Ladataan...
Isyyspakkaus

Mistä oli pienen tytön New Yorkin -matka tehty?

Kävelyistä isin, äidin ja pikkuveljen kanssa.

Verkkaisista aamuista Park Slopessa.

Metromatkoista Manhattanille.

"Linnoista". ("Wau! Isi anna kamera!")

Joulukoristeista.

Isoista ruseteista.

Koristeellisista näyteikkunoista.

Perhosista.

Museoista.

Kirpputorilöydöistä.

Aladdin-musikaalista.

Pretzeleistä.

Houkutuksista kadun varrella.

Vaikuttavista kylteistä.

Pienistä linnuista.

Kenkähaaveista.

Kauniista kukkasista.

Kivoista retkistä.

Pilvenpiirtäjistä.

Vapaudenpatsaasta.

Pitkistä ja runsaista brunsseista.

Hampurilaisista.

Herkuista.

Niistä oli pienen tytön New Yorkin -matka tehty!

Kaikki kuvat ovat hänen itse ottamiaan. Paitsi tämä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

On aika palata arjen ruokavinkkien ja Rouvan Instagram-kuvien pariin New Yorkin -matkan mittaisen tauon jälkeen. Ja kylläpä onkin ollut mahtavaa saada tuttua kotiruokaa! Tällä viikolla olen ollut erityisen ilahtunut ruusukaaleista ja herkullisista juurella kohotetuista sämpylöistä, jotka ovat rapsakoita päältä ja juuri sopivan pehmeitä mutta sitkeitä sisältä!

"Tämmöiset tyypit sujahtavat kohta uuniin. Mausteena tässä vaiheessa oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja tietenkin puutarhamökin timjamia, koska sitä riittää aina vaan. #keittiössänyt #ruusukaali"

"Tämäkin aamu oli hyvä aloittaa puristamalla veriappelsiineja. #veriappelsiinihulluus"

"Juurisämpyläharjoitukset jatkuivat, kun saimme odotettua lounasseuraa. Kulhossa linssi-kvinoasalaattia: puy-linssejä, kvinoaa, sipulia, #gastronaatti-tomaatteja, avokadoa, uunissa paahdettuja cashewpähkinöitä, vuonankaalia ja rucolaa, kastikkeena oliiviöljyä, sitruunaa (tietysti) ja suolaa. #keittiössänyt #leipähommia #salaattihommia"

"Saanko esitellä uuden perheenjäsenemme, joka kaipaa huolenpitoa ja hellyyttä siinä missä muutkin? Hän on vehnähapanjuuri, jonka ihana @vatsasekaisinkilinkolin toi tuliaisiksi viime viikolla <3 Pitäisikös hänelle keksiä nimi? #keittiössänyt #leipähommia"

"Teen harvoin uudenvuodenlupauksia, mutta vielä tämän vuoden puolella meillä syödään yhtä hyviä juurisämpylöitä kuin ravintola Kuurnassa. Ugh! #keittiössänyt #leipähommia #superjuuri from @vatsasekaisinkilinkolin"

"Tältä näyttävät meikäläisen ensimmäiset juurisämpylät. #keittiössänyt #leipähommia"

"Ja niin koitti neljävuotiaan lempiruokapäivä. "Parempaa kuin karkki", arvioi hän tänään. (Yleensä laitan risottoon sitruunamehua, mutta tänään päätinkin käyttää veriappelsiinin mehua. Nam) #keittiössänyt #punajuuririsotto #pikkunaatti"

"Koska eilinen punajuuripiirakka maistui pitkästä aikaa vähän liiankin hyvältä ja jääkaapissa oli keitettyjä punajuuria, päätin leipoa uuden. Ja koska ohjetta kaipailtiin, tässäpä se tulee, olkaa hyvät:

Nypin kulhossa 100 grammaa kylmää voita, 1/2 dl seesaminsiemeniä, 1/2 tl suolaa, desin kaurahiutaleita ja kaksi desiä vehnäjauhoja murumaiseksi seokseksi. Sitten lisäsin 3 rkl kylmää vettä ja sekoitin nopeasti taikinaksi. Painelin taikinan irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle ja reunoille, pistelin pohjaan reikiä ja nostin jääkaappiin tunniksi.

Tunnin jälkeen esipaistoin pohjaa, kunnes reunat irtosivat vuoasta, kymmenisen minuuttia. 

Esipaistetun pohjan päälle lisäsin kolme karkealla terällä raastettua punajuurta ja yhden hienonnetun ja kuullotetun sipulin. Lopuksi tein vielä munamaidon, johon tuli desi raastettua cheddaria (koska jääkaapissa oli yksi juustonkäntty), yksi kananmuna, 1 1/2 dl maitoa, puoli pakettia murennettua Aura-juustoa, pikkuisen kuivattua timjamia (mökiltä) ja valkopippuria.

Kaadoin seoksen vuokaan ja paistoin 200-asteisessa uunissa, kunnes pinta ruskettui, vajaa puolisen tuntia. 

Ihanaista viikonloppua!

#keittiössänyt #punajuuripiirakka"

"Yksikätisten lounas, eli #vauvakerho meillä tänään. Tein pitkästä aikaa punajuuripiirakkaa (eilen keitetyistä punajuurista tietenkin), salaatissa oli vuonankaalia, rukolaa, avokadoa ja joskus aiemmin paahdettuja cashewpähkinöitä, ja pikkulisukkeeksi keitin puylinssejä, jotka maustoin sitruunamehulla (tietysti), sipulilla, suolalla, pippurilla ja öljyllä. Kiitos kun tulitte @jonna_suolaajahunajaa @vatsasekaisinkilinkolin @52weeksofdeliciousness & bebet <3"

"Keitin ruodoista liemen, ja tänään on kalasoppapäivä. #keittiössänyt #gastronaatti"

""Nyt kun ei enää olla Jyy Nookissa, ei tarvitse syödä hampurilaisia. Voi syödä äidin ruokia, vaikka risottoa", mietti nelivuotias aamulla. Ja niin risottoa tuli. #keittiössänyt #mustatorvisienirisotto #pikkunaatti"

 

Rouva Instagramissa: @satu_koivisto

Sarjan edelliset osat:
Arjen ruokavinkkejä Gastronaatti-Rouvalta #14
Arjen ruokavinkkejä Gastronaatti-Rouvalta #13

Arjen ruokavinkkejä Gastronaatti-Rouvalta #12

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: 112

Koti on maailman vaarallisin paikka. Sen huomaa erityisesti, kun perheessä on pieni vauva, joka alkaa tehdä omia tutkimusmatkojaan. Kodin turvallisuutta voi kuitenkin parantaa ja monet vaaratilanteet jopa estää aivan pienilläkin teoilla.

Tästä haluaa muistuttaa myös 112-päivä, joka on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Päivää vietetään helmikuun yhdestoista, siis 11.2, ja tämän vuoden teema on erityisesti lapsiperheiden turvallisuus.

Kodin turvallisuus on muutakin kuin toimiva palovaroitin. Kun lapsi alkaa liikkua, nousta pystyyn ja tavoitella kiinnostavia asioita, vaaratilanteet voivat tulla eteen hyvinkin yllättäen.

"Hei, mitäs ihanan kiiltelevää tuolla onkaan?"

Kerran juuri kävelemään oppinut tyttömme onnistuikin pudottamaan liian lähelle pöydän reunaa jääneen veitsen lattialle niin, että se putosi terä edellä aivan hänen viereensä. Onneksi mitään ei sattunut.

Keittiö on muutenkin paikka, jota pidän vaarallisimpana kodissamme, ihan jo sen vuoksi, että vietämme siellä hyvin merkittävän osan ajastamme. Kun aikuiset ovat keittiössä, siellä ovat myös lapset.

Poikamme myös rakastaa astianpesukonetta, joten sitä tyhjennettäessä ja täytettäessä on aina tarkkailtava, että hän ei nappaa mitään aterinlokerosta eivätkä pienet sormet ole välissä, kun luukun laittaa kiinni.

Oikeastaan myös tästä syystä pidämme keittiössä isoa laatikollista duplo-legoja, joista poika on kovin kiinnostunut. Kun hänet nostaa legojen luokse, hän jää usein tutkimaan niitä pitkäksi aikaa eikä pyri heti takaisin sinne, mistä hänet juuri siirrettiin pois.

Toinen, vielä suurempi vaaran paikka on liesi. En tarkoita edes kaasulieden liekkiä, sillä sitä ei saa sytytettyä mitenkään vahingossa, vaan kaikkea sitä, mitä liedellä kiehuu.

Jos lapsi osaa jo kiipeillä, hän saattaa kiinnostua siitä, mitä kattilassa tapahtuu ja hakea avuksi vaikkapa tuolin. Vahinkoja voi sattua myös aikuiselle. Itse siirrän vauvan aina pois lieden ja tiskipöydän luota, jos esimerkiksi nostan kuumaa vettä sisältävää kattilaa liedeltä tiskialtaaseen. Käännämme myös kahvat aina poispäin huoneesta ja siirrämme kattilat lähemmäs seinää, kun ruoka on valmista.

Yllä mainittuihin legoihin liittyy tietysti myös oma vaaransa. Ei juuri duploihin vaan niihin pienempiin, joilla tyttömme jo leikkii. Olen suorastaan hysteerinen niiden kanssa ja olen määrännyt, että niitä saa koota vain ruokapöydän ääressä ja jokainen lattialle pudonnut osa pitää löytää välittömästi.

4-vuotias onneksi ymmärtää jo itsekin, että kaikki pienet esineet voivat olla vauvalle vaarallisia. Tyttö keräilee usein lattioilta sinne pudonneita pieniä esineitä ja paperinpaloja ja ilmoittaa suureen ääneen, että nostaa ne pois, etteivät ne mene vauvan suuhun. Hän muistaa tarkistaa myös aina meiltä, voiko jotain lelua antaa pikkuveljelle ja on välillä sen suhteen jopa konservatiivisempi kuin vanhempansa.

Niin, ja aikuinenhan voi sitten liukastua niihin duploihin, joten ne on hyvä kerätä ainakin kerran päivässä pois sieltä keittiön lattialta.

Jos jotain sattuu ennakoinnista huolimatta, yleinen hätänumero 112 auttaa. Numero toimii muuten koko Euroopassa, ja Suomessa voit käyttää yhteydenottoon myös 112 Suomi -sovellusta, jonka saa ilmaiseksi sekä App StorestaGoogle Playsta että Windows Storesta. Sovellus kertoo soittajan sijainnin hätäkeskukselle GPS-tietojen perusteella, joten myös lapset voi opettaa käyttämään sitä, vaikka he eivät osaisikaan kertoa kotiosoitettaan.

Lisää 112-päivästä voit lukea 112-päivän nettisivuilta ja Facebookista, jossa jaetaan päivittäin myös turvallisuusvinkkejä.

Tutustu myös Turvallinen koti vauvalle -oppaaseen sekä lataa sivuilta 112-päivän tehtäviä lapsille.

* * *

Ja katsopas tätä! Se on Oiva Toikan suunnittelema, talouspaperirullan kokoinen Phoenix-ensisammutin, joka sammuttaa jopa 25 litraa palavaa rasvaa, mutta soveltuu myös esimerkiksi alkavien sähköpalojen tukahduttamiseen. Ja näyttää lisäksi hauskalta!

Jos haluaisit tällaisen sammuttimen itsellesi, heitä kommenttikenttään terveisesi ja kerro sähköpostiosoitteesi. Arvon yhden sammuttimen kaikkien su 12.2.2017 klo 18 mennessä vastanneiden kesken. Sammuttimen hinta kaupassa on noin 80 €.

Arvonta on päättynyt, kiitos mielenkiinnosta!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Isyyspakkaus

Käytimme lauantaina lastenhoitotilaisuuden hyväksi ja karkasimme Rouvan kanssa elokuviin Jyväskylän Fantasiaan. Edellisen kerran taisimmekin käydä yhdessä elokuvissa kolmisen vuotta sitten, ellei viime kevään Angry Birds -elokuvaa lasketa. Nyt halusimme nähdä kehutun La La Land -musikaalielokuvan.

Elokuva on ohjaaja Damien Chazellen kunnianosoitus hollywoodin kulta-ajan musikaalielokuville. Se on Los Angelesiin sijoittuva aikuisten satu, jossa jazz-pianisti Sebastian (Ryan Gosling) ja näyttelijä Mia (Emma Stone) kipuilevat omien urahaaveidensa kanssa. Sebastian haluaisi avata perinteisen jazz-klubin mutta tyytyy soittamaan joululauluja Samba & Tapas -baarissa, ja Mia kiertää koe-esiintymisissä ja tienaa elantonsa tarjoilijana kahvilassa.

Elokuvan juoni ei suuria yllätyksiä tarjoa, joten käydään suoraan käsiksi musikaalin olennaisimpaan asiaan: musiikkiin. Ja sanon aivan heti, että elokuva jätti sen suhteen ristiriitaiset fiilikset.

Musiikkia elokuvassa oli paljon mutta laulunumeroita yllättävän vähän. Koska menin katsomaan elokuvaa juuri musikaalina, olin odottanut enemmän laulua, ja olisin myös toivonut että Gosling ja Stone olisivat yllättäneet musikaalitähtinä positiivisesti samoin kuin vaikkapa Ewan McCregor ja Nicole Kidman Moulin Rougessa. Karismaattisia näyttelijöitä molemmat kyllä olivat, ja tanssijoina varsin uskottavia, mutta laulajina kovin keskinkertaisia. 

Laulujen sijaan elokuvassa oli paljon jazz-musiikkia, joka svengasi hyvin, ja musiikki ylipäänsä oli hienoa. Gosling esitti jazz-pianistia myös erittäin hienosti, ja hänen olisi voinut jopa uskoa soittavan itse pianoaan. 

Elokuvan huippukohtia olivat (hivenen korni) alkunumero, jossa lauletaan ja tanssitaan moottoritien rampilla, Sebastianin ja Mian duetto Hollywoodin kukkuloilla steppausnumeroineen (ks. elokuvan juliste) sekä aivan elokuvan lopussa ollut epilogi, jossa Mia käy mielessään läpi aiempia tapahtumia. Olisin kuitenkin toivonut näkeväni jotain yhtä pakahduttavaa kuin Moulin Rouge tai järisyttävää kuin Les Miserables, jonka jälkeen en voinut lähestulkoon puhua liikutukseltani.

Pohdin elokuvateatterista lähtiessäni, että ei tämä sellainen elokuva ollut, jota haluaisin katsella uudelleen ja uudelleen. Kuuntelimme soundtrackin siitä huolimatta Spotifysta, ja huomasin, että musiikki toimi yllättävän hyvin myös elokuvasta irrotettuna ja että pidin parista kappaleesta toisella kuuntelulla enemmän kuin leffassa. Esimerkiksi Mian koelaulu (Audition / The Fools Who Dream) jäi madoksi korvaan, ja hyräilen välillä myös City of Starsia. Molemmat kappaleet ovat myös Oscar-ehdokkaita.

Mielenkiintoista on, että kappaleiden sanoitukset on tehnyt sama parivaljakko Pasek & Paul, jotka olivat Broadwaylla juuri katsomani Dear Evan Hansen -musikaalin musiikin takana. Kyseisen musikaalin musiikki on yksi parhaista kuulemistani, ja olen kuunnellut sitä viime päivinä Spotifystä useita kertoja, sillä levytys julkaistiin vain muutama päivä sitten.

Elokuva oli kaunis, värikäs, hauska, sympaattinen ja viihdyttävä, mutta jotain jäi puuttumaan. Ehkä odotukset oli asetettu liian korkealle. Ehkä otin termin 'musikaali', liian kirjaimellisesti ja elokuva olisi pitänyt katsoa täysin tuorein silmin ja musikaaleihin tottumattomin korvin eikä odottaakaan laulajilta Broadway-tason belttausta. Jos tämä olisi ollut ensimmäinen näkemäni musikaalielokuva, olisin saattanutkin ihastua lajityyliin.

Ehkä pitää kuitenkin katsoa elokuva joskus toisen kerran uudelleen kotioloissa.

Ja eiköhän tämä leffa ne Oscarinsa joka tapauksessa voita.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Eppu-koira oli matkamme aikana hoidossa vanhempieni luona Jyväskylässä. Hoitoaika venähtikin reilusti yli 1,5 kuukauden mittaiseksi, sillä emme yksinkertaisesti jaksaneet tehdä Jyväskylän-matkaa ennen kuin tänä viikonloppuna.

Matkat molempiin suuntiin muistuttivat hyvin, miksi keräsimme voimia tähän asti ja miksi emme ylipäänsä matkustele nykyisin hirveästi mihinkään autolla. Poikamme ei yksinkertaisesti ole niin luonteva ja hyväuninen automatkustaja kuin hänen siskonsa oli pienenä, ja matkat ovat usein melkoista huutoa. Rouva joutui nytkin käytännössä ahtautumaan paluumatkalla takapenkille kahden turvaistuimen väliin tyynnyttelemään vauvaa.

Lapset viihtyivät kuitenkin niin hyvin mummon ja papan seurassa, että saimme hetkisen leikkiä Rouvan kanssa, että meillä ei lapsia olekaan. Käytimme tilaisuuden hyväksi ja karkasimme ensin kirpputorille ja myöhemmin vielä elokuviin. Pappa käytti tyttöä myös Jyväskylän AaltoAlvari-uimahallissa, mistä puhutaan varmasti vielä pitkään.

Nyt Eppu on palannut kotiin, ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se nukkuu lähipäivät tai -viikot sohvalla. Tai, no jaa... se ei nimittäin vielä tiedä, että vauva on sitten viime näkemän alkanut nousta seisomaan tukea vasten ja ylettää yllättävän korkealle. Asia valkenee varmasti huomenna.

Loppuun vielä kuva äitini tekemästä, maailman parhaasta sienipiirakasta. Se oli kuulemma tehty sienistä, joita tyttö ja pappa keräsivät yhdessä viime  syksynä.

Tervetuloa vaan mummo ja pappa meille kyläilemään kevään aikana (ja mummi tietty myös!), me emme jaksa vähän aikaa lähteä täältä autoilemaan yhtään mihinkään. Tuokaa sienipiirakkaa mukananne!

Share

Pages