Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme viettäneet kesälomaamme Helsingissä ilman sen kummempia suunnitelmia. Vaikka joitain toiveita on ollut, tarkoitus on ollut vain olla ja katsoa fiiliksen ja säiden mukaan, mitä tehdään.

Olen pohtinut samaa mitään tekemättömyyttä ja mitään suunnittelemattomuutta kuin Puutalobaby-Krista postauksessaan Pitääkö kesälomalla tehdä jotain. Tietysti kesälomalla voi tehdä tai olla tekemättä juuri sen verran, mikä itse kutakin parhaiten rentouttaa, ja juuri tänä kesänä meilläkin tavoitteena on ollut vain olla perheen kesken ja tehdä sitä, miltä tuntuu.

Kysymys on kuitenkin osuva, sillä me olemme Rouvan kanssa olleet aina juuri niitä lomailijoita, joiden on päästävä lomalla pois kotoa, ja jokin matka on mielellään tehtävä. Viime vuosina kesälomamatkat ovat vakiintuneet kotimaanmatkoiksi.

Olen ollut juuri niitä, joiden mielestä loma menee hukkaan, jos lomalla ei tee jotain tavallisesta arjesta poikkeavaa.

Mutta eihän sen tavallisuudesta poikkeavan asian tarvitse olla mitään suureellista.

Meillä on tietysti nyt Herttoniemen puutarhamökki, jonka hoitamisessa on riittävästi kesätekemistä, mutta olemme silti pyrkineet keksimään tytölle useina päivinä jotain hänen normiarjestaan poikkeavaa kivaa puuhaa, joka on tarkoitettu vain hänelle.

Se on voinut olla leikkipäivä kovasti ikävöidyn päiväkotikaverin kanssa, retki Allas Seapooliin tai vaikkapa jäätelön ostaminen jäätelökioskista, mutta lapselle riittävää tekemistä voi olla ihan vaan se, että pääsee kiireettömästi leikkipuistoon.

Leikkipuistoretkestäkin saa erityisen menemällä toiseen leikkipuistoon kuin yleensä. Eilen kävimme esimerkiksi ensimmäistä kertaa Sepän leikkipuistossa, jossa lapset saivat myös kaupungin tarjoaman maksuttoman lounaan. Pitäähän sekin edes kerran kesässä kokea.

Erityisen retkestä teki vielä se, että poikanen oli ensimmäistä kertaa matkassa pyörän kyydissä ja pääsi käyttämään uutta Nutcase-pyöräilykypäräänsä, joka päässään hän näyttää pieneltä purkkapallolta tai tikkarilta. 

Samalla retkellä poikkesimme myös läheiselle Meripuiston leikkipaikalle, jonka merihirviötä ja laivan muotoista kiipeilytelinettä tyttö muisteli viime kesältä. Tämäkään puisto ei ole omien reittiemme varrella, joten retki oli kaikille hyvin virkistävä.

Yksi meistä tosin nuokahti pyörän selkään - onneksi kuitenkin hän, joka ei vielä itse aja.

Ja kyllähän hän sitten heräsi, kun sadekuuro kasteli sekä puiston että meidät. Päivän piti olla sateeton, mutta Suomen kesä yllätti jälleen. Pojan sain sentään suojaan takkini alle, ja tytölläkin oli mukanaan kuoritakki, mutta sateen loputtua kaikkien oli lähdettävä kotiin kuivattelemaan ja lämmittelemään.

Tänä kesänä siis näin, mutta olen kyllä kieltämättä katsellut kaihoisasti tuttujen ja tuntemattomienkin aurinkoisia lomakuvia sieltä, missä on oikeasti lämmintä. Jos lomaani olisi vielä viikko enemmän voisin jopa harkita jonkin äkkilähdön ottamista johonkin, vaikka niin vannoin, että vähään aikaan emme matkusta lasten kanssa mihinkään. Paitsi junalla.

Niin, siis onhan meillä sitten se yksi oikea suunnitelmakin! Olen kirjoittanut haaveilemastani Tampereen-matkasta jo useampaan otteeseen, ja nyt on hotellihuone varattu ensi viikolle! Ellei nyt juuri sille suunnittelemalleni Särkänniemi-päivälle luvata viikonloppuna kaatosadetta, mikään ei saa tulla minun ja Tampereen väliin.

Sillä kyllä taidan kuitenkin kallistua enemmän siihen, että jokin matkasuunnitelma kesälomalle pitää olla ;)

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme saaneet nauttia Linnanmäen ilmaisista kyydeistä jo neljänä kesänä. Viides kesä näyttää nyt jäävän viimeiseksi siinä lajissa.

Ei hätää, ei Linnanmäki ole muuttamassa ilmaisia laitteita maksullisiksi, vaan 5-vuotias tyttömme alkaa vain olla niihin hieman liian iso.

Vielä viime vuonna ilmaiset laitteet toimivat ihan hyvin, mutta kun tyttö pääsi silloin myös oikeiden kyytien makuun, hieman liian hitaasti liikkuvat karusellit ja junat eivät enää tänä vuonna innostakaan niin kovasti. Ei hän niin tietenkään sano, mutta kyllähän minä sen huomaan, kun tyttäreni tunnen.

Mutta toisaalta: ainahan Lintsillä on kiva käydä, ja jos tytöltä kysyy, menemmekö mieluummin leikkipuistoon vai Lintsin ilmaisiin laitteisiin ja leikkipaikkoihin, kyllä hän Lintsin valitsee.

Sitten on vain tehtävä lähtiessä selväksi, että on täysin turhaa alkaa kinuta, että pääsisi Vekkulaan, Lohikäärmeeseen tai Hypyttimeen ja että hattaraa ei osteta. (Pehmis on sitten ihan toinen juttu, jos isi sattuu itse haluamaan sellaista.)

Tällä kertaa lisäintoa antoi kyllä se, että pollea isosisko sai viedä pikkuveljensä ensimmäistä kertaa Linnanmäelle ja huvipuiston laitteisiin. Ja se oli hänestä myös kaikkein parasta koko retkellä - jäätelön lisäksi.

Tytölle oli äärettömän tärkeää saada pikkuveli syliinsä Rumpukarusellissa. Poika oli selvästi hieman ihmeissään, mutta oli hänellä kuitenkin hauskaa.

Vankkuripyörässä hän katseli alas, osoitti maassa seisovia ihmisiä ja sanoi: "Uh, uh!"

Koska laitelippuja tai rannekkeita ei ollut ostettuna, otimme kaiken irti muusta ilmaisesta tarjonnasta. Tyttö sai kasteltua vaatteensa ja kenkänsä Vesilabyrintissa.

Lintsin lavalla esiintyi Kikattava Kakkiainen ja hänen kätyrinsä. (Tällä viikolla esiintymässä olisivat muuten Mimi ja Kuku!)

Matka maan ytimeen ja Angry Birds -leikkialueilla vierähti myös hyvä tovi. Ensin mainittu on hieman isommille lapsille.

Angry Birds -leikkipaikalta löytyy pieni liukumäki ja keinu myös pienemmille ipanoille.

Päivä oli hauska, mutta nyt luulen, että neiti 5-v on nähnyt nämä Lintsin ilmaistarjonnat riittävän monta kertaa, ja ensi kerralla on sitten mentävä taas rannekkeen kanssa ja koko rahalla. Harmi vaan, että moniin laitteisiin vaaditaan 120 cm:n pituus, ja siihen pitää vielä kasvaa hetkinen.

Seuraava huvipuistoreissu suuntautunee kuitenkin Särkänniemeen! Tarkka päivä ei ole tiedossa, mutta aivan lähiaikoina se tapahtuu.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Herään lauantaiaamuna lastenhuoneesta kantautuvaan pojan itkuun ja katson kelloa. Se on on 7:03, voihan *#%&*...

Poikanen on nukkunut viime viikkoina niin hyvin ja pitkään joka aamu, että on se aika ironista, että juuri ensimmäisenä loma-aamuna herätys tulee näin aikaisin.

Sitten kuulen tytön tiuskaisevan hyvin napakasti veljelleen: "Nyt hiljaa! Pitää nukkua vielä!" Itku lakkaa eikä ala uudestaan. Oi ihana tyttö, isin kulta, maailman paras isosisko! 

Kaikki jatkavat uniaan, ja molemmat lapset nukkuvat lopulta yli yhdeksään. 

Sain jäädä nukkumaan vielä senkin jälkeen, sillä Rouva nousi lasten kanssa touhuamaan. Ja mitä he touhusivat?

Tyttö oli aivan tohkeissaan, kun nousin, ja hän kuiskutteli äitinsä kanssa jotain toistensa korviin. Ilmassa oli salaisuuksien lisäksi leivän ja jonkin uunissa paahtuvan ruoan tuoksu.

Isi sai ensimmäisen kesäloma-aamun kunniaksi yllätysbrunssin: nyhtöpossusämpylöitä ja kaalisalaattia! Lisukkeina marinoitua punasipulia ja aiolia. Nam! 

Sämpylät oli leivottu juureen ja possu aivan poikkeuksellisen hyvää. (Reseptin löydä täältä.)

Kiitos ihanat! Sekä pitkistä unista että yllätysbrunssista! Tästä tulee hyvä loma!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

 

Kesäloma alkoi nyt. Tai siis virallisesti maanantaina, mutta kuitenkin. Tavoitteena on ottaa rennosti ja edetä lähes ilman mitään suunnitelmia. Mutta voihan sitä silti olla toiveita, mitä olisi kiva ehtiä tehdä, vaikka kaikkea ei olisikaan aikataulutettu kalenteriin.

Otimme valkoisen kartongin ja kolme eriväristä tussia ja sovimme, että kirjoitamme jokainen omalla värillämme, mitä toiveita meillä on lomalle.

Alku vaikuttaa hyvälle: toiveina on ainakin uida, istuttaa pionit, käydä Muumimuseossa, syödä munkki Pyynikillä, katsoa elokuva, järjestää isille ja äidille treffi-ilta ja mennä puutarhamökille.

Emme ole oikeastaan koskaan viettäneet kesälomaa Helsingissä, joten odotan ihan vaan sitä, että pääsen näyttämään tytölle kesäisen Helsingin niitä puolia, joita ei muuten tule katseltua. En ole esimerkiksi itsekään käynyt koskaan uimassa Stadikalla tai Kumpulan maauimalassa, joten heti kun vaan ilmat sen sallivat, teemme retket niihin. Meressä uimisesta en ole ihan varma, sillä tätä menoa vedet eivät paljoa ehdi lämmetä.

Ai niin, yksi asia voisi olla aiheellista lisätä listalle: nukkua pitkään.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

On ollut hauskaa ajella Jyväskylässä ja esitellä tytölle paikkoja: "Tuossa on isin vanha koulu. Tuossa oli isin mummola. Tuolla isi on opiskellut."

Kiinnostavin tämän kierroksen paikoista oli kuitenkin Mäki-Matin perhepuisto. "Täällä isi on käynyt pienenä leikkimässä."

Mäki-Matin perhepuisto on Jyväskylässä Harjun kupeessa aivan ydinkeskustan tuntumassa sijaitseva leikkipuisto, joka sijaitsee hienon puutaloidyllin pihamailla.

Lapsuudenkotini sijaitsee kyllä aivan muualla, mutta äitini vanhemmat asuivat Mäki-Matissa lähellä perhepuistoa. Kävin siis lapsena usein puistossa leikkimässä.

Intiaanikylä oli jo silloin siellä.

Samoin nämä oudot aivan ihmeellisen kapeat kuuset, joiden oksat roikkuvat lähes suoraan alaspäin.

Laivakiipeilyteline on sen sijaan uudempaa mallia, mutta en muista, millainen kiipeilyteline sen paikalla aiemmin sijaitsi.

Puisto on yksi suurimpia näkemiäni, ja alueena hyvin kaunis. En suoraan sanoen edes tiennyt puiston historiaa ennen kuin luin sen tänään netistä: Puisto on vanhin perhepuisto Suomessa, perustettu vuonna 1979, ja se sijaitsee entisen Syrjälän talon erään torpan ja mäkituvan mailla.

Alue on ollut alunperin Jyväskylän maalaiskunnan puolella, vaikka matkaa ydinkeskustaan on hädin tuskin kilometri, ja se onkin liitetty kaupunkiin jo yli 100 vuotta sitten.

Puiston päärakennus on 1800-luvun lopulla rakennettu kaunis puutalo, jossa toimii nykyisin myös kahvila Pikku-Maija.

Puisto on hyvin aktiivinen, ja sen rakennuksista löytyy myös sisätiloja leikkeihin.

Alueeseen liittyy muistoja myös senkin jälkeen, kun en enää käynyt leikkimässä puistossa. Mäki-Matin perhepuiston kupeessa Oikokadulla pidettiin ja pidetään ilmeisesti nykyisinkin katukirpputoria, jossa kävimme usein myymässä tavaroita.

Katuun oli silloin maalattuna joko käärme tai lohikäärme. Sitä en enää erottanut, mutta muita katumaalauksia on selvästi edelleen käyty päivittämässä tähän päivään.

Tyttö mietti taas kovasti kadulla kävellessä, missä oikeastaan olemmekaan. "Ei me kyllä olla Suomessa."

Kerroin hänelle taas, että olemme kyllä Suomessa ja että Jyväskylä on kaupunki Suomessa aivan kuin Helsinkikin.

Myöhemmin hän oli päätynyt toiseen lopputulokseen: "Jyväskylä on Helsingissä."

Share

Pages