Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Look by Eskimo

Mitä jälkiruoaksi joulupöytään? Kinkut, laatikot ja muut perinteiset jouluruoat ovat helposti melko tuhteja, joten miltä kuulostaisi raikas hedelmäinen jälkiruoka jouluisella twistillä? Kokeilepa näitä jouluisia uunipäärynöitä, jotka on haudutettu joulumaustetussa omenamehussa!

On aika jännää, että vaikka Suomessa on jouluruokien suhteen muuten melko vahvat perinteet, jouluisia jälkiruokia ei tule helposti mieleen.

Pipareita toki nakerrellaan pitkin pyhiä ja suklaata voi kulua rasia jos toinenkin, mutta eivät ne varsinaisia jälkiruokia ole. Riisipuurokin saattaa olla moneen makuun turhan tymäkkää jouluaterialle, ja ainakin meillä se kuuluu mieluummin joulupäivän aamupalalle.

Eskimo haastoi minut kehittämään jouluisen reseptin, jossa hyödynnetään Look by Eskimo -paistopussia, ja päätin kokeilla uunissa haudutettuja päärynöitä.

Toiset paistavat joulukinkkunsa aina paistopussissa, jotta kinkku pysyisi varmasti mehevänä. Paistopussi sopii kuitenkin myös moneen muuhun tarkoitukseen: kalalle, kasviksille tai vaikka kesäiseen grillaukseen, ja Look by Eskimo -paistopusseja on tarjolla monessa koossa eri käyttötarkoituksiin.

Valitsin päärynöille pienimmän Look by Eskimo -uunipussin, jossa neljän päärynän hauduttamiseen riitti vain puoli litraa nestettä.

Päärynöiden hauduttamisessa voi varmasti käyttää vaikkapa valmista glögiä, mutta koska meillä on edelleen jäljellä litrakaupalla omatekoista omenamehua, päätin tehdä liemen siitä ja maustaa sen glögimaustein.

Jouluiset uunipäärynät (neljälle)

Ainekset

  • 4 napakkaa päärynää
  • 5 dl omenamehua
  • 1/2 dl ruskeaa sokeria
  • kanelitanko
  • 3 tähtianista
  • 1 kokonainen neilikka
  • pala vaniljatankoa

Kermavaahto:

  • 2 dl kermaa
  • ripaus sokeria
  • ripaus kanelia
  • ripaus vaniljajauhetta

Valmistaminen

  1. Kuori ja halkaise päärynät ja koverra niiden siemenkodat irti
  2. Sekoita sokeri ja mausteet omenamehuun
  3. Laita päärynät Look by Eskimo -uunipussiin, kaada mehu niiden päälle ja sulje pussi
  4. Laita uunipussi vuokaan ja hauduta päärynöitä 175-asteisessa uunissa noin tunti, kunnes päärynät alkavat pehmentyä
  5. Vaahdota kerma ja mausta kermavaahto sokerilla, kanelilla ja vaniljajauheella
  6. Keitä jäljelle jäävää maustelientä kokoon kattilassa niin, että siitä tulee lähes siirappimaisen paksua
  7. Tarjoile päärynät kermavaahdon ja kokoon keitetyn mausteliemen kanssa.

* * *

Jos et vielä edellisestä Eskimolle tekemästäni Maailman parhaat joululaatikot -postauksesta huomannut, Eskimo tarjoaa lukijoilleni mahdollisuuden tilata Eskimon verkkokaupasta eskimofinland.fi tuotteita jouluun tai tulevaa vuotta ajatellen.

Saat 15 % alennuksen tilauksestasi koodilla JOULUMIELI. Etu on voimassa Eskimon verkkokauppaan rekisteröityneille jäsenille joulukuun 2016 loppuun saakka. 

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Look by Eskimo

Olen tunnetusti jouluihminen, joka laittaa mielellään joulua ja tekee jopa perinteiset jouluruoat itse alusta asti. Tänä vuonna minulle tarjoutui mahdollisuus elää joulua hieman etukäteen ja tehdä joululaatikoita jo nyt.

Yleensä jouluihimme kuuluu porkkana- ja lanttulaatikot, mutta tällä kertaa ajattelin kokeilla lanttulaatikon sijaan sinihomejuustolla maustettua punajuurilaatikkoa. Porkkanalaatikkoa en kuitenkaan voinut harkitakaan vaihtavani mihinkään muuhun.

Olen tehnyt porkkanalaatikon jo vuosia (kohta voi sanoa 'vuosikymmeniä') mummoni ohjeella, sillä se on mielestäni parasta porkkanalaatikkoa maailmassa. Porkkanalaatikossa kun ei ole lainkaan riisiä vaan ainoastaan porkkanaa, kermaa ja kananmunaa.

Lanttulaatikon ohje olisi peräisin anopiltani, herkullista sekin, mutta nyt kokeilin jotain uutta: punajuurilaatikkoa, johon tulee sinihomejuustoa. Punajuuri on suuri rakkauteni, ja voisin syödä sitä missä tahansa muodossa määrättömästi. Tämä laatikko voi hyvinkin päästä myös jatkossa joulupöytäämme!

Tein laatikot Eskimo-foliovuokiin, joissa ne on kätevä ottaa mukaan vaikkapa jouluvierailulle, jolloin ei tarvitse muistaa ottaa omia astioita mukaan kotiin lähtiessä.

Porkkanalaatikko

Jopa porkkanalaatikkoa aiemmin vihannut Rouvani rakastaa tätä laatikkoa.

Ainekset

  • 1 kg porkkanoita
  • 2 kananmunaa
  • 1/2 dl kermaa
  • 1 rkl fariinisokeria tai siirappia
  • 1 tl suolaa
  • ripaus valkopippuria
  • korppujauhoja
  • voita 

Valmistaminen

  1. Kuori ja pilko porkkanat ja keitä ne tilavassa kattilassa
  2. Soseuta porkkanat sauvasekoittimella ja lisää kerma, fariinisokeri tai siirappi, kananmunat, suola ja valkopippuri soseen sekaan.
  3. Kaada porkkanasose uunivuokaan ja ripottele soseen pinnalle korppujauhoa. Painele korppujauhoon koloja lusikalla suoriin riveihin.
  4. Laita pinnalle pieniä voinokareita sinne tänne
  5. Paista 200-asteisessa uunissa ensin 15 minuuttia, laske sitten lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista noin tunti.

* * *

Punajuurta olemme tehneet aiemmin monessa muodossa, mutta laatikkona se oli uusi tuttavuus. Päätin kokeilla laatikkoa, jossa keitetyt punajuoret raastetaan ja paistetaan sitten vuoassa sinihomejuuston ja ranskankerman kanssa. Lisää pureskeltavaa annoin karkealla saksanpähkinärouheella.

Vinkki punajuurten keittämiseen: Vaikka ohjeessa neuvotaan keittämään 1 kg punajuuria, kannattaa keittää samalla muutama punajuuri enemmän ja tehdä niistä vaikkapa punajuuririsottoa, johon voi käyttää myös punajuurten keitiliemen! (Huomasin muuten, että en ole koskaan tullut laittaneeksi kyseisen risoton reseptiä blogiini, mikä on häpeällistä ja pitää korjata pikimmiten.)

Punajuurilaatikko

Ainekset

  • 1 kg punajuuria
  • 1 prk ranskankermaa (150 g)
  • 100 g sinihomejuustoa
  • (ripaus suolaa)
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 1/2 dl karkeaksi rouhittuja saksanpähkinöitä

Valmistaminen

  1. Pese punajuuret ja laita ne (kuorimattomina) tilavaan kattilaan. Laske kattilaan vettä niin, että punajuuret peittyvät. Keitä punajuuret kypsiksi, kaada keitinliemi pois (säästä vaikkapa risottoon) ja jäähdytä niin, että punajuuret eivät polta käsiä.
  2. Kuori kypsät punajuuret. Kuoret lähtevät hyvin irti, kun lämpimiä punajuuria puristelee käsissä. (Kannattaa käytää kertakäyttöhanskoja, jotta kädet eivät värjäydy.)
  3. Raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi.
  4. Sekoita kulhossa raaste, ranskankerma, murennettu sinihomejuusto ja sitruunamehu sekä puolet pähkinärouheesta. Maista seosta ja lisää tarvittaessa suolaa.
  5. Levitä seos vuokaan ja ripottele loppu saksanpähkinärouhe seoksen pinnalle.
  6. Paista 175 asteessa 30 minuuttia.

Nauti laatikot muiden jouluherkkujen kanssa hyvässä seurassa!

* * *

Eskimo tarjoaa lukijoilleni mahdollisuuden tilata Eskimon verkkokaupasta eskimofinland.fi tuotteita jouluun tai vaikkapa popup-ravintolan pystyttämiseen. Tsekkaa foliovuokien lisäksi esim kauniit muffinssi- ja konvehtivuoat sekä suloiset kakkupaperit!

Saat 15 % alennuksen tilauksestasi koodilla JOULUMIELI. Etu on voimassa Eskimon verkkokauppaan rekisteröityneille jäsenille joulukuun 2016 loppuun saakka. 

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Joulusta tuli lopulta hieman toisenlainen kuin vielä jouluaattona puolilta päivin suunnittelin ja kuvailin. Hyvää ruokaa oli kuitenkin tarjolla, ja lahjat ilmestyivät joulusaunan aikana kuusen alle.

Jouluaaton illallisella nautimme blinejä - kuten olemme tehneet joka joulu, jonka olemme viettäneet omassa kodissamme. Lapsihan oli aivan ihastuksissaan, kun pääruoaksi oli "lettuja"!

Nämä blinit olivat niitä tattarijauhoista tehtyjä lättyjä, joita venäläiset kuulemma eivät kutsu lainkaan blineiksi vaan 'syrnikeiksi', ja "oikeat" blinit taas ovat ruokaa, joka olisi meille vain 'lettu'. Vai niin. Nämä kuitenkin maistuvat meille, kutsui niitä sitten millä nimellä tahansa.

Joululahjat odottivat kuusen alla ruokailun ajan, ja tyttö ehti käydä ihastelemassa niitä monesti ennen kuin lahjojen jakamisen aika oli.

Sitten pieni "Elsa-tonttu" sai kantaa paketit yksitellen kuusen alta.

"Onko tämä minulle?"

No kyllä se sattuu olemaan.

"Oi, se on ihana!"

Paketista kuoriutui ihana Elsa-neule, ja Frozen oli muutenkin tämän joulun lahjojen kantava teema.

Oli sentään mukana jotain muutakin, kuten tytön kuvista koottu Ifolor-valokuvakirja, jonka hän halusi lukea kannesta kanteen heti avattuaan sen paketista. Olen tehnyt vastaan kirjan nyt jo neljänä vuonna, ja tyttö pitää kovasti omien kuviensa katselemisesta ja kuvissa olevien tapahtumien muistelemisesta.

Sen sijaan lupaus siitä, että ensi vuonna tytölle tulee Aku Ankka Juniori -lehti, oli aivan liian abstrakti ymmärettäväksi. Sen merkitys valkenee sitten, kun ensimmäinen lehti kopsahtaa postiluukusta tammikuussa.

Huippukiva yllätys olivat Kure Bazaarin kynsilakat, jotka ovat 85-prosenttisesti luonnontuotteita, mutta kestävät silti vettä. Nyt voi laittaa kynsilakkaa ja silti pestä käsiä huoletta!

Lupasin, että uutta Elsan kimaltelevaa Lego-jäälinnaa voimme koota heti, kun nousemme aamulla.

Olin hyvin iloisesti yllättynyt ja ylpeä siitä, miten hienosti tyttö jaksaa keskittyä legorakennelmien kokoamiseen, osaa itse katsoa mitä osia ja miten monta tarvitaan seuraavaksi ja jopa koota linnaa pitkälti ilman apua!

Jee! Pikkulegot, miten minulla onkaan ollut teitä ikävä! (Kyllä tuosta tytöstä tehdään vielä avaruus- ja robottilegofani. Insinööriprinsessa. Niin, ja tietysti ensi vuonna Angry Birds -legofani!)

Joulupäivänä saimme perinteisesti vieraiksi ystävämme Hannan ja Esan, jotka ovat käyneet meillä joulupäivän jouluillallisella jo useampana vuonna.

"Perinteinen" on meille kinkkua, porkkanalaatikkoa ja lanttulaatikkoa.

Ja sitten vielä kasvissyöjälle sopivia ei-niin-perinteisiä couscoussalaattia, linssi-punajuuripyöryköitä ja täytettyjä munakoisoja.

Hanna toi jälkiruoaksi piparkakku-semifreddoa.

Jälkiruoan päälle nautimme vielä Hannan tuomia juustoja ja kahta tomaattihilloa, punainen itse tehtyä.

Oli kuitenkin aika vähällä, että olisin missannut tämän kaiken.

Kerron huomenna toisen tarinan joulusta ja siitä, miksi jouduin jouluaaton iltapäivänä sairaalaan, miksi melkein jäin sinne koko jouluksi ja miksi käyn siellä lähipäivinä joka päivä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Lapsena joulussa tärkeintä olivat lahjat. Aikuisena se on ehdottomasti ruoka.

Perinteeksemme on muodostunut, että jouluaattona syödään jotain muuta kuin perinteistä jouluruokaa, ja viime vuosina joulupöytään ovat kuuluneet blinit. Muutama vuosi siihen lisättiin myös luomukinkku, kun Rouva alkoi taas syödä lihaa.

White Trash -Natan Instagram-tilin puolella oli mielenkiintoinen keskustelu siitä, että venäjän kielessä blin tarkoittaa paksun ja pienen kakkusen lisäksi myös ohutta vehnäjauhoista tehtävää lettua, jota me kutsumme, no, letuksi.

Blinejä kai valmistetaan eri puolilla venäjää eri tavoin, ja siihen lettuun, jonka me tunnemme blininä, käytetään tattarijauhoja ja se nostatetaan hiivalla. Tällä kertaa blinimme jäivät jostain systä vähän tavallista ohuemmaksi. Olisikohan johtunut käyttämästämme kuivahiivasta?

Joulukinkuksi halusimme luullisen kinkun - mutta mahdollisimman pienen. Viime vuonna kinkku oli yli kahdeksankiloinen. Tällä kertaa kinkku oli vähän päälle viiden kilon painoinen, mutta kyllä siitäkin riittää syötäväksi useammalle päivälle.

Joulupäivänä saimme jälleen kylään (Myötä- ja vastoinkäymisissä -blogistakin tutun) Hannan miehensä Esan kanssa. Heillä oli mukanaan myös heidän pieni Rio-koiransa.

Yritin ottaa kuvaa Epusta ja Riosta, mutta eihän siitä mitään tullut. Tämä on paras otos.

Iltapäivän ja illan teema oli tietysti ruoka.

Alkupaloina oli mätiä, Rouvan tekemää kotijuustoa, graavisiikaa, savumuikkutahnaa ja kotimaista, eettisesti tuotettua Hauhalan hanhenmaksapasteijaa.

Vaikka pieni oli edellisenä päivänä kieltäytynyt maistamasta mätiä, tänään hän itse kertoi haluavansa sitä toisen leipänsä päälle. Ja kaikki meni.

Joulupäivän pöytään kuuluivat myös lanttu- ja porkkanalaatikot.

Ja tietty se kinkku ja kinkun korvikkeena sinappikuorrutettu lohi.

Punajuuri sopii myös hyvin jouluun. Meillä ei harrasteta rosollia, joten tänäkin vuonna siitä tehtiin jotain muuta ja sitä tarjottiin uunissa paahdettuna, paahdettujen manteleiden kanssa.

Väliruokana ennen jälkkäriä oli pipareita ja juustoja: stiltonia, Helsingin meijeriliikkeen Linnunlaulua sekä Le Brebiouta.

Ja jälkiruokana oli eräästä tämän blogin kommenteista inspiraation saanut jälkiruoka: piparijäätelö. Siis kotitekoinen kaneli-vaniljajäätelö, johon sekoitettiin piparitaikinapalloja, kun jäätelö oli muuten valmis. Jäätelö laitettiin vielä pakastimeen jähmettymään ja odottamaan tarjoiluhetkeä.

Sairaan hyvää. "Parempaa kuin Ben & Jerry's", kommentoi Hanna. "Nerokasta tehdä piparitaikinan syömisestä näin täysin luvallista", jatkoi Esa.

Loistoidea siis!

Kyllä vaan ruokamuistot ovat niitä tärkeimpiä joulumuistoja!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Joulupäivänä oli perinteisten jouluruokien aika, ja saimme päivällisvieraiksi ystävämme, Hannan, ja hänen miehensä, Esan. Päivällistä nautittiin pitkän kaavan mukaan.

Alkuun Rouva tarjoili mätileivät wasabismetanalla. Lasissa kuohui samppanja.

Sen jälkeen pöytään kannettiin pääruoat: lanttu-, porkkana- ja perunalaatikot, täytetyt punajuuret sekä tietysti hillittömän kokoinen kinkku. Hannalle oli kinkun sijaan tarjolla uunissa paistettua siikaa.

Porkkanalaatikkoa olen tehnyt niin monta kertaa, että sen onnistuminen oli varmaa. Ja hyväähän se oli. Sanoisin myös, että lanttulaatikko oli erityisen onnistunutta ja jopa parasta, jota olen koskaan tehnyt.

Imelletyn perunalaatikon kanssa piti hieman jännittää, sillä olen kokeillut sitä vain kerran aiemmin, ja silloin laatikko ei onnistunut vaan alkoi käydä yön aikana. Nyt laatikko oli maultaan hyvä, mutta rakenteeltaan hieman liian tiivis. Laatikko olisi kaivannut enemmän nestettä, ja se olisi ollut hyvä paistaa hieman pienemmässä vuoassa, jotta perunasosetta olisi ollut laatikossa paksumpi kerros. Se ei kuitenkaan ollut pahaa, mikä on jo askel oikeampaan suuntaan.

Oli hyvä että kinkkua oli jakamassa useampi henkilö, tai siis edes yksi enemmän, sillä sitä todellakin on. Halusimme luullisen kinkun, ja tiesimme, että se tulee olemaan luutonta kinkkua kookkaampi. Odotin noin kuusikiloista kinkkua, mutta kotiin saapuikin yli kahdeksankiloinen pala sikaa.

Pidän kinkusta mehevänä ja juuri ja juuri kypsänä ja paistoin tämän kinkun niin, että sen sisälämpötila jäi 75 asteeseen. Rouvalle olisi kelvannut vielä kypsemmäksikin paistettu kinkku, mutta omaan makuuni tämä kypsyys oli juuri täydellinen, ja olen kinkkuuni todella tyytyväinen.

Puolet pienempi olisi kyllä riittänyt, sillä tätä syödään vielä ensi viikollakin, ja osa on laitettava pakastimeen.

Rouva pyöräytti pöytään myös ihania uunipunajuuria gouda-sipuli-leivänmurutäytteellä ja laittoi päälle vielä nokareen sinihomejuustoa. 

Hetken levähdyksen jälkeen oli juustojen vuoro: Stilton-sinihomejuustoa, Brebiou-lampaanmaitojuustoa sekä Manchegoa viikunahillon ja piparkakun kanssa.

Juustot olivat nam!

Jälkiruoaksi Rouva paistoi vielä uuniomenoita manteli-sokeri-piparkakkutäytteellä ja tarjoili niiden kanssa vaniljakastiketta. Eilen romahtanut piparkakkutalo pääsi siis näin heti uusiokäyttöön!

Näin sitä tuli vietettyä koko iltapäivä ja ilta ruokapöydässä. Kiitos vieraille käynnistä! On ilo syödä hyvässä seurassa.

Jouluruokien resepteihin palattaneen taas vajaan vuoden päästä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Mitä teillä syödään jouluna?" No sitä samaa kuin viimeksikin! Tai oikeastaan kaksi vuotta sitten, sillä viime vuonna vietimme joulua anoppilassa.

Tänä vuonna vietämme joulun kotona, haemme kuusen Hakaniemen torilta ja syömme kaikki perinteiset jouluherkut. Ruokien kanssa ei muuten stressata, mutta luomukinkku piti laittaa varaukseen hyvissä ajoin, ja päätin jo leipoa vähän pipareita tytön kanssa sunnuntaina. Muuten ruoat valmistellaan vasta aatonaattona.

Meidän jouluruokaperinteeksemme ovat muodostuneet blinit, joka on oikeastaan ainoa asia, jota Rouva toivoo joulupöytään. Minä puolestani kaipaan laatikoita ja riisipuuroa. Luomukinkkua alettiin hankkia jouluksi muutama vuosi sitten, kun Rouva päätti viidentoista vuoden lihattoman ruokavalion jälkeen alkaa syödä lihaa sillä ehdolla, että se on luomua tai riistaa.

Tänä vuonna jouluaaton menu rakentuu siis blinien ympärille (ks. resepti esim. täältä), ja joulupäivänä on laatikoiden vuoro (porkkana- ja lanttulaatikon ohjeet täällä). Imellettyä perunalaatikkoa yritin tehdä kerran, mutta se ei ollut oikein onnistunutta. Nyt kokeilen uudelleen.

Kinkku on sen verran kookas, että sitä syödään molempina päivinä ja varmaan vielä pari päivää sen jälkeenkin. Ja varmasti tulee haettua joitain herkkujuustoja ja nautiskeltua niitä viikunahillokkeen kanssa (ohje täällä).

On mielenkiintoista aina kuulla, millaisia jouluruokaperinteitä muilla perheillä on. Olen ollut esimerkiksi hyvin yllättynyt, kun olen kuullut, että makaroni- ja maksalaatikot kuuluvat jossain päin joulupöytään. Toisaalta minulle oli aivan luonnollista, että lapsuudenkodissani jouluruokia olivat valkosipuliperunalaatikko ja mummon perunasalaatti.

Lipeäkalaa meillä ei ole syöty, silliä en kaipaa ja graavikala maistuu liikaa raa'alle kalalle. Rosolli ei ole myöskään ollut minun eikä Rouvan suosikki, joten sitä joulupöydästämme ei löydy, ellei joku mahdollinen jouluvieras tuo sitä mukanaan.

Piparkakkutalon rakentamisella on pitkät perinteet, ja olen tehnyt lähes vuosittain jonkinlaisen rakennelman. Tällä kertaa päätin haastaa itseni ja tehdä suurimman piparitaloni tähän mennessä, varsinaisen kartanon.

Talo oli sen verran kookas, että vaikka luulin tehneeni ison taikinan (500 g voita, 1 kg jauhoa), josta riittäisi myös muotilla paineltavaksi, taikinasta tuli talon osien jälkeen vain vajaat kaksi pellillistä varsinaisia pikkuleipiä. Täytyypä vääntää uusi taikina jonain toisena iltana. 

Talon kokoamista ja koristelua jatkan viikon mittaan. Saa nähdä, kehtaanko esitellä lopputulosta tällä foorumilla. 

Share