Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme pitkään suunnitelleet voimistelurenkaiden hankkimista kotiin. Tyttö on kokeillut sellaisia muutaman kerran eri paikoissa ja toivonut kovasti omia renkaita. Sitten Rouvakin alkoi jo pohtia, olisiko meillä jotain paikkaa niille.

Minulle ratkaisu oli itsestään selvä. Tietty on.

Paikka on eteisen ja olohuoneen välisessä oviaukossa, jossa on juuri ja juuri riittävästi tilaa temppuiluun, ja se olikin oikeastaan ainoa mahdollinen paikka renkaille.

Renkaat ovat Suomen Voimistelutuotteen puiset voimistelurenkaat, jotka on vahattu valkoisella puuvahalla.

Nämä renkaat ovat lasten kokoa, ja aikuisten käyttöön löytyy myös järeämmät kahvat. Pienemmät renkaat sopivat kyllä kaiken kokoisille temppuilijoille, mutta nämä renkaat on suunniteltu niin, että lapsi ei saa työnnettyä päätään renkaan läpi.

Kuvassa näkyvät hihnat kestävät 120 kg:n painon, ja leveämmillä hihnoilla painoa voi olla jopa 300 kg.

Sain renkaat kiinni kattoon jo muutama viikko sitten, ja pieni sirkustyttö on temppuillut niillä siitä lähtien hyvin ahkerasti.

Kun renkaat ovat samassa tilassa, jossa oleskelemme muutenkin, hän käy monta kertaa päivässä ja illassa tekemässä renkailla muutamia kieppejä ja näyttää innokkaasti, mitä kaikkea uutta hän on oppinut.

Kiinnitin renkaat kattokannakkeilla 50 cm:n etäisyydelle toisistaan. Se on hyvä kompromissi ja sopii sekä lasten että aikuisten käyttöön.

Porasin reiät kantavaan palkkiin, joka oli erittäin kovaa materiaalia ja vaati poravasaraa. Rei'issä on 4 cm pitkät muoviproput, ja kannakkeet on kiinnitetty niihin nelisenttisillä ruuveilla.

Olin toki huolissani, kestävätkö kiinnitykseni oikeasti, mutta rautakaupan myyjä vakuutti, että kovaan kattoon kiinnitetyt proput kyllä kestävät aikuisenkin painon eikä tarvetta pidemmille ruuveille ole. Varmistin asian vielä roikkumalla koko painollani molemmissa renkaissa vuorotellen.

Renkaiden lisäksi tilasin myös trapetsin, jota voi käyttää samoilla kannakkeilla.

Tikkaat tulevat kyllä tarpeeseen, sillä olen havainnut, että on helpompaa vaihtaa renkaat hihnoineen, jolloin kauniisti rullalle käärittyjä hihnanpäitä ja hihnojen solkia ei tarvitse avata.

Siinä missä tyttö käyttää trapetsia keinuna, itse näen sen leuanvetotankona. On muuten huomattavasti haastavampaa vetää leukoja heiluvalla trapetsilla verrattuna kiinteään tankoon.

Kyllä tämä taitaa olla nyt parasta, mitä pieni tyttö on koskaan kotiimme saanut!

Ja isikin harkitsee vakavasti jonkinlaista treeniohjelmaa renkailla. Ehkäpä siinä olisi jonain päivänä aihettaa omaan postaukseenkin.

Tuotteet on saatu blogin kautta Suomen Voimistelutuotteelta.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olen jälleen kerran pohtimassa samaa asiaa kuin niin monta kertaa aiemminkin: mistä ihmeestä löytäisin aikaa liikunnalle? Oikeastaan tiedän jo vastauksenkin, ja olen tavallaan hyväksynyt sen: sitä ei vaan juuri nyt ole - ainakaan niin paljon kuin haluaisin.

Kuva ei varsinaisesti liity aiheeseen, vaikka onkin erään pyöräilypäivän innoittamana tehty

Vaikka kuinka yritän käydä pyörällä töissä ainakin kerran viikossa, käytännössä se on jäänyt syystä tai toisesta useampana viikkona vain siihen yhteen kertaan. Kerta viikossa liikuntaa on todella vähän.

Kuntosalilla olisi kiva käydä, mutta arki-illat ovat niin kovin lyhyitä, että töiden jälkeen se on mahdotonta, sillä haluan kuitenkin nähdä myös lapsia. Poika myös vaatii tällä hetkellä jatkuvaa seuraa ja viihtyy lähinnä sylissä. Kun Rouva viihdyttää vauvaa kaikki päivät, iltaisin on minun vuoroni.

Jos poika alkaisi nukkua illalla aiemmin, voisin palata takaisin viime keväiseen rytmiin, jolloin kävin silloin tällöin arki-iltaisin salilla sen jälkeen, kun tyttö oli saatu nukkumaan. Nyt ei kuitenkaan olla vielä lähelläkään sitä, vaan poika ummistaa silmänsä vasta yhdentoista jälkeen.

Olen siis hyväksynyt sen, että jos joku meillä juuri nyt harrastaa liikuntaa arki-iltaisin, se on Rouva, joka on alkanut taas käydä juoksulenkeillä.

Myös hieno ajatukseni siitä, että voisin sitten viikonloppuisin käydä salilla kerran tai kaksi on osoittautunut yhtä haasteelliseksi, sillä viikonloppuisin on niin paljon muuta ohjelmaa ja kaikki aika poissa kotoa on pois ajasta lasten kanssa. Olen käynyt salilla koko elokuussa siis vain kerran, sekin kaksi viikkoa sitten lauantaina - illalla kymmenen jälkeen.

Teoriassa voisin käydä salilla myös aamulla ennen kuin tyttö herää, mutta kiinnostus herätä itse ennen kuutta on häviävän pieni.

Tämän postauksen tarkoitus ei ole valittaa tai surkutella eikä oikeastaan edes kysellä arkiliikuntavinkkejä vaan todeta että näin asia vaan nyt on ja vakuuttaa enemmänkin itseäni siitä, että tämä on vain ohimenevä vaihe.

Nyt keskityn siis pyöräilyyn ja yritän lisätä sen kertoja viikossa.

Toivotaan, että säät pysyvät lähiaikona suht kuivina, sillä tiedän, mitä muuten tapahtuu sen innostuksen kanssa.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Muistatko vielä tämän jutun kuntokuuristani ja Lifted.fi:n verkkovalmennuksesta?

Ja kuinkas sitten kävikään?

Kylläpä nolottaa tunnustaa, mutta nyt on päässyt ote repsahtamaan pahasti. Matkaa voi syyttää vain osittain, vaikka sen vuoksi rutiini katkesikin sitten lopullisesti. Nyt olisi ryhdistäytymisen aika, mutta siihen tarvitsisi jonkin motivaattorin.

Taisivat Liftedin kaverit lukea ajatukseni, sillä he kutsuivat minut tutustumaan heidän uuteen Lifted FIT -verkkovalmennukseensa. 

Valmennus alkaa ensi maanantaina, 27.4.2015 ja kestää kahdeksan viikkoa. Viikkottaiset treeniohjelmat ja "just press play"-kehonpainotreenivideot. Lupaavat, että pääsisin "juhannukseksi pysyvästi kuntoon".

Mietitäänpäs hetk... KYLLÄ!

Ja nyt kun olen kirjoittanut siitä internetiinkin, siitä ei voi enää livistää.

Valmennukseen voivat ilmoittautua muutkin, jotka kaipaavat lisäintoa liikuntaan, ja Liftedin Jukka lupasi lukijoilleni 10 % alennusta kokonaishinnasta koodilla "isyyspakkaus". Normaali hinta on 77 euroa kuukaudessa.

Ensi maanantaita odotellessa.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Yhteistyössä; Lifted.fi

Takana on viiden - tai oikeastaan kuuden viikon mittainen Lifted.fi:n Energiat kattoon, kroppa kuntoon -valmennus.

Lähdin valmennukseen aika kevyin tavoittein. Kaikkein eniten kaipasin lisämotivaatiota liikkumiseen ja parempia yöunia. Lisäksi toivoin pääseväni eroon yösyömisestä ja makeanhimosta. (Ja muutamasta painokilosta, mutta tällaisia ei saa sanoa ääneen, ainakaan lapsen kuullen.)

Liikunnan suhteen olen ollut aika on-off-tyyppi, ja viimeisen vuoden aikana se on jäänyt aika vähiin. Olen käynyt juuri ja juuri kerran viikossa kuntosalilla, ja usein sekin on jäänyt väliin. Arkeen on ollut vaikea löytää aikaa liikunnalle, sillä päiväkotilogistiikan vuoksi esimerkiksi kuntosalilla käyminen ei ole oikein onnistunut ennen töitä muttei sen jälkeenkään. Iltaisinkaan en ole päässyt lenkeille, sillä sohva on vetänyt puoleensa niin kovasti.

Nukahtamisen suhteen minulla ei ole ollut koskaan miten ongelmia, mutta sitten saatan herätä monta kertaa yössä, ja mikä kaikkein ärsyttävintä: syön öisin. Makeaa. Jep jep. Siihen ei ole mitään selkää syytä, sillä sitä on jatkunut vuosikaudet riippumatta siitä, onko stressiä vai ei, olenko käynyt liikkumassa illalla vai en tai olenko syönyt tai juonut vähän tai paljon vai en.

No mutta mitä valmennuksessa tapahtui?

Valmennus järjestettiin verkossa siten, että osa oppitunneista oli videoita ja osa luettavaa materiaalia. Yhden kerran järjestettiin myös kahdenkeskinen Skype-puhelu valmentajan kanssa, joka oli mielestäni erittäin hyödyllinen. Esitinkin järjestäjille ehdotuksen, että tällaisia keskusteluita voisi olla vaikkapa kaksi: yksi tavoitteiden asettamiseen liittyvä ja myöhemmin toinen follow-up-puhelu.

Uutta kurssimateriaalia tuli nettiin päivittäin, mikä oli erinomaista, sillä uuden moduulin julkaisusta kilahti myös muistutus aamulla sähköpostiin, ja materiaalia ja videoita pystyi katselemaan esimerkiksi työmatkalla bussissa.

Luennot ja luettavat materiaalit oli jaettu ravinto-, liikkuminen-, stressinhallinta- ja "We can do this!"-tsemppauskategorioihin. Jokaisen oppitunnin perässä oli jokin kysymys ja mahdollisuus keskustella muiden valmennukseen osallistujien ja valmentajien kanssa. Materiaali oli hyvin valmisteltua ja pääosin mielenkiintoista ja vähintään ajatuksia herättävää. 

Valmennuksen suurinta antia olikin varmasti juuri se ajatuksien herättäminen ja se, että alkoi kiinnittää huomiota asioihin. Ja se onkin jännää. Kyllähän tämän ikäinen ihminen periaatteessa tietää aivan riittävästä terveellisistä elämäntavoista ja siitä, miten niitä pitäisi pitää yllä. Mutta siitä huolimatta huonoista tavoista on vaikea päästä eroon. Ja tässä olikin yksi avainsanoista: tapa. Se että tekee tai ei tee jotain johtuu enemmänkin tavoista kuin tiedon puutteesta. Kun jotain uutta haluaa oppia tai oppia jostain vanhasta pois, siitä on tehtävä tietoinen päätös ja toistettava uutta tapaa tarpeeksi monta kertaa.

Armollista oli se, että heti valmennuksen alussa kerrottiin, että tapoja ei voi oppia useita yhdellä kertaa, vaan oikeastaan vain yhden kerrallaan. Siksi ymmärsin heti, että kaikkia valmennuksen oppeja ei kannatakaan yrittää integroida omaan elämäänsä, ja jos edes yhden tai kaksi muutosta saisi juurtumaan, sekin riittäisi. Ja sitten voisi ottaa jonkin seuraavan tavoitteen.

Mitäs sitten jäi käteen?

Liikunnan määrä todella lisääntyi, ja olen nyt jo seitsemänä viikkona onnistunut lisäämään liikunnan määrää aiemmasta 0 - 1 kerrasta viikossa 3 - 5 kertaan, mihin olen enemmän kuin tyytyväinen. Salilla olen käynyt kerran tai kaksi, juoksemassa 1 - 3 kertaa ja sitten olen tehnyt myös jotain, jota en olisi alkanut missään tapauksessa tekemään ilman valmennusta ja sen oppeja: kehonpainotreenejä omassa kotona (eteisen lattialla). Niitä olen tehnyt tätä viikkoa lukuun ottamatta joka viikko yhtenä iltana. Ja sitten, mikä hienointa: koska lumet katosivat tyystin jo muutama viikko sitten, olen päässyt useampana viikkona kerran tai kaksi viikossa töihin pyörällä, mikä tekee sellaiset 20 kilometriä päivässä.

Mistä se aika liikunnalle sitten löytyi, kun se on ollut aiemmin niin vaikeaa? No juoksemassa olen käynyt joskus töiden jälkeen ennen lounasta tai sitten illalla, mikä on ollut aiemmin suuri kauhistus. Ja sitten olen istunut vastaavasti vähemmän aikaa tietokoneen ääressä iltaisin. Salilla olen käynyt tytön tanssitunnin aikaan perjantaisin ja vielä toisen kerran viikonloppuna.

Ruoan suhteen en kokenut suurta valaistumista, sillä meillä kotona syödään kyllä terveellisesti ainakin illallisilla, mutta lounailla aloin kiinnittää tarkempaa huomiota siihen, mitä voisin parantaa. Lopetin leivän syömisen lounailla, siirryin käyttämään salaatinkastikkeen sijaan oliiviöljyä ja balsamicoa, jätin jälkiruoat kokonaan pois ja aloin täyttämään lautastani yhä enemmän salaattipöydän antimilla ja kasvisproteiineilla. Proteiinin saantia minun pitäisi ilmeisesti edelleen lisätä ja sisällyttää myös aamupalalle jotain proteiinipitoista. Minähän en nykyisin syö kotona lainkaan aamiaista, mutta töihin saavuttani vetäisen omenan ja kahvin ja ehkä jonkin Hyvää päivää -juoman.

Yösyömistä olen saanut vähennettyä huomattavasti. Olen nukkunut jonkin verran paremmin, mihin on saattanut vaikuttaa liikunnan lisääntyminen ja elektronisten laitteiden käyttämisen vähentäminen ja lukemisen lisääminen iltaisin. Lisäksi olen pitänyt sängyn vieressä vesipulloa ja pyrkinyt ottamaan siitä huikan silloin, jos herään yöllä ja tekee mieli lähteä hiippailemaan kohti jääkaappia.

Niin, ja paino. Muutama kilo lähti, vieläkin saisi lähteä, mutta sitäkään ei sovi sanoa ääneen.

Tämä on kaikki tietysti alkua, ja huomasin kyllä, että valmennuksen loppupuolella repsahdin taas yösyömisen suhteen ja aloin näppäillä jälleen tietokonetta nukkumaanmenoon saakka. Nyt yritän taas kiinnittää siihen huomiota ja ehkäpä vielä onnistun näissä toivomissani tapamuutoksissa.

Kaiken kaikkiaan mielekiintoinen kokonaisuus, ja koen että osallistuminen kannatti. Jos sinäkin kiinnostuit, niin klikkailepa tälle sivulle: http://lifted.fi/tuotteet/energiat-kattoon-kroppa-kuntoon-vol-2. Seuraava verkkokurssi alkaa jo 23.3.2015.

 

Lifted tarjosi valmennuksen bloggarille.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Yhteistyössä: Lifted.fi

En usko mihinkään uudenvuodenlupauksiin, mutta jotenkin kummallisesti näin tammikuussa alkaa todella pohtia elintapojansa ja erityisesti sitä vähitellen rapistuvaa fyysistä kuntoaan.

Ja kuinka ollakaan, mihinkäs huomasin yhtäkkiä lupautuneeni?

Lifted.fi:n Jukka houkutteli minua jo viime syksynä Get Inspired, Get Fit! -valmennukseen, mutta silloin en uskaltanut sitoutua kurssiin, joka vaatisi poissaoloa kotoa kahtena iltana viikossa, vaikka kysymys olikin vain muutamista viikoista.

No mutta nyt sain kutsun viisi viikkoa kestävään Energiat kattoon, kroppa kuntoon -verkkovalmennukseen, joka tapahtuu - yllätys yllätys - verkossa! Siis vaikka kotona. Hmm. Ei ole siis ainakaan mahdollista keksiä mitään tekosyytä olla lähtemättä mukaan. Joten: Joo, lähdetään sitten katsomaan mitä valmennus sisältää.

Ja mistä sitten on kyse? En ihan tarkalleen ottaen tiedä, mutta näin Liftedin kaverit kertovat valmennuksesta itse: 

Jos luvassa on lisää energiaa, kiinteämpää kroppaa, terveellisempää ruokavaliota, stressin hallintaa ja kipinää päivittäiseen liikkumiseen, ja vielä rahat takaisin -takuulla, pitäähän asiasta ottaa selvää. Niin, ja makeanhimon hallintaa! Ei kai tästä ainakaan haittaa voi olla?

Valmennus alkaa kahden viikon päästä, 26.1.2015 ja kestää viisi viikkoa. Materiaalit on käytettävissä kaikkiaan kahdeksan viikon ajan.

Jos sinäkin kiinnostuit, niin minulla on hyviä uutisia: Voit ilmoittautua samaan verkkovalmennukseen, ja syöttämällä koodin "isyyspakkaus" saat valmennuksesta 15 % alennuksen! Normaalihinta on 64 €.

 

Lisätiedot:

http://lifted.fi/tuotteet/energiat-kattoon-kroppa-kuntoon-verkkovalmennus/
https://www.facebook.com/lifted.fi

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olen kertonut aiemminkin, että olen aikamoinen on-off-liikkuja ja että tarkoitukseni oli keväällä päästä taas siihen on-moodiin.

Kohahdutin lukijoitani myös kertomalla, että olin ajatellut käydä hoitovapaani aikana kuntosalilla arkiaamuisin ja säilyttää lastani sen aikaa lapsiparkissa. Sen ajatuksen kuoppasin muutaman yrityksen jälkeen. En siksi, että olisin sittenkin alkanut tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että olen pari kertaa viikossa tunnin verran poissa lapsen luota, vaan siksi, että tyttö ei lopulta viihtynytkään lapsiparkissa.

Löysinkin sen sijaan oikein mukavan viikkorytmin, jossa kävin tiistai- ja lauantai-iltaisin juoksemassa koiran kanssa ja torstai-iltaisin ja sunnuntaipäivisin kuntosalilla. Lisääntyneen liikunnan ja kevyemmän ruokavalion ansiosta painokin putosi muutaman kilon verran, ja aiemmin vyötärön kohdalta kutistuneet farkut mahtuivat jälleen päälle ongelmitta. Olin tyytyväinen tuloksiin ja itseeni.

Mutta sitten... Toukokuinen Kalifornian-matka ja kahden viikon jet lag -kooma rikkoivat hyvän flow'n. Yhtäkkiä huomasin, että on jo syksy ja että en ole harrastanut liikuntaa koko kesänä. Oho. Kävelin kyllä hoitovapaalla ollessani aiempaa enemmän paikasta toiseen, mutta kävelyvauhtini ei ole niin kova, että siinä hengästyisi tai hikoilisi.

* * *

Italian-matkan jälkeen olisi ollut hyvä hetki lähteä taas urheilemaan, mutta kun palasimme kotiin, rikoin polveni heti seuraavana päivänä, ja kaikki liikunta kiellettiin useammaksi viikoksi.

No nyt sitten haluaisin ihan hirveästi juoksemaan!

Tikit poistettiin polvesta tämän viikon maanantaina. Haava oli hieman tulehtunut, joten sain uuden antibioottikuurin. Tikkien poistaminen kuitenkin joudutti paranemista, ja polvi ei ole enää kipeä. Jalkaa ei saa edelleenkään taivuttaa voimakkaasti, enkä saa kyykistellä. Kyllästyin kuitenkin puujalkakävelyyn, ja nyt olen alkanut taivuttaa polvea kevyesti. Ihan jo siksi, että istuminen jalka suorana on aika hankalaa.

Nyt olen myös kävellyt ja kiivennyt portaita pari päivää jo lähes normaalisti ja muutaman kerran olen ottanut varovaisia juoksuaskeleita ehtiäkseni raitiovaunuun.

No mutta annetaan polven nyt parantua kunnolla. Salille voisin uskaltautua jo ensi viikolla, mutta annetaan jalkaprässin jäädä vielä rauhaan. Ja jos parin viikon päästä ilmat ovat suotuisat, voisihan sitä kokeilla pitkästä aikaa työmatkapyöräilyä.

Mutta mitenkäs sitten se päiväkotilogistiikka..? Pohditaan.

Share

Pages