Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Suomen evankelisluterilainen kirkko

Ekopaasto-juttusarjani kolmannessa ja viimeisessä osassa kerron siitä, miten pyrimme omassa arjessamme minimoimaan ruoan hävikkiä ja myös helpottamaan arkista ruoanlaittoa.

Keskimäärin suomalainen heittää vuosittain roskiin 20–30 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa, minkä voisi hyvin pitkälti estää pienellä suunnitelmallisuudella ja kekseliäisyydellä.

Rouva on kehittänyt tähän oman raaka-ainelähtöisen "ruokaflow'nsa", jossa ruoanlaitto ei lähde tietystä reseptistä vaan siitä, mitä on jo jääkaapissa ja mitä kasviksia saatavilla kauppahallista.

Raaka-aineet hyödynnämme mahdollisimman pitkälti niin, että biojätteeseen päätyy vain se, mikä sinne on aivan pakko laittaa. Näihin periaatteisiin pohjautuu myös Rouvan Gastronaatti-kirja (Otava 2014). 

Arkiruokamme on usein esimerkiksi tällaisen kasviscurryn tyyppistä ruokaa, joka valmistuu hyvien esivalmistelujen vuoksi erittäin nopeasti oikeastaan samassa ajassa kuin riisi kiehuu. (Resepti alempana.)

Ruokaviikkomme alkaa aina lauantaista. Silloin käyn ostamassa kauppahallista raaka-aineet seuraavaksi viikoksi. Olemme usein päättäneet etukäteen vain sen, tarvitsemmeko lihaa tai kalaa, mutta muuten tulevan ruokaviikon sisältö määräytyy vihanneskauppamme tarjonnan mukaan.

Se, mikä on sesongissa, on aina edullisinta ja sitä on myös parhaiten saatavilla. Ostan kasviksia pari kassillista ja tarkastan aina myös vihanneskaupan alelaarin, josta löytää puoleen hintaan jo parhaat päivänsä nähneitä mutta silti vielä aivan syömäkelpoisia vihanneksia.

Viikonloppuisin Rouva sitten tekee myös koko tulevan viikon esivalmistelut ja paahtaa vihanneskaupan löydöt uunissa.

Parsakaalit, munakoisot, paprikat, kurpitsat, palsternakat, lantut, fenkolit, porkkanat tai kukkakaalit paloitellaan ja levitetään uunipellille leivinpaperin päälle. Niiden päälle pirskotetaan hieman oliiviöljyä ja ripotellaan suolaa, kieritellään vielä pellillä ja sitten kasvikset laitetaan 175 - 200 asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi kasviksesta riippuen, munakoisot jopa puoleksi tunniksi.

Napakan kypsät kasvikset pakataan tiiviisiin lasisiin jääkaappirasioihin odottamaan tulevan viikon ruoanlaittoa. Olemme havainneet, että valmiiksi kypsennettyjä kasviksia tulee käytettyä ruoissa enemmän, ja vihannekset eivät jää koskaan mätänemään vihanneslaatikon pohjalle.

Toinen kantava periaate Rouvan ruoanlaitossa on, että mahdollisimman vähän päätyy biojätteeseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

  • Sitruunoista raastetaan aina kuoren keltainen osa talteen, se kuivataan ja käytetään esimerkiksi sitruunasuolassa
  • Kaloista jäävistä ruodoista ja vaikkapa katkarapujen kuorista keitetään liemi, jota voi käyttää keittopohjana
  • Kikherneiden keitiliemi hyödynnetään tietysti muussa ruoanlaitossa antamassa makua
  • Pehmeiden yrttien varret hienonnetaan mukaan ruokiin, kovien yrttien varret heitetään kiehumaan kasvis- ja lihaliemiin
  • Leikkuulaudan leivänmurut kerätään talteen, samoin kuivat leivänkannikat, ja ne käytetään esim. lihapulliin
  • Vihanneksista käytetään aina kaikki mahdolliset osat, esimerkiksi kukkakaalin vihreää osaa ei todellakaan heitetä biojätteeseen, vaan sekin syödään.

Näistä kukkakaalin lehdistä ja aiemmin paahdetuista kasviksista syntyi myös ylimmässä kuvassa näkyvä kasviscurry, jonka valmistamiseen Rouva kertoi kuluneen 15 minuuttia. Annos on muuten vegaaniviikoltani.

Kasviscurry (esivalmistelluilla kasviksilla)

Ainekset

  • 1 sipuli
  • 1 valkosipuli
  • ruokaöljyä
  • 1 tl jeeraa eli juustokuminaa
  • 1 tl kurkumaa
  • 1 tl savupaprikaa
  • yhden kukkakaalin lehdet
  • 1 prk kookosmaitoa
  • pippuria
  • suolaa
  • rasiallinen aiemmin paahdettuja parsakaalin palasia
  • kourallinen aiemmin paahdettuja palsternakan palasia
  • tuoretta korianteria
  • (paahdettuja) auringonkukan siemeniä

Valmistaminen

  1. Hienonna sipuli, valkosipuli ja kukkakaalin lehdet
  2. Kuumenna öljyä tilavassa paistinpannussa ja lisää jeera, kurkuma ja savupaprika. Anna kiehua pieni hetki - varo polttamasta mausteita - ja lisää sipuli, valkosipuli ja kukkakaalin lehdet
  3. Kuullota hetkinen ja lisää kookosmaito. Keitä muutama minuutti ja mausta suolalla ja pippurilla
  4. Lisää lopuksi aiemmin kypsennetyt kasvikset: parsakaali ja palsternakka ja lämmitä 
  5. Ripottele pinnalle tuoretta korianteria ja auringonkukansiemeniä.

Tarjoile basmatiriisin ja pikkelöityjen chilien kanssa.

Kukkakaali on tietysti myös paloiteltu ja paahdettu ja syöty jossain toisessa ruoassa.

* * *

Sen jälkeen, kun Rouva keksi paahdettujen kasvisten helppouden ja nerokkuuden, meillä ei ole juuri kasviksia keitelty. Miksi keittää esimerkiksi porkkanoita, vihreitä parsoja tai ruusukaaleja, kun paahtamalla saa paljon paremman lopputuloksen? Kasvisten höyryttäminenkin kuulostaisi ajatuksena oudolta ja lopputulos rakenteeltaan ihmeelliseltä.

Rouva on myös mestari keksimään käyttöä näille kasviksille, ja hänen Instagram-tiliään seuraavat tietävät, että paahdetuista kasviksista syntyy lähes joka päivä jokin pasta, paistettu riisi, ruokaisa salaatti tai muu nimetön arkiruoka, jollaista ei voisi kuvitellakaan tekevänsä, jos alkaisi valmistaa ruokaa aivan alusta saakka ja kypsentämään raakoja kasviksia. Ruoan pitää arkena olla pöydässä alle puolessa tunnissa siitä, kun sitä alkaa valmistaa.

Tässä vielä itse tekemäni munakoiso-freekehvehnäpaistos, jonka päällä on myös Rouvan kuuluisia uunikuivattuja tomaatteja. Vegaaninen tämäkin annos.

Munakoiso-freekehvehnäpaistos

Ainekset

  • 1 sipuli
  • 1 varsisellerin varsi
  • ruokaöljyä
  • 2 dl keitettyjä kikherneitä (+ keitinlientä)
  • rasiallinen aiemmin paahdettuja munakoisoja
  • 3 dl keitettyä freekehvehnää
  • uunikuivattuja tomaatteja
  • tuoretta korianteria

Valmistaminen

  1. Pilko sipuli ja varsiselleri ja kuullota ne pannulla öljyssä
  2. Lisää kikherneet ja niiden keitinlientä ja kuumenna
  3. Lisää munakoisot ja kuumenna
  4. Lisää lopuksi keitetty freekeh, ja sekoittele se muun ruoan sekaan
  5. Lisää vielä uunikuivatut tomaatit ja silputtu korianteri.

Suolaa ei kyseiseen ruokaan todennäköisesti tarvitse, jos sitä on käytetty munakoisoja paahdettaessa.

* * *

Tällaista on siis meidän ruoka-arkemme pyörittäminen, ja väittäisin, että tämän ruokaflow'n ansiosta syömme entistä paremmin ja monipuolisemmin myös arki-iltaisin. Ruokaflow'hun pääseminen saattaa vaatia alussa pientä ponnistusta, mutta se, minkä käyttää viikonloppuisin vihannesten hankkimiseen, paloitteluun ja paahtamiseen, tulee takaisin arki-iltaisin moninkertaisena.

Kiitos kirkolle kutsusta tähän kampanjaan! Oli hauskaa jäsennellä ruoka-ajatuksiaan ja jakaa omia vinkkejä ekologisempaan ruoanlaittoon. Toivottavasti sinäkin sait postauksista jonkin uuden idean tai inspiraation, jonka avulla voit saada omasta ruoanlaitostasi vielä asteen verran ekologisempaa!

 

https://www.facebook.com/ekopaasto

http://www.ekopaasto.fi/fi/etusivu/

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Suomen evankelisluterialinen kirkko

Lupasin viime viikolla osana käynnissä olevaa Ekopaastoa sekä vähentää lihan syöntiä että kokeilla viikon verran vegaanista ruokavaliota. Jätin todella viikoksi kaiken eläinperäisen pois ruokavaliostani kokeillakseni, miten hyvin onnistuisin siinä.

Kotona tiesin sen onnistuvan hyvin, koska syömme tavallisestikin paljon kasviksia. Rouva ottikin innolla vastaan haasteen tehdä ruoista vegaanisia.

Esimerkiksi ylläolevat täytetyt munakoisot nautimme sunnuntaina löydettyäni vihanneskaupan alekorista hieman kolhiintuneita munakoisoja.

Täytetyt munakoisot

Ainekset

  • 2 keskikokoista munakoisoa
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • 1 sipuli
  • 1 varsisellerin varsi
  • 1 dl punaisia linssejä
  • 3 dl vettä
  • 2 rkl pieniä kapriksia
  • mustapippuria
  • tuoretta korianteria

Valmistaminen

  1. Halkaise pestyt munakoisot pitkittäin ja tee sisukseen muutaman viilto
  2. Hiero sisukset oliiviöljyllä ja suolalla ja laita munakoisot 175-asteiseen uuniin leikkauspinta ylöspäin noin 40 minuutiksi paahtumaan, kunnes sisus pehmenee ja muuttuu kauniin ruskeaksi
  3. Munakoisojen paahtuessa tee täyte linsseistä: Kuullota hienonnettu sipuli ja varsisellerin varsi kattilassa ja lisää huuhdellut punaiset linssit, vesi, kaprikset ja mustapippuri. Keitä linssejä n. 15 minuuttia, ja tarkista suola
  4. Laita linssitäyte kypsien munakoisopuolikkaiden päälle, ja ripottele pinnalle silputtua tuoretta korianteria.

Tummat munakoisot voi syödä kokonaan, mutta näissä raidallisissa kuori saattaa olla paksumpi ja sitkeämpi.

* * *

Vegaanista ruokavaliota noudatettaneen usein eettisistä syistä ja eläinten oikeuksien vuoksi. Tämän ekopaaston kontekstissa huomio oli kuitenkin ensisijaisesti lihan syönnin ympäristövaikutuksissa ja siinä, että kasvissyönti kuluttaa luonnonvaroja vähemmän kuin lihan tuotanto.

Suomessa veden kulutus tuskin on suuri huoli, mutta mitä kuivemmilla seuduilla ollaan, sitä enemmän sillä on merkitystä.

Minulle huomautettiin myös siitä, että jollainhan kasviksetkin pitää lannoittaa, ja jos eläimiä ei kasvateta, tarvitsee myös enemmän keinotekoisia lannoitteita. Aivan aiheellinen huomio.

Mutta kohtuus kaikessa. Lihaa syödään nykyisin niin paljon, että vähempikin riittäisi, ja se koskee myös itseäni. Sen lisäksi, että lihan tuotanto on haitallista ilmastolle, liian runsas lihan syönti on myös terveysriski. Kun suositus lihan syönnille on alle puoli kiloa viikossa, suomalainen syö keskimäärin sen verran lihaa jo parissa päivässä.

Monilla meistä olisi todellakin varaa vähentää lihan kulutusta ja ajatella sen olevan enemmänkin muutaman kerran viikossa nautittava herkku kuin jokaisen aterian pääraaka-aine.

* * *

No mutta tuleeko siitä kasvisruoasta edes täyteen? Ja mitenkäs lounasravintoloiden lounaat?

Lounasravintoloiden tarjonta oli minullekin se suurin jännitys. Pidin runsaat kaksi vuotta sitten lihattoman lokakuun ja muistan silloin syöneeni todella usein melko mautonta ruokaa. Jotain on kuitenkin tapahtunut Keilaniemen lounasravintolatarjonnassa, sillä nyt kasvisruoat osoittautuivatkin todella maukkaiksi.

Ja seuraavissa kuvissa ei sitten stailauksilla hienostella.

Parhaat pisteet sai ravintola Keilalahden ranta (Keilaranta 5), jonka aasialaiset kasvisruoat olivat paitsi vegaanisia myös todella kivasti maustettuja. Esimerkiksi tämä tofu-bibimbap ja tofu-kookoskeitto olivat erinomaisia. Ja kun katsot kuvaa, ymmärrät varmaan, että en lähtenyt nälkäisenä ravintolasta.

Myös oman toimitalomme alakerrassa oleva, vielä toistaiseksi "Soup & Salad"-konseptilla toimiva ravintola tarjosi todella monipuoliset salaatit ja maukkaat vegaaniset kasviskeitot. Kun varsinainen keittiö aukeaa muutaman viikon sisällä, näemme millaista kasvisruokaa ravintolamme todella tarjoaa.

Tofu on usein läsnä lounasravintoloiden kasvisruoissa, mutta käytetään niissä myös kikherneitä tai linssejä ja papuja kuten tässä Amica Let's Playn (Keilaranta 17) lounasvaihtoehdossa viime viikolla.

* * *

Erinomainen kasvisravintolavinkki on muuten vietnamilainen ravintola Sen Chay Hakaniemessä (Siltasaarenkatu 3). Ravintolan kaikki ruoat ovat vegaanisia, ja olemme syöneet useamman kerran heidän raikkaita riisipaperiin käärittyjä kesärulliaan.

Tällä kertaa hain mukaan myös kevätrullia, udonnuudeleita ja höyrytettyjä riisipaperikääryleitä. Aivan älyttömän hyvää, ja kyllä minä voisin näillä ruoilla kääntyä vegaaniksi. Ai niin, kasvisruokia saa syödä, vaikka söisi myös lihaa!

Mitenkäs on, näyttääkö siltä, että kasvissyöjät joutuvat jotenkin näkemään nälkää?

* * *

Hauskin kokeilu oli viikon aikana, kun kokeilin tehdä itse cashewpähkinä- ja kauramaitoja. 

Löysin ohjeet vanhasta Kiitos hyvää -blogin postauksesta. En tosin käyttänyt blenderiä vaan sauvasekoitinta tähän malliin:

Cashewpähkinämaito

  1. Liota 2 dl cashew-pähkinöitä yön yli. Huuhtele ja kaada liotusvesi pois
  2. Laita pähkinät kannuun ja lisää 1/2 l vettä, ripaus vaniljajauhetta, ripaus suolaa ja hieman hunajaa (jonka vegaanit varmaan korvaisivat sokerilla)
  3. Sekoita sauvasekoittimella ja siivilöi esim. harsokankaan läpi
  4. Käytä jäljelle jäänyt mäski ruoanlaitossa tai sekoita vaikka jogurttiin.

Kokeilin siivilöimistä sekä harsolla että pienellä metallisiivilällä ja totesin, että minun kokeisiini metallisiivilä tuotti aivan riittävän hyvän lopputuloksen.

Kuvan juoma on muuten kauramaitoa, ja siinä kelluvat mustat pisteet vaniljajauhetta. Kaurahiutaleista tehty kauramaito on edullisempi vaihtoehto, mutta cashewmaito maukkaampi.

* * *

Vegaanisuus siis onnistui erittäin hyvin.

Kerran otin palan suklaata käteen mutta palautin sen takaisin kulhoon. Toisen kerran kaadoin vahingossa maitoa kahviin ja päätin jättää sen juomatta. Ainoa lipsahdus oli, kun söin eilen yhden keksin, ja ymmärsin vasta myöhemmin, että se oli leivottu voilla. Annettakoon se anteeksi.

Mutta tiedätkös, mitä huomasin kaipaavani kaikkein eniten tämän viikon aikana? Se ei ollut todellakaan se liha - vaan juustot. Jääkaapissa oli ihanaa cheddaria ja lounasravintolassa halloumisalaattia. Ja Rouvan viikonloppuna aamiaiseksi paistama kananmuna näytti myös niin herkulliselta.

Kokeilu oli erittäin hauska, mutta pysyvästi vegaaniksi en ajatellut ryhtyä. Se ei silti tarkoita, ettenkö voisi vähentää lihansyöntiä ja syödä vastaavasti vielä enemmän kasviksia. Osana ekopaastoa lupasinkin pitää kaksi kasvisruokapäivää viikossa, ja se varmasti jatkuu vielä ekopaaston jälkeenkin.

* * *

P.S. Palataan muuten vielä yhteen vegaaniseen reseptiin ensi viikolla, kun kerron kolmannessa ja viimeisessä Ekopaasto-postauksessani siitä, miten pyrimme estämään ruokahävikkiä ja käyttämään raaka-aineet mahdollisimman pitkälti hyödyksi.

 

https://www.facebook.com/ekopaasto

http://www.ekopaasto.fi/fi/etusivu/

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Suomen evankelisluterilainen kirkko

Suomen evankelisluterialinen kirkkoMartat ja Changemaker kannustavat suomalaisia jälleen Ekopaastoon. Ekopaastossa ihmisiä haastetaan muuttamaan kulutustapojaan ja hillitsemään ilmastonmuutosta, ja tänä vuonna huomio kohdistetaan ruoan ympäristövaikutuksiin.

Paaston aika on käynnistynyt viime viikolla, tuhkakeskiviikkona 10.2.2016, ja se jatkuu pääsiäispäivään 27.3.2016 saakka.

Väittäisin, että omat ruoankulutus- ja ostostapamme ovat jo melko ekologisia, mutta lihan syönnin vähentäminen on jatkuvasti omalla agendallani. Kotona syömme hyvin paljon kasviksia - voisi sanoa jopa kasvispainotteisesti - mutta työpaikan lounasravintolassa vedän sitten liharuokia senkin edestä.

Oma ekopaastolupaukseni on vähentää lihansyöntiä ja pitää joka viikko kaksi täysin lihatonta päivää. Sen lisäksi ajattelin lisätä hieman haastetta itselleni ja kokeilla seuraavan viikon ajan vegaanista ruokavaliota. Siis jätän ruoasta pois kaiken eläinperäisen. Varsinkin lounasruoan suhteen tämä jännittää hieman.

Haluan haastaa sinutkin mukaan pohtimaan ruoan kulutustottumuksiasi näistä näkökulmista:

Löytäisitkö sinä jonkin tavan paastota ympäristön puolesta vaikka viikon ajan?

Kauppareissujen suhteen olemme siten onnekkaita, että voin hoitaa ruokaostokset jalkaisin, joten omalla liikkumisellani ei ole ilmastovaikutuksia. Omalla autolla liikkuvan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten usein kaupassa käy ja miten paljon ostaa kerralla.

Itseä käyn joka lauantai hakemassa Hakaniemen kauppahallista seuraavan viikon ruoat. Ostoksia täydennetään viikon aikana lähikaupasta, josta haen myös ne tuotteet joita en hallista saa. Lisäksi Rouva hakee pähkinöitä, siemeniä ja sokeria niitä irtona myyvästä kaupasta.

Syömämme ruoka toki matkustaa sitten huomattavasti pidemmän matkan, ja sen ilmastovaikutusten selvittäminen ei ole kovin yksinkertaista.

Ekologisinta on ostaa kasvikset tuoreina ja välttää pakasteita, sillä pakastekuljetukset kauppoihin ovat melkoisia energiasyöppöjä. Pelkästään kuljetuksia ajatellen olisi parasta, että ruoka tulisi mahdollisimman läheltä, mutta toisaalta vaikkapa tomaattien kasvattaminen kasvihuoneessa kuormittaa luontoa enemmän kuin niiden kuljettaminen laivalla etelästä. Silti ulkomailtakin tuotu kasvis on usein ilmaston kannalta parempi kuin paikallisesti tuotettu liha.

Omassa kulutuksessa pyrimme valitsemaan mahdollisimman pitkälti kotimaisia tuotteita. Talvella tämä on tuoreiden vihannesten suhteen lähes mahdotonta, ja käytännössä kaikki ostamamme hedelmät ovat myös ulkomaisia. Kannattaa valita niitä vihanneksia ja hedelmiä, jotka ovat sesongissa. Silloin ne tulevat maahan todennäköisimmin laivalla lentokoneen sijaan ja niiden kuljetuksen hiilidioksidipäästöt ovat suhteellisen pienet.

Koska ostamme lähes kaiken ruoan kauppahallista ja irtona, pakkausjätettä syntyy meillä todella vähän: lähinnä paperipusseja vihanneskaupasta ja ne paperit, joihin kalat, liha ja juusto kääritään. Paperipussit hyödynnetään biojätepusseina.

Sitten tulee tietty pahvi- ja kartonkipakkauksia maidosta, kaurahiutaleista ja kananmunista, mutta kananmunapakkauksetkin palautan aina takaisin kauppahalliin elleivät ne hajoa käsiin.

Muovista pakkausmateriaaliaroskaa tulee meille eniten jogurtista, sillä ostamamme jogurtti myydään muovipurkeissa. Siirryimme itse asiassa käyttämään toista merkkiä kuin aiemmin oikeastaan juuri siksi, että jogurtti myytiin mielestäni tarpeettoman jykevissä ämpäreissä, ja niitä alkoi kertyä kaappiin turhan iso pino odottamaan jotain uusiokäyttöä. Olisipa jostain mahdollista ostaa jogurttia irtomyynnistä.

Jos haluaisin vielä vähentää syntyvän pakkausjätteen määrää, voisin käyttää vihanneskaupan paperipusseja monta kertaa. Se ei itse asiassa olisi ollenkaan mahdoton ajatus. Nyt pusseja näyttää kertyvän kotiin enemmän kuin mitä niitä biojätepusseina poistuu, ja ne kestäisivät aivan hyvin toisenkin käytön. Kokeilen kerran ja päätän sitten, kuinka hassua se olisikaan.

Palataan ensi viikolla lihan syönnin vähentämiseen ja vegaaniteemaan.

 

Kuvissa Hakaniemen hallin Hyvän elämän ruokakauppa, Reitin kala, Reinin liha ja Lentävä lehmä.

https://www.facebook.com/ekopaasto

http://www.ekopaasto.fi/fi/etusivu/

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Siipikarjaliitto

Yksi viikon odotetuimmista hetkistä lapselle on yhteinen ruokaostosretkemme Hakaniemen kauppahalliin. Hän potkuttelee vierelläni kukallinen kypärä päässään, ja teemme yhdessä seuraavan viikon ruokaostokset.

Yksi vakiokohteemme on hallissa sijaitseva juustokauppa Lentävä Lehmä, josta haemme juustojen lisäksi myös luomukananmunat. Ja niistä on kyse tässä jutussa.

Kun minua kyseltiin mukaan Siipikarjaliiton luomumunakampanjaan, oli äärimmäisen helppoa sanoa kyllä. Luomumuna kun on ollut meille itsestäänselvyys jo opiskeluajoista lähtien.

Luomuun siirtymisen taustalla oli useampi syy. Ensinnäkin eettinen puoli, sillä luomukanoilla on enemmän elintilaa, virikkeitä ja myös mahdollisuus ulkoiluun. Toisekseen kananmuna on sitä, mitä kana syö. On mukavampi syödä munia, kun tietää myös kanan syöneen puhtaampaa ravintoa. Luomumunat ovat myös täysin subjektiivisesti arvioiden paremman makuisia ja niiden keltuaiset keltaisempia.

Jo kymmenisen vuoden ajan olemme hakeneet luomumunamme Lentävästä lehmästä. Kauppias Laura Mauno kertoi, että munat tulevat heille kahdelta tilalta: Karhumäen kanalasta Pajujärveltä ja Uutelan kanalasta Somerolta.

Lentävä lehmä ei suotta kehu muniaan äärimmäisen tuoreiksi, ne tulevat nimittäin myyntiin jopa alle kahdessa päivässä munimisesta. Monet ravintolatkin kuulemma hakevat munansa juuri Lentävästä lehmästä.

Oletkos muuten koskaan miettinyt, voisiko kaupan kananmunista hautoa tipuja? Eräs Lentävän lehmän asiakas oli kuulemma kokeillut tätä ja saanut kennollisesta munia viisi pientä kananpoikasta! Kanoilla on siis todistettavasti ollut myös herraseuraa tarjoamassa lisää virikkeitä.

Meillä ei kuitenkaan tipuja haudota, vaan munat menevät parempiin suihin. Palataan ensi viikolla siihen, missä muodossa!

Lukaisepas muuten myös, miten kävi, kun Lilou's Crushin Hertta lähti munan perässä Somerolle.

 

Lisää kampanjasta: http://tottamunasta.fi/
Lisää luomumunista: http://www.luomunasta.fi/luomu/

Share