime lauantaina tutustumassa Ravintola Nollaan, joka on Helsingin ensimmäinen hävikitön ravintola. Siis ravintola, joka pyrkii sekä hyödyntämään ravintolan ruoissa muuten syömättä jääviä asioita että tuottamaan itse mahdollisimman vähän jätettä. Ravintola vasta harjoittelee toimintaansa popup-muodossa toisten yritysten tiloissa, mutta omat tilat löytyvät toivottavasti mahdollisimman pian.

Ravintolan takana ovat mm. Chez Dominiquessa, Olossa ja Kuurnassa aiemin työskennelleet Luka Balac, Carlos Henriques ja Albert Sunyer. Sen ensimmäinen illallinen tarjoiltiin markkinointitoimisto Måndagin tiloissa Kalliossa, ja seuraava popup on nyt pääsiäsiviikonloppuna ravintola Holidayn tiloissa Katajanokalla.

Ensimmäisessä popup-illassa oli puhumassa Francesca Allievi (keskellä), joka alusti jokaisen ruoka-annoksen pienellä puheenvuorolla ruoan ja kestävän kehityksen yhdistämisestä.

Nollan tavoite olisi siis avata Helsinkiin ravintola, jossa yhdistyisivät fine dining ja kestävä kehitys: raaka-aineet hankittaisiin ilman pakkauksia, ruoissa hyödynnettäisiin muuten käyttämättä jääviä raaka-aineita ja ylijäävä biojäte toimitettaisiin paikallisille maatiloille kompostoitavaksi. Näillä periaatteilla pyöritettiin myös viikonlopun popup-ravintolaa.

Alkupalaksi tarjoiltiin kanan rasvasta ja jauhoista tehty näkkäri, jonka päällä oli selleriraastetta ja kuivattua mätiä. Kanan rasvahan on muuten melko lailla pois heitettävää jätettä.

Ravintola on halunnut valita tyylikseen fine diningin siksi, että siitä puhuttaisiin ja se muistettaisiin myös ruokiensa ja juomiensa eikä vain aatteensa puolesta. 

Ravintolan leipä oli tehty oluen panemisesta ylijäävästä mäskistä, ja se oli niin hyvää, että olisin voinut syödä sitä kokonaisen limpun verran yksikseni.

Haukiannos tarjoilitiin isolla lautasella, jolla jätetyn tyhjän tilan haluttiin symboloivan sitä kaikkea, mitä vaaditaan ruoan tuottamiseen ja mikä ei kuitenkaan näy lautasella: tilaa, energiaa ja muita resursseja.

Seuraava väliruoka sisälsi ihanaa maa-artisokkaa parilla tavalla.

Sen jälkeen oli pääruoan vuoro. Pääruoaksi tarjottiin kokonaisena grillattua siikaa (grilli oli pystytetty ulos Kolmannelle linjalle), ja härregud, miten maukasta se oli ja miten täydellinen kalan kypsyys olikaan! Siian kanssa tarjolla oli myös porkkanaa monella tavalla.

Jälkiruoka kohotutti kulmiani, mutta yllätti positiivisesti: oluen mäskijäätelöä, kokoonkeitettyä punajuurimehua ja marenkia.

Ravintolan henkilökunta oli illallisesta silminnähden innoissaan, ja he kehuivat myös miten hyvää harjoitusta popup-ravintolan avaaminen oli heille ollut. He olivat todella tilanneet raaka-aineet ilman pakkauksia ja sopineet biojätteen viennistä maatilalle. Toimistotila oli ollut hieman hankala ravintolalle, ja ruokia tehtiin parissakin paikassa Måndagin ulkopuolella. Kaikki sujui kuitenkin hienosti ja ilta oli erittäin onnistunut!

Kovasti he vakuuttelivat, että tarkoitus olisi löytää pysyvä toimitila Helsingin kantakaupungista. Tästä ravintolasta tullaan siis todella kuulemaan vielä!

Siihen asti pitää seurailla Nollan webbi- ja Facebook-sivuja ja hankkiutua popup-ravintolaillallisille. Seuraavat olivat todellakin jo tänä viikonloppuna, mutta veikkaan niiden olevan täyteen varatut. Mutta kannattaa kysellä. Ehkä seuraava popup järjestyy sitä kautta mieluummin aiemmin kuin myöhemmin!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme jo jonkin aikaa kypsytelleet päätöstä siitä, että luopuisimme CD-levykaapeistamme, jotka ovat roikkuneet olohuoneemme seinällä. CD-levyjä en ole kuunnellut oikeastaan sen jälkeen, kun Spotify tuli puhelimeeni liki seitsemän vuotta sitten, ja CD-soitintakaan en ole omistanut enää viiteen tai kuuteen vuoteen. Vai lasketaanko eteisen laatikossa oleva Sony Discman kuitenkin sellaiseksi?

Joka tapauksessa musiikkimme tulee nykyisin aivan muualta kuin CD-levyiltä, joten oli aika tehdä radikaali ratkaisu. CD-kaapit lähtivät.

Roudasimme jo aiemmin osan levyistä matkalaukussa kellariin ja pari kassillista annoimme pois, mutta kaapeissa oli silti jäljellä melko monta levyä. 

Rouva oli jo sitä mieltä, että kaikki levyt roudattaisiin divariin, mutta en minä kyllä aivan kaikista raaski vielä luopua.

Jos säästäisi osan, ne kaikkein merkityksellisimmät, ja veisi divariin vain virheostokset ja musan, jolla ei ole mitään tunnearvoa: Oudot yritykset alkaa kuunnella musaa, josta ei oikeastaan pitdäkään. Ennalta tuntemattomat Flow-festariesiintyjät, joiden levyjen ostaminen tuntui silloin hyvältä ajatukselta. Musan, jota ei kehtaisi edes myöntää kuunnelleensa.

Mutta mihinkäs vetää raja, mitä säästää?

En missään tapauksessa luovu ensimmäisistä CD-levyistäni, jotka ostin vuonna 1991. Ne olivat Roxetten Joyride ja Eurythmicsin Greatest Hits. En myöskään "täydellisestä" Madonna-kokoelmastani, siis tädin kaikista studioalbumeista ja pinosta sinkkuja 1990-luvun alkupuolelta - puolivälistä. (Nyt en muuten ole lainkaan varma, olenko ostanut uusinta leyvä lainkaan CD:nä, vai olenko kuunnellut sitä ainoastaan Spotifysta, mikä on aika kuvaavaa.)

Muutamat lukioiässä ja opiskeluaikana tärkeät levyt säästän nostalgiasyistä. Samoin ne levyt joita on kuunneltu oikeasti kaikkein eniten. 

Muta sitten tulee se vähemmän merkityksellinen mainstream-pop, jota on ollut kiva kuunnella joskus ja jota löytää juurikin Spotifysta ja muualta verkosta erittäin helposti. Jäänkö kaipaamaan esim. juuri sitä Robbie Williamsin tai Lady Gagan levyä, jonka ajattelin kierrättää? Entä tuleeko se päivä, kun haluaisin soittaa Pinkiä tai Maroon 5:tä ja niitä ei löydykään enää verkosta niin kuin olen nyt tottunut?

Vai onko se riski vain otettava ajatellen, että aivan kaikkea ei voi yksinkertaisesti säästää ihan vaan varmuuden vuoksi?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Dr. Oetker

Pehmeä kakkupohja, kuohkeaa valkosuklaamoussea ja raikas mangokiille pinnalla. Aika hyvää tuli, vaikka itse sanonkin!

Tein tämän mango-valkosuklaa-juustokakun käyttäen siinä Dr. Oetkerin uusia luomuleivontatuotteita: luomuleivinjauhetta pohjan nostattamiseen ja luomuliivatetta täytteen ja kiilteen hyydyttämiseen.

Dr. Oetkerin luomuliivate on tietääkseni Suomessa ainoa myynnissä oleva laatuaan, ja se otetaan varmasti ilolla vastaan luomutuotteita suosivissa talouksissa.

Tiesin heti, että haluaisin kokeilla liivatetta johonkin juustokakkuun. Ensin harkitsin säilykepersikoista tehtävää kiillettä mutta Rouva ehdotti, että kokeilisin käyttää pinnalla pakastetuista mangokuutioista tehtävää sosetta. Erinomainen idea!

Täytteenä on puolestaan valkosuklaamousse, ja valkosuklaa tuo täytteeseen oman mukavan makunsa.

Tässä kakussa kokeilin murskattujen keksien sijaan tehdä kakkupohja sokerikakkutaikinasta, ja hyvinhän sekin toimii! Kakku tuntuu keksipohjaan verrattuna jotenkin kevyemmältä, joten sitä voi hyvin syödä sitten toisenkin palan, eikös niin?

Mango-valkosuklaa-juustokakku

Ainekset

Pohja:

  • 2 kananmunaa
  • 1 dl sokeria
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl leivinjauhetta

Täyte:

  • 2 dl kuohukermaa
  • 300 g tuorejuustoa
  • 150 g valkosuklaata
  • 1 dl tomusokeria
  • 1 tl Dr. Oetker vaniljasokeria
  • 4 kpl Dr. Oetker luomuliivatelehteä
  • 2 rkl sitruunamehua

Kiille:

  • 2 dl mangososetta (esim. pakastetuista mangokuutioista tai lasten mangososeesta)
  • (3 rkl tomusokeria)
  • 3 kpl Dr. Oetker luomuliivatelehteä
  • 1/2 dl sitruunamehua

Valmistaminen

  1. Valmista ensin sokerikakkupohja: Vatkaa kananmunat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin, lisää jauhot varovasti vaahtoon ja sekoita taikina tasaiseksi. Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele sen reunat. Kaada taikina irtopohjavuokaan (halk. 22 - 24 cm, kuvien kakku 24 cm) ja paista kakkupohjaa 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes se alkaa ruskettua. Nosta kakkupohja jäähtymään
  2. Valmista valkosuklaamousse: Vaahdota kerma. Notkista tuorejuusto vatkaamalla sitä haarukalla kulhossa. Paloittele valkosuklaa ja sulata se mikroaaltouunissa alhaisella teholla sekoittaen sitä puolen minuutin välein. Yhdistä kermavaahto, tuorejuusto ja valkosuklaa ja lisää tomusokeri. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Kuumenna sitruunamehu esim. mikroaaltouunissa. Puristele liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota liivatteet kuumaan sitruunamehuun sekoittaen. Anna liivateseoksen jäähtyä hetki ja sekoita se muihin aineksiin ohuena nauhana sekoittaen hyvin
  3. Levitä valkosuklaamousse jäähtyneen kakkupohjan päälle ja nosta se hyytymään jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi tai vaikka yön yli
  4. Jos käytät pakastettuja mangokuutioita, soseuta mangokuutiot, mittaa soseesta 2 dl ja makeuta tomusokerilla. Voit harkita itse, tarvitseeko sosetta makeuttaa. Mangosose saa olla kirpsakkaa, sillä valkosuklaamousse on makeaa
  5. Tee kiille: Liota liivatelehtiä 5 minuuttia kylmässä vedessä. Purista sitruunamehu ja kuumenna se esim. mikroaaltouunissa. Purista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liuota lehdet kuumennettuun mehuun sekoittaen. Yhdistä liivateseos ohuena nauhana hedelmäsoseeseen ja sekoita hyvin. Kaada seos juustomassan pinnalle ja nosta hyytymään jääkaappiin vähintään tunniksi.

Voihan kakun tietysti koristellakin, mutta minusta tämä iloisen keltainen mangokiille oli niin hauskan näköinen ja kauniin tasainen, etten raaskinut laittaa pinnalle mitään.

Sain myös pienen tyttösen apuleipuriksi, eikä häntä tarvinnut kahdesti pyytää.

Mikä siinä onkin, että lapset ovat niin mielellään mukana leipomisessa? Onkohan sillä jotain tekemistä asian kanssa, että aika usein saa nuoleskella vatkaimen terät ja taikinakulhon puhtaaksi, kun leivonnainen on paistumassa?

Onhan sekin tietty jännää, miten raaka-aineet muuttuvat prosessin aikana joksikin aivan muuksi kuin mitä ne olivat lähtötilanteessa. Ja omien kättensä jäljen näkee niin nopeasti.

Kakusta tuli aivan törkeän hyvää, ja olisin voinut syödä sitä määrättömästi. Näytti se maistuvan muillekin.

Hetkinen, onko tuo sinun santsipalasi?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Isi, missä on höyhenet? Isi, antaisitko liiman? Isi, missä on sakset? Isi annatko jonkun tikun jolla voi levittää liimaa?"

Tarvitsetko silkkipaperiakin?

"Joo."

Kun vanhemmat eivät oikein muista/ehdi/viitsi/tai jotain, lasten on otettava ohjat omiin käsiin.

Olemme Rouvan kanssa hyvin laiskoja ja muistamattomia sesonkiaskartelijoita, mutta onneksi tyttö itse ilmoitti haluavansa askarrella pääsiäiskoristeita ja myös ryhtyi omin päin toimiin.

Pajun oksat haettiin torilta, ja muut askartelutarvikkeet löytyivätkin kotoa viime vuoden jäljiltä. 

Tarvikkeet saatuaan tyttö alkoi kovaa vauhtia liimata höyheniä kiinni oksiin, ja näytin hänelle, miten silkkipaperista pyöräytetään kukkasia. Olimme Rouvan kanssa lauantai-illan pois, ja tyttö oli sillä aikaa koristellut hoitajan kanssa kaikki oksat runsaasti ja taidokkaasti. Hoitaja sai kimpullisen pääsiäisoksia kotiin vietäväksikin.

Sunnuntaiaamuna sama meno jatkui: "Isi voisitko puhaltaa näistä kananmunista sisukset pois, niin minä koristelen ne?"

No mikäpäs siinä, hyvät munakkaat niistä saa.

Rouva oli menossa iltapäivällä kaverin pojan 1-vuotissyntymäpäiville, ja askartelutaiteilija antoi yhden oksistaan mukaan vietäväksi.

"Isi, latasin puhelimen akun täyteen. Nyt otan kuvia näistä koristeista. Pidä pikkuveli poissa täältä, niin minä asettelen koristeet tähän lattialle.

Tämä kuva on minulle tosi tärkeä juttu, ihan niin kuin ne teidän kuvat on sinulle ja äidille."

Omenat ja puut...

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Finavia

Lasten kanssa matkustamisessa on oma härdellinsä, se on myönnettävä. Vaikka mekin olemme Rouvan kanssa tottuneita matkustajia, ensin yhden ja nyt kahden lapsen lisääminen pakkauslistalle matkatavaroineen lisää matkaan monta muuttujaa. Siksipä onkin hauska tietää, että ainakaan kotimaan päässä lentoasemalla asiointia ei tarvitse jännittää.

Finavia on lanseerannut hiljattain Little Airport -konseptin, jonka tarkoitus on kehittää lentoasemaa ja sen palveluita erityisesti lapsiperheet huomioon ottaen. Sain Finavialta kutsun tulla tutustumaan lapsiperheiden palveluihin yhdessä Rimma & Laura ja Noora & Noora -blogien kirjoittajien kanssa.

Saavuimme paikalle junalla. Tytöstä oli aivan hassua tulla lentoasemalle, vaikka emme olleet lähdössä mihinkään, mutta hän oli silti aivan täpinöissään päästessään mukaan.

Suora junayhteys Helsingin keskustasta lentoasemalle vie kehäradan I- ja P-junilla puolisen tuntia. Muualta Suomesta junalla matkustavien kannattaa vaihtaa junaansa Tikkurilassa, josta I-juna tuo lentoasemalle vain 8 minuutissa. Pelkkä junamatka ja maan alla sijaitseva juna-asema voivat olla jo elämys monelle pienelle ihmiselle.

Olimme Rouvan kanssa pitkään matkustajia, jotka saapuvat lentoasemalle viime tipassa, mutta nyt on ollut opeteltava hieman stressittömämpään rytmiin. Nykyisin suunnittelemme saapumisemme niin, että ennen lentoa ehditään vielä syödä, ja usein (siis New Yorkin lennoilla) se tehdään passintarkastuksen jälkeen non-Schengen-alueella.

Lähtöselvitys ja turvatarkastukset ovat viime vuosina sujuvoituneet huomattavasti, kun paperisista lentolipuista ja boarding passeista on käytännössä luovuttu, lähtöselvitykset hoidetaan pitkälti netissä ja automaateilla ja palvelupisteillä käydään lähinnä tipauttamassa matkalaukut.

Kaikkein omatoimisimman perhematkailijan kannattaa silti varmistaa, mitä tehdään lasten matkarattaille. Käytäntö nimittäin vaihtelee lentoyhtiöittäin, ja esimerkiksi Finnair vaatii, että matkarattaat pakataan ruumaan. Finnair antaa asiakkailleen lähtöselvityksessä pussin matkarattaille, mutta toisilla yhtiöillä suojapussit saattavat olla maksullisia tai niitä ei ole saatavilla lainkaan.

Ei lapsia tarvitse kuitenkaan käsissä kanniskella terminaalin läpi, vaan lähtöselvityksen jälkeen voi ottaa lainaan lentoaseman matkarattaat, joilla pääsee kärryttelemään turvatarkastuksen läpi aina lähtöportille saakka.

Lentoasemalla, kuten matkoilla ylipäänsä, on hyvin kätevää käyttää kantoreppua tai jotain muuta kantovälinettä, ja jos lapsi sattuu nukahtamaan sellaiseen, häntä ei tarvitse herättää turvatarkastuksessa. Kantorepusta voi olla iloa myös pidemmällä lennolla lentomatkan aikanakin.

Lasten kanssa matkustaessa voi nauttia yhdestä asiasta, joka saattaa nopeuttaa porteille pääsyä merkittävästi. Lapsiperheille on erillinen Family Gate -portti, josta pääsee turvatarkastuksen läpi usein täysin jonottamatta. Family Gatelta lapsille saa myös lentoaseman VIP-passin, puuhakirjan ja oman matkatavaratägin. 

Pienten lasten kanssa matkustavien ei muuten kannata huolehtia käsimatkatavaroiden nesterajoituksista: vauvan ruoat saa edelleen ottaa mukaan lennolle, kun ne vaan näytetään turvatarkastuksessa. Tarkastajat saattavat analysoida pakkausten sisällön turvatarkastuksen yhteydessä, mutta sekin tapahtuu purkkeja avaamatta siihen kehitetyillä laitteilla. 

Turvatarkastuksen jälkeen on toivottavasti hyvin aikaa rentoutua ennen lentoa. Lapset haluavat varmasti käydä katsomassa, mitä löytyy Reima Kids' Lounge -leikkipaikoista, joita on Schengen-alueella porttien 16, 20 ja 30 lähellä ja non-Schengen-alueella portin 38 kohdalla. Leikkihuoneissa on käytettävissä myös mikroaaltouunit. 

Non-Schengen-alueen Kids' Loungessa on myös kiipeilyteline. Tämä paikka olikin tuttu New Yorkin -matkoiltamme.

Kävimme tutustumassa myös aikuisempaan makuun tehtyyn Kainuu-loungeen, johon voi tulla levähtämään ja istuskelemaan poissa lentokentän hälystä.

Pidempään koneen lähtöä tai todennäköisesti sen vaihtoa odottavat matkustajat voivat käyttää hyväkseen GoSleep-unimunia ja vetäytyä luukun taakse lepäämään.

Non-Schengen-alueelle kuljetaan passintarkastuksen läpi. EU-passeilla on mahdollista käyttää passintarkastusautomaattia, mutta jos seurueessa on alle 130 cm pitkiä lapsia, on kuljettava perinteisesti rajavartijan kopin kautta. Non-schengen-alueella on lisää kauppoja ja ravintoloita.

Poikamme ei ole muuten yllättäen kasvanut aivan hallitsemattomasti, vaan tyttönen tutustui tällä retkellä Rimman poikaan ja otti hänet pian adoptio-pikkuveljekseen.

Yleensä kuljemme muun terminaalin ja passintarkastuksen läpi mahdollisimman nopeasti, jotta ehdimme vielä syödä lähempänä lähtöporttia. Tällä retkellä meille tarjottiin lounas Nordic Kitchenissä portin 36 tienoilla. Tarjolla oli ravintolan parhaita paloja kuten sienirisottoa...

...ja pizzaa pohjoismaisella twistillä: täytteeksi saa esim. poroa tai lohta.

Non-Schengen-alueella on myös yksi lapsia varmasti ilahduttava puuhapiste: Hamleysin lelukauppa, jonka ohi voi olla vaikea kävellä.

Oma tärkein neuvoni lasten kanssa matkustaville on: saavu kentälle tarpeeksi ajoissa. Kaikki muu kyllä selviää kysymällä vaikkapa sesonkiaikoina auttavilta HELPers-apureilta. Omaa mieltäni myös rauhoittaa, kun listaan ennen lähtöä paperille kaikki asiat, jotka on muistettava ottaa mukaan. Finavialla on tähän apuväline sekä lapsille että aikuisille.

Lentoasemalla asioiva saattaa haluta ladata lisäksi Helsinki Airport -appsin, josta voi katsoa lähtevien ja saapuvien lentojen tiedot, varata pysäköinnin, tilata ostoksia ennakkoon ja myös tilata ja maksaa ennakkon kahvilaostoksia, jotka voi noutaa palvelussa mukana olevien lentokenttäkahviloiden tiskiltä.

Little Airport -konsepti on vasta alussa, ja Finavia kuuntelee palautetta ja ehdotuksia kaikilta matkustajilta. Itse esitin heille jo toiveen liukumäestä ja useammista kiipeilytelineistä lapsille.

Hauskoja matkoja kaikille, olette sitten liikkeellä lasten kanssa, aikuisten kesken tai ihan yksin!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Minä osaan...

  • vilkuttaa, kun joku on lähdössä ja pukee takkia päälleen eteisessä
  • taputtaa käsiäni yhteen, kun muutkin taputtavat
  • vastata: "Ttä!", kun minulle sanotaan: "Sano: Ttä!"
  • kääntää katseeni oikeaan suuntaan, kun minulta kysytään: "Missä on Eppu-koira?" tai "Missä on sisko?"

  • avata pyykinpesukoneen luukun
  • avata eteisen vaatekomeron oven
  • avata ruokakomeron oven, joten isi ja äiti ovat laittaneet sen eteen esteen
  • avata siskoni vaatekaappien liukuovet ja vetää kaikki vaatteet lattialle
  • avata keittiön saarekkeen liukuovet ja vetää kaikki astiat ja keittiöpyyhkeet lattialle

  • avata roskisten kannet, tutkia niiden sisältöä ja tiputtaa niihin tavaroita
  • nousta varpailleni, jotta yletän kurkottamaan ylemmäs ja pidemmälle kuin isi ja äiti uskovatkaan

  • protestoida äänekkäästi, kun minut pakkosiirretään johonkin muualle. Kaikki kiva kielletään!
Share

Pages