Ladataan...
Isyyspakkaus

Ilmoitin tytön jo maaliskuussa kesäkuiseen alkeisuimakouluun. Ajattelin, että se olisi hyvä ajatus, sillä en omasta mielestäni oikein osannut opettaa uimista hänelle.

Olemme olleet todella laiskoja uimahallikävijöitä, ja katastrofaalisen vauvauinnin jälkeen olen käynyt tytön kanssa uimahallissa vain neljästi. Pappa on vienyt häntä uimaan kaksi kertaa, ja kerran kävimme uimassa järvessä. Uintikertoja ei ole siis ollut aiemmin kovin montaa. 

Uimakoulu kestää kaksi viikkoa, ja tunteja on maanantaista torstaihin, yhteensä kahdeksan kertaa. Ensimmäinen kerta oli maanantaina. Tyttö meni uimakouluun intoa puhkuen mutta hieman jännittyneenä. Vanhemmat eivät ole mukana uimakoulussa mutta näkevät uimahallin kahviosta altaalle.

Tunnin jälkeen opettaja tuli kysymään, olenko tytön isä. 

"Joo..?" vastasin varovaisen kysyvästi.

"Tosi kivasti meni, ja hänellä oli hauskaa", kuulin.

"OK, kiva!"

"Hän vain näyttää osaavan jo kaiken, mitä täällä opetellaan, ja hänen kannattaisi vaihtaa jatkoryhmään. Voin tarkistaa, onko siellä tilaa."

"!?!"

Myöhemmin tällä viikolla katselin sitten uimahallin kahvion ikkunasta, miten tyttö hyppäsi muiden jatkoryhmäläisten kanssa aikuisten altaaseen ja veteli muutamia kroolivetoja ennen kuin opettaja nappasi hänet syliinsä.

Oho. Tätä en osannut todellakaan odottaa.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

"No nyt se taas kehuu lapsiaan, kun ne ovat niin ihmeellisiä ja osaavat asioita, joita kenenkään muun lapsi ei muka osaa!"

Tämä kommentti on täysin fiktiivinen, mutta koska joku kuitenkin ajattelee niin, kuitataan se heti alkuun. Olen kuitenkin ollut aidosti hämmästynyt kahdesta asiasta parin viime päivän aikana. 

Ensinnäkin vauva ja legot.

Yhdeksän kuukauden ikäinen poikani alkoi eilen koota duploja. Hän on pyöritellyt palikoita käsissään jo pidemmän aikaa ja näyttänyt mietteliäältä. Jokin aika sitten hän selvästi alkoi jo sovitella kappaleita toisiinsa, muttei onnistunut yrityksissään.

Eilen hän otti vihreän levyn ja keltaisen palikan ja painoi palikan kiinni levyyn. Ensin ajattelin, että se oli sattumaa, mutta sitten hän teki sen toisellekin palikalle ja purki sen jälkeen rakennelmansa. Hetkeä myöhemmin hän paineli samaiseen vihreään levyyn peräkkäin kaksi oranssia palikkaa ja yhden sinisen, ja laittoi vielä keltaisen palikan sinisen palikan päälle. Haa!

Ilmankos hän onkin niin ilahtunut joka aamu, kun hänet nostetaan sängystä suurin piirtein ensimmäisenä duplolaatikolle.

Sitten on tämä 4-vuotias uimari, joka ei ole kuvassa, vaan kuvan ottohetkellä jo poistunut uima-altaasta.

Kävimme nimittäin toissapäivänä Töölön uimahallissa ja harjoittelimme siellä uimista ja renkaiden sukeltamista pohjasta. Uimahalliretkemme oli vasta neljäs, mutta intoa ja uskoa itseensä tytöllä oli kovasti. Edellisillä kerroilla yritykset polskia ilman kellukkeita eivät ole olleet kovin onnistuneita, mutta Töölön lastenaltaassa oli sopiva syvyys niin, että tytön jalat ylttivät tarvittaessa pohjaan koko matkalla.

Aikamme polskittuamme hän ilmoitti ottavansa kellukkeet pois ja lähtevänsä sukeltamaan ilman niitä. Sitten hän otti kellukkeet pois ja toden totta: hän vain alkoi uida. Ei hän vielä osannut pitää päätä pinnalla eivätkä matkat olleet pitkiä, mutta hän todella ui veden alla pieniä matkoja pitämättä jalkoja pohjassa. Onko tämä todella sama tyttö, joka pelkäsi kuollakseen vauvauintia ja inhosi vettä kaikissa muodoissa?

Tästä on hyvä jatkaa!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Hei helsinkiläiset vanhemmat! Helsingin Urheiluhallien ensi kesän uimakoulujen ilmoittautuminen alkoi tänään, ja paikat täyttyvät nopeasti!

Kävimme juuri viikko sitten tytön kanssa Mäkelänrinteen uimahallissa, ja totesin olevani erittäin huono uimaopettaja. Nyt ilmoitin tytön alkeisuimakouluun, jotta saadaan vähän boostia tälle taidolle. Kurssi on kahden viikon intensiivijakso kesäkuussa, neljänä päivänä viikossa. Kursseja on tarjolla useammassa uimahallissa. Ilmoittaudu siis heti!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

(JYVÄSKYLÄ) Helsinkiläinen perheenisä kävi uimassa järvessä. Tapaus sattui eilen jyväskyläläisellä Sääksjärven uimarannalla noin kymmenen kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. 

Tapahtumat saivat alkunsa, kun isä tuli vaimonsa ja perheen kuopuksen kanssa isän vanhempien luokse, jossa perheen 4-vuotias esikoinen oli viettänyt lomapäiviä isovanhempiensa kanssa.

4-vuotias lapsi oli käynyt uimassa samalla rannalla isoisänsä kanssa kahdesti päivässä ja vaati nyt isäänsä viemään hänet rannalle uimaan.

"Juu, en osannut lainkaan aavistaa, että näin voisi käydä. Ei hän ole ollut lainkaan kiinnostunut uimisesta kylmissä luonnonvesissä", häkeltynyt isä kertaa tapahtumia.

Tapauksesta poikkeuksellisen tekee sekin, että isä itse ei ollut käynyt uimassa järvessä kahteen vuoteen.

"No ei hitto sentään, sehän on kylmää ja märkää. Kun menen veteen, minun ja veden välissä pitää olla vähintään 3 mm neopreeniä", isä päivittelee.

Perheen äiti vahvistaa asian. "Kyllä minä yritän houkutella häntä mökilläkin aina uimaan, mutta pitää olla poikeuksellisen helteistä, että se tapahtuu", hän hymyilee.

Tapauksella oli runsaasti silminnäkijöitä, mutta he eivät ymmärtäneet tapahtumien poikkeuksellisuutta.

Perheenisä uskoo, että tapaus ei jää ainoaksi kerraksi, sillä 4-vuotias haluaa jo uudelleen uimaan ja myös oppia uimaan ilman kellukkeita.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Jotenkin pidän näistä sadepäivistä kaupungissa, kun voi oleskella sisätiloissa ilman huonoa omaatuntoa ja katsoa vaikka jonkin elokuvan.

Tai sitten keksiä jotain aivan muuta ja lähteä uimapukuostoksille ja uimahalliin.

Nolottaa myöntää, mutta edellisestä uimahallikäynnistäni olikin vierähtänyt jo noin 20 vuotta. Helsingissä en ollut käynyt koskaan uimahallissa, sillä ne katastrofaaliset vauvauinnitkin järjestettiin Kampin palvelukeskuksen uima-altaassa.

Kun vauvauinti loppui itkujen ja huutojen säestämänä, emme kokeneet suurta tarvetta lähteä yrittämään uintia tytön kanssa heti uudelleen, eikä hän myöskään ole osoittanut kiinnostusta uimista kohtaan edes mökillä. Paitsi nyt juhannuksena.

Ja siitä tulikin sitten tarve alkaa harjoitella uimista uudellen, ja aivan ensimmäisenä piti päivittää tytön uima-asu. Ihmettelen vieläkin, miten helppoa hänet oli saada vakuuttuneeksi siitä, että voisimme ostaa jotain muuta kuin Elsa ja Anna -uikkarit.

Koska meillä oli käytössämme auto, päätin ajella katsastamaan Vuosaaren uimahallin, sillä Mäkelänrinteen uintikeskus on remontissa lokakuuhun saakka.

Ja voi miten tyttö tykkäsi! Hän ui niin rohkeasti kellukkeiden kanssa, että ei olisi uskonut, että hän oli tavallaan ensimmäistä kertaa uimassa. Hän halusi jopa kokeilla muutaman kerran uimista ilman kellukkeita. Ei ole kyllä isäänsä tullut näissä asioissa.

Iso vesiliukumäkiallas oli remontissa, mutta meille se olisikin ollut vielä vähän turhan hurja. Näytti kyllä hauskalta härveliltä.

Vaikka polskimme lämpimässä altaassa, kyllä siinä isälle alkoi tulla jo kylmä. Tyttö taas ei olisi malttanut millään lähteä kotiin, vaikka altaassa ehdittiin olla kaksi tuntia.

Se vaatikin sitten kotona veronsa.

No mutta nyt kun on tämäkin homma korkattu, seuraavan kerran onkin sitten helpompi lähteä! Ja pieni tyttö tykkäsi siitä niin paljon, että seuraava kerta tulee varmasti nopeammin kuin uskonkaan.

Share