Ladataan...
Isyyspakkaus

Juhlakauden viimeiset syntymäpäivät olivat perjantaina, jolloin juhlimme Rouvaa. Ja kuten arvata saatta, häntä juhlittiin hyvin pitkälti ruokapöydän ääressä.

Varasin jo aiemmin aamulla kalenterista aikaa juhla-aamiaiselle lasten kanssa, jotta hekin pääsisivät juhlistamaan merkkipäivää.

Kysyin kyllä haluaako Rouva aamiaisensa mieluummin kotona vai jossain ravintolassa, ja hän valitsi kodin. Paistoin siis uunissa croque madamet, ja ostin lisäksi tuoreita kirsikoita ja mansikoita.

Upean juhlakimpun tilasin Inbloomista, ja varasin lahjaksi samasta paikasta myös kukkiensidontakurssin.

Jälkiruoaksi oli mansikkaleivokset, ja omansa päältä Rouva sai vielä puhaltaa kynttilän.

Päivällä Rouvan kollegat olivat vieneet hänet syntymäpäivälounaalle Tukkutorin kalaan.

Illaksi olin järjestänyt yllätysohjelmaa, tosin puolet siitä ei tullut kovin suuren yllätyksenä. Rouva nimittäin esitti jo hyvissä ajoin hyvin vahvan toiveen juhlaillallisen suhteen: BasBasista olisi hyvä olla pöytä varattuna. Mutta kylläpä Rouvan naama venähti, kun kävelimmekin illalla BasBasin oven ohi. Syy sille selvisi pian, kun Rouva huomasi ystävämme Hannan ja Esan Basbas & Staff Winebarin pöydässä ilmapallokimpun kanssa.

Hanna laittoi aiemmin viestiä ja kysyi, voisivatko he tulla johonkin aikaa jonnekin ilmapallojen kanssa, ja ilmoitin, että puoli seiskalta viinibaarissa olisi hyvä aika ja paikka. 

Illallisvarauksemme oli kahdeksaksi, mutta ajattelimme, että voisimme ottaa parit pienet alkupalat jo viinibaarin puolella.

Ihanat retiisit, katkarapu-melonisalsa, parsat ja pikkumustekalat.

Yllätys oli hyvin iloinen, ja oli hauskaa nähdä pitkästä aikaa ihan neljästään.

Kahdeksalta siirryimme BasBasin bistron puolelle, ja nautimme illallisemme aivan kahdestaan. Ymmärsimme vasta myöhemmin, kun paikan omistaja Niki siitä kyseli, että olimme itse asiassa BasBasissa ensimmäistä kertaa syömässä aivan kahdestaan. Ja olihan se aika mukavaa.

Rouva halusi taas tartarpihviä - itse nautin lihani edelleen mieluummin kypsänä.

Savustettu kuha, valkoinen parsa, paahdetut porkkanat ja iiiiihana hollandaise-kastike! Kyllä voikin sitten olla hyvää. Pitäisi opetella itse tekemään tuota hollandaisea.

Savustetun kuhan kanssa tarjottiin ihastuttavat tillillä maustetut etikkakurkut, ja muistimme saman tien, että emme muistaneet laittaa lainkaan tilliä kasvamaan puutarhamökillä.

Entäs tämä risotto, aah, tämän ääreen voisin kuolla onnellisena. Erinomaista on myös taustalla näkyvä voi-salviapasta, mutta tämä minttu-ruohosipulirisotto oli niin täydellistä, että tämä voittaa jopa sen paljon hehkutetun veriappelsiinirisoton. Tätä voisin tehdä kotonakin, yrtitkin, kun löytyvät omasta takaa.

Jotain eroa omiin risottoihini ruoassa kuitenkin oli, ja kun tiedustelin Madame Iinalta, onko se kenties parmesaanin määrä, Iina epäili että vastaus on voi. Itse en laita risottoon voita, ja tässä sitä on ilmeisesti reippaasti. Mutta siis minttu-ruohosipulirisotto - maista jos tilaisuus tulee eteen!

Basbasin vihersalaatti on erään Rouvan tutun mielestä yksi parhaista hänen tietämistään annoksista, joten maistoimme sitä nyt ensimmäistä kertaa. Ja maukastahan se oli: rapea sydänsalaatti oli uitettu etikkaisessa sinappikastikkeessa, joten makua oli keskimääräistä vihersalaattia enemmän.

Otimme tälläkin kertaa samat pääruoat kuin viimeksi. Takuumureaa flank stakea ja mustekalaa.

Ei mitään lisättävää, ei mitään pois otettavaa. Täydellistä.

Viineistä en muista mitään yksityiskohtia, mutta loistavia valintoja olivat kaikki. Arvostelen viinejä asteikolla hyvää - ei hyvää ja sopii - ei sovi ruoalle, ja luotan aina ravintolan suosituksiin. Kertaakaan eivät ole BasBasin viinit pettäneet.

Ilta päättyi suklaakekseihin ja suklaajäätelöpalloihin, ja ehdimme kotiin puolilta öin.

Rouva oli iloinen juhlapäivästään, siitä että hän ehti viettää siitä niin monen ihmisen kanssa ja vielä tuosta yhdestä yllätyskäänteestä.

Isot yhteiset kesäjuhlat on vielä laittamatta kalenteriin, mutta niidenkin ajankohta ja paikka alkoi illan edetessä hahmottua.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tämä postaus käsittelee varsinaisesti parin viikon takaista illallistamme ravintola Fabrikissa, mutta ensin muutama sana juuri päättyneestä toukokuusta.

Kuten jo aiemmin kirjoittelin, onnistuin jälleen kerran täyttämään kalenterini hieman liian tehokkaasti, ja toukokuu oli kiireisin kuukausi miesmuistiin. Tai kiireinen ja kiireinen... En oikeastaan haluaisi käyttää sitä sanaa, sillä se, että sattuu olemaan paljon tekemistä ja menoja on eri asia kuin että olisi kiire johonkin.

Toki kuukauteen mahtui myös pakollisia ja ei niin mieluisia menoja, ja puutarhahommiin ja synttärivalmisteluihin kului oma aikansa, mutta onneksi kalenterissa oli näitäkin iltoja, jolloin ehti istua alas ja rentoutua: oopperaa, balettiamusikaalia ja illallista ystävien kanssa.

Ehdimme siis jo pari viikkoa sitten illalliselle ravintola Fabrikiin (Tehtaankatu 25). Kolme meistä neljästä täyttää tai on täyttänyt tänä vuonna 40, joten sovimme, että tämä on yhteinen juhlaillallisemme.

Fabrik on tänä vuonna mukana myös Taste of Helsingissä Töölönlahdella 14. - 17.6.2018. Olisin päässyt maistelemaan ToH:in annoksia pressitilaisuuksissa toukokuussa, mutta yksikään ei yksinkertaisesti mahtunut kalenteriini. Ravintola tuli kuitenkin nyt tutuksi, ja ToH-annoksia pääsen maistelemaan sitten ensi viikolla.

Itse aloitin illalliseni ranskalaisella maalaispateella, joka tarjottiin tartarkastikeen ja pienen salaatin kanssa. Rouva valitsi langustineja varsinaisen listan ulkopuolelta. Oh, miten kiva olisikaan käydä jossain, missä nämä äyriäiset ovat ihan jokapäiväistä ruokaa. Todella hyvää!

Pääruoaksi valitsin kyyhkkystä, sillä en muista maistaneeni sitä aiemmin - tai ainakaan pitkään aikaan. Kypsyys oli juuri sopiva, oma makuaistini ei taas erottaisi kyyhkystä muista linnuista. 

Rouvan raviolit korvasienillä olivat aikalailla täydelliset, ja vaikka sienissä olikin asiaan kuuluvasti hieman hiekkaa korvien uurteissa, ne aiheuttivat melko akuutin annoskateuden.

Jälkiruoaksi valitsimme suklaakakkua ja newyorkilaisen ravintolaketjun mukaan nimetyn Momofuku Cheesecaken.

Molempiin annoksiin kuului pallot jäätelöä.

Voi kyllä! Tämän illallisen perusteella voin suositella Fabrikia todella lämpimästi! Myös palvelu ravintolassa oli kerrassaan hurmaavaa, ja charmantti rusettikaulainen (oletettavasti) brittitarjoilija ansaitsee erityismaininnan. Nyt oli kaikki kohdallaan.

Vaikka tämä postaus ei varsinaisesti Taste of Helsinkiin liitykään, kurkkaapa Instagramin puolelle, jossa on käynnissä Taste of Helsinki -lippujen arvonta. Kukaties juuri sinä pääset nauttimaan Fabrikin tarjonnasta tapahtumassa!

Ladataan...
Isyyspakkaus

Pieni surffitukkainen hurmurimme täyttää tänään kaksi vuotta! Miten häntä kuvailisin?

Hän on iloinen, peruspositiivinen ja aurinkoinen halinalle. Hän nauraa ja hymyilee paljon. Hän on utelias ja kiinnostunut kaikesta. Hän on kujeileva ja vitsikäs. Hän on puhelias ja kertoo mielellään asioista.

Hän leikkii mielellään junaradoilla ja pikkulegoilla ja ja haluaa tehdä kaikkea sitä, mitä siskokin.

Hän pitää myös autoista, Frozenin Olafista, Ryhmä Hausta, muumeista ja Salama McQueenista.

Hän on aivan älyttömän söpö. Ja aivan järjettömän rakas meille kaikille.

Onnea ihana kultapoika <3

Ladataan...
Isyyspakkaus

Jätän tämän vain tähän, ihan ensi kevättä ja itseäni ajatellen.

Hyvä ihminen, muista ensi vuonna, että toukokuun aikana ja kesäkuun vaihteessa on järjesteltävä viiden viikon sisällä:

  • äitienpäivä
  • tytön syntymäpäivä
  • pojan syntymäpäivä
  • Rouvan syntymäpäivä

Lapsilla on myös ainakin

  • päiväkodin äitienpäivä
  • päiväkodin kevätretki
  • päiväkodin kevätjuhla
  • tytön tanssiryhmän kevätnäytös

Sen lisäksi muista, että

  • kasvihuone on laitettava kuntoon
  • kaikki taimet on istutettava
  • kaikki muut puutarhan kevättyöt odottavat.

Jos siis ajattelet, että kalenteriisi mahtuu näiden lisäksi samalle kuukaudelle myös mm.

  • yksi baletti
  • yksi ooppera
  • yksi musikaali
  • yksi lauluyhteen keikka ja tarvittavat treenit
  • kaksi laulutuntia
  • kolme ravintolaillallista
  • firman bileet ja
  • yksi kahden päivän työmatka Skotlantiin...

ja ajattelet vielä

  • käyväsi töissä
  • suoriutuvasi hyvin työtehtävistäsi
  • kuntoilevasi
  • viettäväsi aikaa perheen kanssa
  • kirjoittavasi vapaa-ajallasi blogia ja
  • joskus myös lepääväsi riittävästi.

niin ymmärrät varmaan, että kaikkea et ehdi tehdä.

Muistat varmasti, että et ehtinyt tänä vuonna kuntoilla, päivittää blogia haluamallasi tahdilla ja yksi illallinen ja firman bileet oli myös jätettävä väliin.

Ehdotan, että sen sijaan kieltäydyt kaikesta, mikä ei ole aivan pakollista - tai aivan ylitsepääsemättömän superhauskaa - etkä oma-aloitteisesti haali varsinkaan viikonlopuille yhtään mitään ylimääräistä.

Ja kun et kuitenkaan muista tätä, pidä mielessä, että pian on kesäkuu ja sitten taas helpottaa.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Oikea polveni on reistaillut jo vuosia. Se kipeytyy helposti, ja toipuminen vaatii useamman viikon levon. Kipu tuntuu sekä vihlaisuina kävellessä että epämääräisenä paineen tunteena, kun kyykistyn. Olenkin alkanut vältellä polven rasittamista ja kaikenlaista kyykistelyä, mutta silloin tällöin intoudun kokeilemaan, kestäisikö polvi liikuntaa.

Olen useasti yrittänyt motivoida itseäni lenkkeilemään, mutta innostus on loppunut yhtä usein polven kipeytymiseen.

Pari vuotta sitten kokeilin kehonpainotreenejä kotona sillä seurauksella, että polveni oli kipeä viikkoja. 

Kävin näyttämässä polvea lääkärille 1,5 vuotta sitten, mutta siitä ei löytynyt röntgenkuvissa muuta kuin lievää kulumaa. Suvussani on nivelrikkoa, joten jotain sellaista saattaa olla odotettavissa itsellänikin.

Sain polven kipeytymään lievästi myös pyöräilyllä viime syksynä, mutta muutaman viikon levon jälkeen se oli taas kunnossa. Sitten kävin laulamassa Tuomiokirkossa ja kiipesin kryptan portaat muutamaan otteeseen alas ja ylös sillä seurauksella, että polveni oli kipeä useamman viikon.

Alkuvuodesta polvi oli taas täysin kunnossa, ja kävin maaliskuun alussa yhdellä aikuisten hip hop -tunnilla tytön tanssikoululla. Polveen sattui vielä kuusi viikkoa myöhemminkin, ja silloin varasin uuden ajan lääkärille.

Uusia röntgenkuvia polvesta ei otettu, mutta lääkäri katsoi edellisen lääkärin lausuntoa ja totesi saman: vanhuuden vaiva, ei voi tehdä muuta kuin vaihtaa joskus myöhemmin keinoniveleen.

Yritin nyt kuitenkin saada selville, mitä voisin tehdä polven kanssa kuntouttaakseni sitä, ja lääkärin suositus oli, että vahvistaisin jalan lihaksia silläkin riskillä, että polvi kipeytyy.

Juoksua asfaltilla ei suositella, ja vaikkapa pyöräily on parempi liikuntamuoto. Myös kuntosalilla kannattaa käydä tekemässä jalkaliikkeitä. Jos polvi kipeytyy, syön tulehduskipulääkkeitä muutaman päivän ja jatkan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Lisäksi sain toista erityisesti nivelvaivoihin tarkoitettua lääkettä, jota voin käyttää tarvittaessa.

Nyt uskaltauduin siis taas salille tekemään jalkaliikkeitä, ja tarkoitukseni olisi käydä pyörällä töissä ainakin kahdesti viikossa. Katsellaan. Polvivaivat eivät tulle iän myötä helpottamaan, joten niiden kanssa on vain opittava elämään.

Vielä ei kuitenkaan ole keinonivelen aika.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Keilaniemi, Kägeludden. Olin suoraan sanoen lapsellisen innoissani, kun pääsin ensimmäistä kertaa oikeasti metrolla töihin. Olenhan minä Länsimetrolla kulkenut jo useampia kertoja, mutta vasta huhtikuun kolmantena päivänä astuin metroon päästäkseni aamulla työpaikalle.

Aivan ensimmäinen työviikko vierähti aika lailla ihmetellessä, vaihdellessa kuulumisia ja pelaillessa pelejä - sekä omaani että muita. Toisella viikolla aloin vähitellen ymmärtää jälleen, mistä töissä puhuttiinkaan, ja nyt kolmannella viikolla osaan jo keskustella muiden kanssa lähes luontevasti.

Suurin yllätys on ollut, miten vaikea on kommunikoida taas lähes pelkästään englanniksi. Puolen vuoden käyttämättömyyden jälkeen sanat eivät vaan tule mieleen, ja välillä tuntuu, että etsin ihan perussanoja - en edes mitään ammattitermistöä. Kyllä sekin kone tästä vähitellen käyntiin lähtee.

Pehmeä lasku päättyy kuitenkin tähän viikkoon, sillä sovimme, että uuden projektini entiset vastuuhenkilöt vapautuvat nyt tehtävistään, ja ensi viikosta alkaen he voivat keskittyä uusiin projekteihinsa. Olen siis nyt Angry Birds Pop -pelin Product Lead, ja hoidan myös pelin tuottajan tehtävät. Olen siis periaatteessa vastuussa koko pelistä ja sen menestyksestä, ja voin viime kädessä päättää suunnan, mihin peliä viedään jatkossa.

Peli on ollut ulkona jo kolme vuotta, ja tässä vaiheessa pelin elinkaarta tärkeää on ns. Live Operations eli se, miten pelissä ajetaan erilaisia tapahtumia ja myyntikampanjoita, ja millaisia uusia tapahtumia peliin tehdään. Peli on ulkoinen tuotanto kuten edellinenkin projektini, Angry Birds Transformers, ja kumppanina toimii skotlantilainen Outplay. Lähiaikoina olisi siis käytävä Skotlannissa.

Otan hiljalleen isompaa roolia myös toisessa projektissa, jossa toimin tuottajana. Se on uusi peli, jota on konseptoitu talven aikana, ja se siirtyy todennäköisesti lähiaikoina seuraavaan vaiheeseen, jolloin tuottajaa myös tarvitaan. Tähän asti pelin konseptointia on vedetty Product Leadin johdolla, mutta esituotanto- ja tuotanto-vaiheissa käytännön toteutustyötä johtaa tuottaja, jolloin Product Lead voi keskittyä puhtaasti tuotteeseen ja sen yksityiskohtien suunnitteluun. Tämä projekti tehdään puolestaan sisäisellä tiimillä, ja on todella mielenkiintoista olla mukana myös täysin uuden pelin tuotannossa jo näin aikaisessa vaiheessa!

Olen siis innoissani paitsi Länsimetrosta, myös ihan näistä töistäkin. En itse asiassa edes muista, milloin olisin viimeksi ollut yhtä täpinöissäni uusista projekteista, ja ajatukseni pyörivät nyt aika lailla työasioissa.

Puoli vuotta oli hyvä aika olla poissa, siinä ehti päästä irti kaikesta ja vähän unohtaakin asioita - ei kuitenkaan liikaa - mutta toisaalta siinä ehtiä pitkästyäkin sen verran, että töihin paluu tuntui erittäin hyvältä. Myös päiväkoti on alkanut pojalla erinomaisesti. Palataan siihen kuitenkin toisen kerran.

Pages